Tilaa Uutiskirje!

Journalistisen prosessin läpinäkyvyys ei lisääkään luottamusta

Avoimuuden kasvattaminen on tehoton lääke journalismia kohtaan tunnetun luottamuksen kasvattamisessa, sillä epäluottamuksen syyt ovat muualla. Läpinäkyvyydellä on kuitenkin muita merkityksiä.

Näkökulmat

Kirjoittaja on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.

Tutkimusnäyttö ei tue oletusta, että journalistisia prosesseja avaamalla voisi merkittävästi vähentää yleisön kokemaa epäluottamusta journalismia kohtaan. Journalismin piirissä esitetään toistuvasti ajatusta, että yleisö luottaisi enemmän, jos ymmärrys journalistisesta työstä, faktojen tarkastuksesta sekä eettisten ja juridisten normien noudattamisesta kasvaisi.

  • Fakta
  • Tutkija: Jussi Latvala
  • Tutkimus: The Mirage in the trust desert: Challenging journalism’s transparency infatuation. University of Oxford, Reuters Institute, Journalist Fellowship Programme.

Journalismia kohtaan tunnetun epäluottamuksen taustalla vaikuttaa kuitenkin monenlaisia kulttuurisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, joihin on hankalaa ellei mahdotonta vaikuttaa sisältöjen keinoin. Journalismin merkitystä ja luotettavuutta kyseenalaistetaan, koska se on poliittisesti kannattavaa erityisesti populistisissa ryhmissä.

Tutkimuksissa on löytynyt näyttöä myös siitä, että läpinäkyvyyden kasvattaminen voi jopa lisätä epäluottamusta uutissisältöjä kohtaan. Näin on käynyt, jos lukijat ovat olettaneet esimerkiksi tietojen tarkastusprosessien olevan vankempia, kuin ne verkkotoimitusten kiireessä ovat.

Tiedot käyvät ilmi Reuters-instituutissa opiskelleen Jussi Latvalan esseesarjasta, jossa hän murtaa avoimuuden tehon myyttiä tutkimustulosten ja haastatteluiden perusteella.

Luottamus journalismiin ja toimituksiin on median toiminnan perusedellytys, koska journalismin kuluttaminen edellyttää luottamusta. Merkittävälle osalle tilaajia luottamuksessa ei kuitenkaan ole kyse sisällön luotettavuudesta vaan siitä, pitääkö kuluttaja median brändistä ja kokeeko hän sisällöt relevanteiksi suhteessa omaan elämäänsä.

”Luottamuksessa ei kuitenkaan ole kyse sisällön luotettavuudesta vaan siitä, pitääkö kuluttaja median brändistä ja kokeeko hän sisällöt relevanteiksi suhteessa omaan elämäänsä.”

Suurta yleisöä kiinnostaa juttujen sisältö eikä yleensä se, miksi tai miten jutut on tehty. Yhteiskunnan tapahtumat kiinnostavat, ei niinkään toimittajien työtavat, vaikka ne avattaisiin faktalaatikossa.

Vaikka luottamusta journalismiin kyseenalaistetaan ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa, kansainvälisessä vertailussa Suomen tilanne on erinomainen: Reuters-instituutin Uutismedia verkossa -raportin mukaan Suomi on maailman kärjessä journalistista mediaa kohtaan tunnetussa luottamuksessa. Suomalaisista 69 prosenttia kertoo luottavansa useimpiin uutisiin ja journalismiin luottavien määrä on ollut viime vuodet kasvussa.

Vaikka läpinäkyvyys kasvattaa journalismia epäilevien luottamusta heikosti, sillä on kuitenkin merkitystä jo ennestään journalismia arvostaville. Latvalan esseen mukaan tämä näkyy esimerkiksi Helsingin Sanomien Musta laatikko -konseptin suosiossa. Teatteriesityksissä journalistit avaavat juttuprosessejaan ja kertovat, miksi ja miten journalistisia juttuja tekevät.

Mustan Laatikon noin 150 esityksessä on käynyt jo yli 50 000 katsojaa. Ilmiö kertoo siitä, että journalismin aiheiden lisäksi myös työprosessi kiinnostaa. Kansainvälisesti löytyy onnistuneita esimerkkejä myös siitä, miten mediatalojen markkinoinnissa on hyödynnetty toimitustyön prosessien avaamista mainonnan keinoin.

