Tilaa Uutiskirje!

Mielipidetekstit tuottavat toimituksissa työtä ja päänvaivaa: ”Julkaisematta jättäminen saattaa johtaa painostukseen”

Keijotetuksi joutunut Kansan Uutiset jopa lopetti mielipidekirjoitusten julkaisemisen väliaikaisesti. JSN ei edellytä mielipideaineistolta samantasoista faktantarkistusta kuin toimituksen tuottamalta sisällöltä.

JSN:n puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan yksi tapa vähentää työtä on pyytää kirjoittajia itse lähteyttämään väitteitään ennen ­julkaisua.
Ajankohtaiset

Outokummun Seudun entinen päätoimittaja sai joulukuussa 2022 käräjäoikeudesta tuomion, kun lehdessä oli julkaistu maahanmuuttajia solvaava mielipidekirjoitus. Päätoimittaja pahoitteli tekstin julkaisemista ja kertoi ainoastaan silmäilleensä tekstiä.

Yleisöjen tuottamat sisällöt herättävät säännöllisesti kysymyksiä toimitusten vastuusta ja sananvapaudesta. Päänvaivaa aiheuttaa myös mielipidetekstien faktantarkistus.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen nostaa esille langettavan päätöksen, jonka pohjalainen paikallislehti Tejuka sai vuonna 2021. Lehti oli julkaissut kunnanvaltuutetun tekstin, jossa kyseenalaistettiin koronaviruksen olemassaolo. 

JSN huomautti, että lehti ei korjannut tekstin sisältämää olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta, minkä lisäksi sen harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.

”On aika vaikea oikoa jonkun kirjoittajan käsityksiä asioista”, Tejukan päätoimittaja vastasi JSN:lle.

JSN on reagoinut mielipideaineistoon liittyviin kysymyksiin Journalistin ohjeiden liitteessä sekä myöhemmin liitteen linjauksia tulkitessaan.

Neuvosto ei edellytä mielipideaineistolta samantasoista faktantarkistusta kuin toimituksen tuottamalta sisällöltä.

Hyvönen arvioi, että jos yhteiskunnallisen vaikuttajan mielipidekirjoitus sisältää erityisen haitallisen tai terveydelle vahingollisen asiavirheen, virhe pitää kehystää jo julkaisun yhteydessä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekstin ohessa julkaistaan lyhyt, virheen toteava asiantuntijakommentti.

Pienempien virheiden kohdalla taas riittää, että asiavirheet oikaistaan jälkikäteen.

Tejukan päätoimittaja kertoo JSN:n päätöksessä, että kirjoituksen julkaisematta jättämisestä ”olisi seurannut muun muassa syytöksiä sananvapauden rajoittamisesta ja ehkä muitakin jälkiseuraamuksia”.

– Julkaisematta jättäminen saattaa johtaa painostukseen poliittiselta päättäjältä, kuten myös poliitikkoa kohtaan kriittisen tekstin julkaiseminen. Tällaisten paineiden sietäminen ja ratkaiseminen on osa päätoimittajien normaalia työtä, Hyvönen sanoo.

”Jos yleisö kokee, että heidän mielipiteensä menee läpi vain somessa, me perinteisessä mediassa putoamme pois kartalta.”

Pohdintaa mielipidekirjoitusten rajoista on käyty myös maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisessa, joka on julkaissut perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkysen sateenkaarivähemmistöä negatiiviseen sävyyn käsitteleviä kolumneja. Yhdestä kolumnista tehtiin rikosilmoitus, joka ei kuitenkaan edennyt esitutkintaan.

Päätoimittaja Markku Mantila kuvaa tilannetta vaikeaksi, vaikka Mäkysen näkemykset ovatkin hänen mielestään “häijyjä”.

– On kauhean vaikea rajoittaa jonkun arvopohjaista näkemystä, hän sanoo.

