Tuhansien lehtikuolemien Yhdysvalloissa alkaa olla näyttöä, mitä tarkoittaa yhteisölle, että sen sanomalehti kuolee.
Tutkimuksissa on havaittu, että poliitikot ottavat vapauksia ja julkisen rahan käyttö löystyy kaupungeissa, joissa lehti on lakkautettu tai journalistien määrä on merkittävästi vähentynyt.
Yhden yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan jopa kaupungin kakkoslehden lakkauttamisella oli heikentävä vaikutus poliittiseen osallistumiseen. Seuraavissa paikallisvaaleissa lakanneen lehden vahvoilta alueilta lähti ehdolle vähemmän ihmisiä, valituissa oli vähemmän vaihtuvuutta ja äänestysvilkkaus laski.
Isossa-Britanniassa taas oikeusjournalismi on tutkitusti vähentynyt niin paljon, että se on herättänyt huolta koko oikeusjärjestelmän uskottavuudesta.
”Poliitikot ottavat vapauksia ja julkisen rahan käyttö löystyy kaupungeissa, joissa lehti on lakkautettu tai journalistien määrä on merkittävästi vähentynyt.”
Suomessa tilanne ei ole yhtä karu, mutta täälläkin journalismin resurssit vähenevät ja levikkialueiden reunamille syntyy uutistyhjiöitä.
Kartalta on 2010-luvulla kadonnut fuusioiden ja lakkautusten seurauksena noin 30 Sanomalehtien Liiton jäsenlehteä – tyypillisesti kaupunkilehtiä ja puolueiden aluejulkaisuja. Viime vuosina joukkoon on liittynyt myös yli satavuotiaita maakuntalehtiä.
Uudet digimediat eivät ole korvanneet puuttuvia toimittajia. Heitä eivät voi korvata sosiaalisen median ryhmät tai kunnan viestintä, joiden funktio on toinen.
Jo alueellisen tasa-arvon vuoksi lehtien resursseista olisi pidettävä huolta.
Lehdille tulevaisuuden varmistaminen tarkoittaa tekemisen jatkuvaa kehittämistä.
Yleisön olisi hyvä mieltää, ettei oman alueen päätöksenteon vahtiminen ole itsestään selvä, ilmainen demokratiapalvelu.
Paras ja kilpailuneutraalein tapa tukea journalismia politiikalla olisi perua vuoden 2012 päätös ja palauttaa lehtitilausten arvonlisävero nollaan. Olisi surkuhupaisaa myös, jos lehtiä kaatuisi jakelun ongelmiin ennen kuin ne saavat digikanavista tarpeeksi tuloja.
Suomen Lehdistö kävi Kemissä tunnustelemassa, miten Pohjolan Sanomien yhdistäminen naapurimaakunnan lehteen on vaikuttanut paikallisten elämään.
Lukijat kuvasivat, miltä oman lehden lakkaaminen tuntui. Esimerkiksi siltä, etteivät asukkaat ole enää lehden arvoisia.
> Tutkimustietoa lehtikuolemista on Britanniassa julkaistussa Cairncross Review -raportissa (2018), joka selvitti maan uutismedian tilaa.