Digitaalinen mediaympäristö mahdollistaa kokonaan uudenlaisia avoimuuden muotoja, joilla voitaisiin vahvistaa toimitusten suhdetta yleisöön, vaikka läpinäkyvyys ei suoraan luottamusta kasvattaisikaan. Läpinäkyvyyden toimintamallien pitäisi lähteä kuitenkin lukijoiden tarpeista ja mediakäytöstä.

Ylen MOT-ohjelman vastaava tuottaja Hanna Takala, MOT on edelläkävijä juttuprosessien läpinäkyvyyden kasvattamisessa. Kiinnostaako prosessien avaaminen yleisöä?

– Olen tutkimuksen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että enemmistöä kiinnostaa, mitä jutussa sanotaan, eikä se, miten se on tehty tai mitä toimittaja ajatteli sitä tehdessään. Saamme kuitenkin myös palautetta, että hyvä kun kerroitte, mitä ja miten jutussa on esimerkiksi laskettu.

  • Fakta
  • Tekijä: Ylen MOT-ohjelman vastaava tuottaja ja tutkivan ryhmän esihenkilö Hanna Takala
  • Kokemus: Takala on työskennellyt Ylellä vuodesta 2017. Takala työskenteli aiemmin MTV:ssä vuodesta 2001 muun muassa tutkivan ryhmän esihenkilönä, tuottajana ja vastaavana tuottajana Huomenta Suomessa sekä toimittajana 45 minuuttia -ohjelmassa. Takala on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistosta.

– Sijoitamme verkkojuttujen ”näin juttu tehtiin” tai ”näin tutkimme” -osiot yleensä suljettuihin faktabokseihin. Yksityiskohdista kiinnostuneet saavat niistä klikkaamalla lisätietoa, mutta ne eivät sotke jutun flow’ta.

Tutkimuksen mukaan tietyt tahot pyrkivät heikentämään luottamusta journalismiin, koska se on poliittisesti kannattavaa. Jos syyt epäluottamukseen ovat muualla kuin sisällöissä, niin voiko läpinäkyvyydellä kasvattaa luottamusta?

– En allekirjoita tutkimuksen lähtökohtaa, että toimituksissa luultaisiin avoimuuden olevan taikasauva luottamuksen lisäämiseen. Ei ainakaan meidän toimituksessamme ajatella, että ”laitetaan nämä lisämateriaalit verkkoon, että yleisö alkaisi luottaa meihin enemmän”. Jos joku on päättänyt, että ei tykkää meistä, niin ei asia faktaboksilla parane.

Voiko avoimuudessa olla riski, että se heikentää luottamusta?

– Tietysti siinä tapauksessa, jos joku tekee heppoisesti journalismia. Jutun pitää olla sellainen, että se kestää läpinäkyvyyden. On tärkeää, että mikään juttu ei väitä olevansa enempää kuin se on. Tämän saavuttamisessa auttaa, kun avataan, mitä on selvitetty ja miten jutun lopputulokseen päädyttiin.

Onko avoimuuden tavoitteena leikata kritiikiltä siivet, eli vaikka henkilö ei pitäisi jutun väitteestä, niin hän ei voi syyttää sitä virheistä?

– Ei se ole niin laskelmoitua, että ”laitetaan tämä julki, että kukaan ei pääse kritisoimaan”. Avoimuus on mielestäni samaa hyvää journalismia kuin, että tekstiin laitetaan linkkejä lähteisiin. Pidän tätä osana laadunvalvontaprosessia, joka avataan ulospäin. Journalistisessa prosessissa on aina hyvä miettiä, miksi teemme juuri tästä jutun ja miksi teemme sen juuri näin.

Syntyykö läpinäkyvyydestä ja lähdesuojasta usein ristiriitaa?

– Ei minkäänlaista. Toimimme lähdesuoja edellä, eli jos läpinäkyvyys ja lähdesuoja ovat ristiriidassa, niin lähdesuoja voittaa aina.

Onko toimittajilla mielestäsi myös moraalinen velvollisuus avoimuuteen, koska he vaativat sitä muilta yhteiskunnan toimijoilta?

– On tässä se logiikka, että koska meidän juttumme ovat kriittisiä, niin kyllä meidän pitää myös itse kestää kritiikkiä ja pystyä vastaamaan siihen.

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast