Sulje

Journalismille ehdotettu tuki herättää reaktioita inspiraatiosta pettymykseen

mediatuki

Ehdotettu tukipaketti ilahdutti media-alalla esimerkiksi monen paikallisen lehden päätoimittajaa. Pikaisen koronatuen taso ja valikoivuus herättävät myös kritiikkiä. Iltalehden Perttu Kauppinen vertaa harkinnanvaraisen rahan jakamista siihen, että ravintola-alalla tuen tarpeen arvioisi kulinaristiraati.

Mediaväen ensireaktiot journalismille ehdotettuun tukeen jakautuvat. Tuki ilahdutti laajasti, mutta etenkin pikaisen koronatuen taso ja valikoivuus herättävät kritiikkiä.

Esimerkiksi Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Sauli Pahkasalo piti hyvänä, että tukea esitetään paikalliseen tekemiseen.

Pahkasalo arvioi, että voisi hakea koronatukea päätoimittamansa Rantalakeus-lehden striimauspalveluiden kehittämiseen. Hän kannattaa myös pysyviä tukiratkaisuja medialle.

– Jos pääsisimme tilausten nollaverokantaan, se olisi todella hyvä, samoin se, että alustayhtiöiden verotusta tarkastellaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää pikaista harkinnanvaraista koronatukea sekä pysyvämpää tukimuotoa journalismille.

Elina Grundström jätti ministeriölle selvityksensä journalismin tuesta tiistaina. Grundström ehdottaa tuen lisäksi sen selvittämistä, miten alustayhtiöitä voitaisiin verottaa Suomessa nykyistä enemmän.

”Jos pääsisimme tilausten nollaverokantaan, se olisi todella hyvä.”

Ministeriö selvittää Grundströmin ehdotuksen pohjalta pikaisesti harkinnanvaraista tukea journalistisiin hankkeisiin medioille, jotka ovat joutuneet talousvaikeuksiin koronaviruksen vuoksi. Asiaa pohditaan hallituksen seuraavan lisätalousarvion yhteydessä toukokuussa.

Grundström esitti myös tilaus- ja irtonumeromyynnin määrään suhteutettua valikoimatonta koronatukea, mutta sen eteneminen on ministeriöstä kerrotun mukaan epätodennäköistä nopeasti.

Grundströmin ehdotuksen mukaan harkinnanvaraista tukea jakaisi journalismin asiantuntijoista koostuva riippumaton, noin viisihenkinen tukilautakunta, ja sitä voisi käyttää journalistin yhden vuoden tai puolen vuoden palkkakustannuksiin ja freetyön ostamiseen.

Tuki jaettaisiin hankkeisiin, jotka vahvistavat laadukasta paikallista tai alueellista journalismia, tutkivaa tai muuten poikkeuksellisen perusteellista journalismia tai digisisällön rikastamista.

– Lehden tekijän näkökulmasta tämä on hyvin inspiroiva ajatus ja kannustaa toimituksia tekemään entistä laadukkaampia juttuja, Kuopion Kaupunkilehden ja Viikkosavon päätoimittaja Aija Pirinen sanoo.

Pirisen mukaan palkkauksen tukeminen on hyvä, lehden ansaintamallista riippumaton tukimuoto. Hän suhtautuu ylipäätään Grundströmin esitykseen hyvin positiivisesti.

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen pettyi ehdotukseen. Hänen mielestään kaikkea valtiontukea pitäisi jakaa samoilla ehdoilla kaikille yrityksille tai se vääristää kilpailua. Hän vertaa harkinnanvaraista tukea siihen, että ravintola-alan tukea jakaisi kulinaristiraati.

– On huvittava ajatus, että olisi valtion nimittämä lautakunta, joka valitsee, mihin tutkivan journalismin hankkeisiin rahaa annetaan.

Iltapäivälehdet ovat kärsineet paitsi mainosrahan myös irtonumeromyynnin pienenemisestä, kun ihmiset liikkuvat myyntipisteillä aiempaa vähemmän.

