Tilaa Uutiskirje!

Luotettavuus korostuu netissä

Näkökulmat

Kirjoittaja on Suomen Lehdistön päätoimittaja.

Sanomalehtiviikko nostaa tällä viikolla mediasisältöjen luotettavuutta esille Onko tämä totta? -teemalla. Vuosikymmeniä harjoitettu sanomalehti opetuksessa -toiminta on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Mediakasvatuksen merkitys korostuu nettimaailmassa, jossa kaikki ei ole sitä, miltä se on saatu näyttämään.

Ymmärtävätkö nuoret totuuteen pyrkivän journalismin ja tekaistujen juttujen eron? TNS Gallup tutki tätä Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta selvittämällä 13–15-vuotiaiden suhtautumista mediatiedon luotettavuuteen ja verkon tietolähteisiin.

Yläkoululaiset käyttävät päivittäin ylivoimaisesti eniten YouTubea, erilaisia sosiaalisen median palveluita ja Googlea. Iltapäivälehtien ja muiden sanomalehtien käyttö on netissäkin satunnaisempaa, joskin osa somejaoista on lehtien uutisia.

”Asetelma muuttuu, kun nuorilta kysytään medioiden luotettavuudesta. Kärjessä ovat tv-kanavat, painetut sanomalehdet, Google ja sanomalehtien nettisivut.”

Netin käyttömotiiveissa uutisten seuraaminen ei aivan yllä varhaisnuorten top-kymppiin, mutta tiedon hakeminen on sentään sijalla kuusi. Edellä ovat videoiden katselu, some, yhteydenpito ystäviin, musiikin kuuntelu ja pelien pelaaminen.

Uutisia nuoret seuraavat eniten sosiaalisesta mediasta, tv-kanavilta ja iltapäivälehtien nettisivuilta. Sanomalehtien nettisivuja seuraa joka neljäs ja painettuja versioita joka viides yläkouluikäinen.

Asetelma muuttuu, kun nuorilta kysytään medioiden luotettavuudesta. Kärjessä ovat tv-kanavat, painetut sanomalehdet, Google ja sanomalehtien nettisivut.

Tutkimuksen mukaan nuorilla on toimivia keinoja nettisisällön luotettavuuden varmistamiseen. He kiinnittävät kaikkein eniten huomiota siihen, millä sivustolla juttu on julkaistu, onko se faktaa vai jonkun mielipide ja onko juttu julkaistu luotettavan median sivuilla.

Neljännes vastaajista kertoi törmäävänsä netissä usein epäluotettavaan tietoon. Lisäksi yli puolet havaitsi tällaista tietoa silloin tällöin. Valheellista tai harhaanjohtavaa tietoa tavataan ennen kaikkea keskustelupalstoilla ja somessa, mutta ei juuri lainkaan niin sanottujen perinteisten medioiden nettisivuilla.

Perinteisyys tarkoittaa tässä sitoutumista Journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin sekä niihin kuuluvan eettisen vastuun kantamista, juridisen päätoimittajavastuun lisäksi.

Lisää aiheesta