Mantila kokee, että juuri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvissä mielipidevapauskysymyksissä liikutaan “hirveän ohuella jäällä”, koska mielipiteenvapauden rinnalla painavat vähemmistöryhmän perusoikeudet.

Toisinaan Ilkka-Pohjalaisessa tehdään mielipidekirjoituksille faktantarkistusta. Mantila kertoo poistaneensa faktavirheen Mäkysen ilmastonmuutosta käsittelevästä kolumnista, kun oli ensin selvittänyt väitteen paikkansapitävyyttä Ilmatieteen laitokselta.

Mantila huomauttaa, että Ilkka-Pohjalainen julkaisee voimakkaita mielipiteitä erityisesti tekstiviestipalstallaan.

– Jos yleisö kokee, että heidän mielipiteensä menee läpi vain somessa, me perinteisessä mediassa putoamme pois kartalta.

”Koska kirjoittajia ei kyetä varmistamaan pienillä resursseilla, on järkevämpää lopettaa koko palsta.”

Toimitukset saavat myös tekaistulla identiteetillä tehtyjä mielipidekirjoituksia.

Huhtikuussa 2022 puoluelehti Kansan Uutiset kertoi lopettavansa yleisönosastosivunsa julkaisemisen. Päätöstä oli edeltänyt sosiaalisen median parodiatili Keijo Kaarisateen ilmoitus siitä, että se oli saanut lehteen läpi erehdytystarkoituksessa tehdyn mielipidekirjoituksen.

– Koska kirjoittajia ei kyetä varmistamaan pienillä resursseilla, on järkevämpää lopettaa koko palsta, päätoimittaja Jussi Virkkunen kirjoitti tuolloin Twitterissä.

Päätöksen taustalla oli hänen mukaansa kiivastus ja vastaavan virheen välttäminen tulevaisuudessa.

Syksyllä 2022 Kansan Uutiset alkoi taas julkaista mielipidekirjoituksia verkossa. Samalla julkaisu on alkanut tarkistaa yleisönosastokirjoittajien henkilöllisyyden.

– Ei herranjumala. Hyvin alkeellinen nimenselvitys ja tekstien lukeminen. Sehän on peruskamaa, mitä olisi pitänyt tehdä, hän sanoo.

GALLUP
Kuinka varaudutte harhauttamiseen
mielipidekirjoituksissa?

Teija Kallio
Mielipidetoimituksen toimitussihteeri, Helsingin Sanomat

”Tuntosarvien pitää olla koholla koko ajan. Tällaiset mielipidetekstit on yleensä laadittu niin, että ne ovat ensi lukemalta ihan uskottavan oloisia. Erityisen tarkkoja olemme silloin, kun kirjoitus käsittelee tiettyjä aihepiirejä: esimerkiksi naisten tasa-arvoa, vähemmistöjä tai vihervasemmistolaisiin arvoihin liittyviä asioita. Usein tekstissä tai allekirjoituksessa saattaa jokin yksittäinen asia soitella kelloa. Tarkistamme myös julkaistavaksi valittujen mielipiteiden kirjoittajien yhteystiedot.”

Anna Mikkonen
Lukijalta-sivun toimittaja, Kaleva

”Vaadimme yhteystiedot kaikilta kirjoittajilta. Sähköpostiosoite ei riitä. Joskus saatan soittaa kirjoittajalle varmistaakseni, onko hän oikea henkilö. Kerran kirjoittaja tosin valehteli identiteetistään puhelimessakin. Internet-aika on helpottanut yhteystietojen tarkistamisessa. Intuition merkitystä ei voi vähätellä. Monesti sen hoksaa, että tämä on liian hyvää ollakseen totta, tai tämä haiskahtaa. Ilmiö korostuu tekstiviestipalstalla, jossa yritetään esimerkiksi korona-asioissa monennäköistä.”

Lisää aiheesta

Kuuntele Virhe – Suomen lehdistön podcast journalismin epätäydellisyydestä

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast