Sulje

Ari Heinonen

Mielikuvituksellista multimediaa maailmalla

verkko

Laatulehden multimediaalinen pääkirjoitus ja arvostetun talouslehden ympäristöjutussa pörräävät hyönteiset ovat virkeitä esimerkkejä uudenlaisesta journalistisesta kerronnasta. Voimavaroja ilmeikkääseen verkkojournalismiin voi vapauttaa antamalla robottien hoitaa yksinkertaiset askareet.

Boston Globe julkaisi äskettäin pääkirjoituksen, joka oli ehkä ensimmäisiä multimediaalisia ja vuorovaikutteisia tämän lajityypin juttuja. Aselainsäädäntöön kantaa ottaneessa jutussa käytettiin animoitua grafiikkaa, jutun lukuajan mukaan päivittyvää tilastodataa ja tietolaatikoita aiheeseen liittyvistä poliitikoista. Jutun ulkoasukin oli perinteisestä tekstivoittoisesta esityksestä poikkeavasti ilmava ja visuaalisesti näyttävä.

Globen pääkirjoitus kertoo siitä, että verkon kerronnallisia mahdollisuuksia voisi hyödyntää eloisasti myös muualla kuin erikoisreportaaseissa. Epäilemättä pääkirjoituksenkin viesti menee paremmin perille Globen tyylillä kuin pelkällä tekstipötköllä.

Taannoinen Financial Timesin juttu maailmaa valtaavista ötököistä oli sekin mainio esimerkki pienieleisestä mutta tehokkaasta multimediakerronnasta.

Digitaalisessa ympäristössä on mahdollista tehdä toimitustyöstä aiempaa vaivattomampaa.

Talouslehden jutussa oli tekstin ja staattisten karttojen lisäksi animoituja hyönteisiä, jotka lentelivät tai ryömivät ruudun poikki. Lukija saattoi hiirellä läpsiä niitä tiehensä ja osallistua ”taisteluun ötököitä vastaan”. Näin sinänsä tavanomaiseen featurejuttuun tuotiin elävyyttä osuvalla lisäelementillä.

Nuorille aikuisille suunnattu Mic-julkaisu puolestaan perustaa juttunsa mukautuvaan kerrontaan (adaptive storytelling). Mic käyttää erilaisia sosiaalisen median sovelluksia, joiden avulla lukija kutsutaan ottamaan kantaa jutun asiasisältöön tai vaikkapa ehdottamaan kuvatekstejä jutun kuville.

Osallistaminen on pelillistä ja julkaisun kohderyhmälle tuttua muista verkkopalveluista.

Mic-julkaisun mukaan olennaista kuitenkin on sisältö. Kerronnan monimuotoisuus ja -alustaisuus on keskimäärin 26-vuotiaan lukijan mediatottumusten huomioon ottamista.

Epäilemättä pääkirjoituksenkin viesti menee paremmin perille Globen tyylillä kuin pelkällä tekstipötköllä.

Toisaalta digitaalisessa ympäristössä on mahdollista tehdä toimitustyöstä aiempaa vaivattomampaa. Norjan uutistoimisto NTB käyttää robotteja jalkapallotulosten raportointiin. Sen mukaan robotin tekemä ottelu-uutinen on valmis muutamassa sekunnissa, mutta julkaisujärjestelmän viiveen vuoksi uutinen on maailmalla ”vasta” puolessa minuutissa ottelun päättymisen jälkeen. Ihminen ei enää tarkista näitä NTB:n robottiuutisia.

Ruotsissa Hallpressenin oma Rosalinda-robotti tuottaa uutisia jalkapallon lisäksi myös muun muassa jääkiekosta. Rosalinda tekee myös ennakkojuttuja. Lisäksi sen ominaisuuksiin kuuluu hälytys: jos jossain tapahtuu jotain erityisen uutisarvoista, ihmistoimittaja saa Rosalindalta vinkin.

Globen multimediaalinen pääkirjoitus, FT:n interaktiivinen ötökkäfeature ja pohjoismaiset uutisrobotit ovat sukua toisilleen, vaikka voivat vaikuttaa erilaisilta hankkeilta. Kaikki hyödyntävät digitaalisen kerronnan mahdollisuuksia verkossa tavalla, jota tekijät luonnehtivat inspiroivaksi ja lukijoita palvelevaksi.

 

Tablettien osuus laskemassa

Tablettien nousukausi tuli ja meni jo. Media Briefingin jutussa kerrotaan, että tabletteja ei ole kuin vajaalla puolella internetin käyttäjistä ja että osuus on pikemminkin laskemaan päin.

Tabletit ovat häviämässä kamppailun älypuhelimia vastaan. Myös tablettien käyttö on vähentynyt huippulukemista.

Global Web Index -tutkimukseen viitaten Media Briefing kertoo, että tabletti on vain neljälle sadasta netin käyttäjästä se tärkein väline. Älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja jopa pöytäkoneet koetaan tabletteja tärkeämmiksi. Tabletit ovat menettäneet asemiaan älypuhelimille myös niin sanotussa second screen -käytössä esimerkiksi televisiota katsottaessa.

 

Adblockerien käyttö lisääntynyt USA:ssa

Mainosten esto-ohjelmat näyttävät tulleen jäädäkseen nettikansan keskuuteen. Tänä vuonna jo useampi kuin joka neljäs internetin käyttäjistä Yhdysvalloissa käyttää jotain ohjelmallista mainosten estoa, arvioidaan eMarketer-julkaisussa. Se tarkoittaa noin 70:tä miljoonaa silmäparia, jotka eivät näe mainoksia.

Toistaiseksi mainosten estoa käytetään etupäässä pöytäkoneilla ja kannettavilla tietokoneilla. Näin siksi, että isommilla koneilla tehdään töitä ja mainokset ovat niissä häiritsevämpiä kuin mobiilisovelluksissa. eMarketerissa kuitenkin ennakoidaan, että mobiililaitteiden käytön yleistyessä myös mainosten esto niissä lisääntyy.

Datajournalismista rutiinijournalismia

Tämän vuoden Data Journalism Awards -kilpailussa palkintoja saaneet työt kelpaavat malleiksi ja ideoiden lähteiksi koko alalle. Huomionarvoista on, että datajournalismia tehdään yhä laajemmin ja monimuotoisemmin ja toisaalta se, että tällainen jutunteko ei välttämättä vaadi valtaisia resursseja. Pikemminkin tarvitaan oivallusta ja osaamista.

Toki palkittujen joukossa oli isojen mediatalojen kautta julkisuuteen tullut Panama-projekti, mutta senkin taustalla oli suhteellisen pieni ydinryhmä. Palkittuja juttuja oli tehty myös – ja oikeastaan erityisesti – isojen valtamedioiden ulkopuolella. Palkintoraatia johtanut tunnettu datajournalisti Simon Rogers katsoikin, että datajournalismista on tullut hyvässä mielessä rutiinijournalismia.

Kommentit