Olet työskennellyt viimeiset 20 vuotta paikallisjournalismin parissa päätoimittajana. Toimit tälläkin hetkellä Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen puheenjohtajana. Miltä tuntuu siirtyä maakuntamediaan?
Todella mielenkiintoiselta. Työhän säilyy periaatteessa samanlaisena. Nyt kun tässä Rantalakeuden alueella on kuusi kuntaa, Lapin Kansassa niitä on 21. Tällä hetkellä tietysti teen enemmän ihan toimittajan töitä.
Sinua pyydettiin Lapin Kansan päätoimittajaksi sen jälkeen, kun olit hakenut ja käynyt testeissä Kalevan toimituspäälliköksi. Millainen johtaja olet?
Omasta mielestäni olen ihmisläheinen, kuunteleva ja esimerkillä johtava. Olen itse hypännyt aina rohkeasti tekemään, kun meillä on otettu uusia juttuja käyttöön. Toivon myös, ettei toimituksella ole kynnystä keskustella asioista päätoimittajan kanssa.
Mikä on journalistinen linjasi?
En vielä lähde linjaamaan Lapin Kansan journalismia. Rantalakeudessa linja on totta kai olla kriittinen ja valvoa vallankäyttöä, mutta mediasta pitää tulla myös hyvä fiilis. Täytyy tuoda esiin kaikkea hyvääkin, mitä alueella on. Jokaista siltarummun paikkaa ei tarvitse arvostella, ellei ole syytä.
Asteikolla 1–10 miten kriittistä paikallisjournalismi on?
Sanoisin 8. Paikallislehdissä tehdään tosi hyvää työtä päätöksenteon valvonnassa ja myös puolustetaan journalismin riippumattomuutta. Mutta meilläkin on kolmen hengen toimitus, emme me voi irrottaa yhtä henkilöä tekemään viikoiksi tutkivaa journalismia. Sitä pitäisi tehdä enemmän.
Vuoden loppuun asti Lapin Kansan päätoimittajana toimiva Antti Kokkonen sanoi Journalistissa, että lehden tilaustuotoista jo noin 40 prosenttia tulee digistä, mikä on merkittävästi enemmän kuin päivälehdillä keskimäärin. Johtuuko digitaalisuus poikkeuksellisen hankalasta, pitkien välimatkojen jakelualueesta vai mistä?
Varmasti osasyy on se, että Lapissa on alueita, joille painettua lehteä on todella hankalaa toimittaa. Mutta Lapin Kansassa on myös tehty erittäin kiinnostavaa ja rikastettua digisisältöä.
Rantalakeuden tilausmyynti on kasvanut johdollasi. Miten sama onnistuu Lapin Kansassa?
Kyllähän se aika lailla sama resepti on. Rantalakeuden tilauskasvun syy on varmasti se, että teemme monipuolista sisältöä, kovia uutisia ja taustoittavia henkilöjuttuja. Kerran viikossa ilmestyvä printti on keskimäärin 40-sivuinen ja verkossa tulee ulos keskimäärin kuusi juttua päivässä. Pyrimme näkökulmittamaan jutut strategiselle kohderyhmällemme eli 30–45-vuotiaille, ja se näkyy digitilauksissa.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeää. Lehden tulee näkyä mahdollisimman monipuolisesti koko levikkialueella ja sitouttaa lukijoita. Esimerkiksi tapahtumia voi järjestää yhdessä eri yhteisöjen kanssa vähäisilläkin euromääräisillä panostuksilla.
Johtamasi Paikallislehtien päätoimittajayhdistys paheksui presidenttiehdokas Mika Aaltolan vihjauksia, joiden mukaan jotkut maakunta- tai paikallislehdet olisivat myyneet mainonnan ohessa näkyvyyttä journalismissa. Miten varmistutaan siitä, että myös kaikki myyjät ymmärtävät pelisäännöt?
Paikallislehdissä yhteistyö myynnin ja toimituksen välillä on kiinteä, annetaan vinkkejä puolin ja toisin. Meidän myyntipäällikkömme kyllä tietää, ettei ota toimituksellisiin ratkaisuihin mitään kantaa. Tällaisia vihjauksia ja ehdotuksia näkyvyyden ostamisesta myös journalismissa tulee kuitenkin yrittäjiltä säännöllisin välein. Minusta on tärkeää, että näistä asioista keskustellaan työyhteisössä.
Pekka Mervola kirjoitti, että lavean sisällön tarjoavia sanomalehtiä jää ehkä 5–8 suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntiin, kun taas pienten kaupunkien sanomalehdet supistuvat paikallislehdiksi, ehkä katoavat. Millaisena näet Lapin Kansan tulevaisuuden?
Uskon, että Lapin maakunnassa lappilaisuus on vahvempi yhdistävä tekijä kuin esimerkiksi kotimaakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla pohjalaisuus on. Oletan, että siinäkin mielessä Lapin Kansan tulevaisuus on hyvä.
Sauli Pahkasalo aloittaa vuoden alussa Lapin Kansan päätoimittajana ja Kaleva Median Lapin kaupunkilehtien päätoimittajien esihenkilönä. Hän on toiminut vuodesta 2014 asti saman konsernin paikallislehden Rantalakeuden päätoimittajana. Aiemmin Pahkasalo on työskennellyt muun muassa kaupunkilehti Oulu-lehden, paikallislehti Puruveden sekä paikallislehti Kalajoen Seudun päätoimittajana. Koulutukseltaan hän on medianomi.