– Jos halutaan vastata siihen ongelmaan, että mediamyynti äkillisesti romahtaa, niin eihän lautakunta, joka jakaa rahaa hyvinä pitämiinsä hankkeisiin, mitenkään korvaa sitä. Tuki ei myöskään kohdistu medioihin, jotka kärsivät eniten, Kauppinen sanoo.

Esitys pysyvästä journalismin tukijärjestelmästä tulee hallituksen keskusteluihin syksyllä.

Elina Grundström ehdottaa, että pysyvä tuki koostuisi tukilautakunnan jakamasta harkinnanvaraisesta tuesta, jota myönnettäisiin samansuuntaisilla painotuksilla kuin koronatukea.

Lisäksi Grundström esittää valikoimatonta tukimuotoa, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi tilaus- ja irtonumeromyynnin arvonlisäveron poistamista tai alentamista.

Useampi haastateltu toivoi, että ratkaisuissa huomioitaisiin myös mainosrahoitteiset mediat.

– Tuessa olisi hyvä huomioida, että kaupunkilehtien toiminta perustuu vain ilmoitusmyyntiin. Toivon, että pidemmän tähtäimen tuki ei perustuisi myöskään liian painokkaasti digiloikan tekemiseen, sillä se ei tapahdu hetkessä. Kaupunkilehtien tulot tulevat vielä pitkään printistä, Aija Pirinen kommentoi.

Hämeen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja ja Hämeen Sanomien päätoimittaja Mikko Soini pitää ehdotusta hyvänä, mutta suhtautuu epäilevästi koronatuen tasoon. Soinin mukaan jo Hämeen Sanomat Oy:n ilmoitustuloista lähti pelkästään maaliskuussa noin 160 000 euroa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan nopeassa koronatuessa voitaisiin puhua miljoonista mutta ei kymmenistä miljoonista euroista. Tämä on selvästi vähemmän kuin Grundströmin selvityksessä esitetty tuen tarve: vähintään kymmenen miljoonaa euroa harkinnanvaraista ja kymmeniä miljoonia euroja valikoimatonta koronatukea.

– Mutta on erittäin hyvä, että valtiovalta on ymmärtänyt luotettavan tiedon merkityksen, Soini sanoo.

Harakka kannusti mediayhtiöitä hyödyntämään samoja tukia kuin muutkin yritykset, esimerkiksi jo maksamansa arvonlisäveron lainaamista takaisin. Mikko Soinin mukaan tästä ei olisi ainakaan Hämeen Sanomat Oy:lle hyötyä, sillä kyse ei ole akuutista kassakriisistä.

”Pienet, harkinnanvaraiset ja hakemuksiin perustuvat tuet eivät riitä.”

Yhtiö on kuitenkin jo hakenut sekä Googlelta että Business Finlandilta rahoitusta paikallisten markkinointipalvelujen kehittämiseen. Ajatus on auttaa Kanta-Hämeen yrityksiä pysymään pystyssä.

Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kannattaa tukea journalismille mutta pitää muutaman miljoonan euron valikoivaa koronatukea liian pienenä.

– Pienet, harkinnanvaraiset ja hakemuksiin perustuvat tuet eivät riitä, Holmberg sanoo.

Holmbergin mukaan pysyvä mediatuki, jota alettaisiin rakentaa syksyllä, tulee koronakriisiin liian myöhään.

– Haluaisimme merkittävää tukea jo toukokuun lisäbudjetissa valikoimattomasti koko alalle. Jos ruvetaan valikoimaan, kuka tukea saa, se on aikamoinen suo, Holmberg kommentoi.

Holmberg toivoo, että pysyvä valtiontuki rakennetaan välineneutraalisti niin, että se kattaa muutkin kuin tilausmediat.

Haastateltavat kannattivat laajasti alustayhtiöiden roolin tarkastelua. Grundströmin esityksen mukaan verotuksen mahdollisuuden ohella tulisi selvittää myös, miten sosiaalisen median yhtiöt ja hakukoneet voitaisiin velvoittaa maksamaan jakamistaan sisällöistä niitä tuottaville tiedotusvälineille.

Perttu Kauppisen mielestä kysymys on kuitenkin ”hirveän kompleksinen”: kansainväliset jätit vääristävät kilpailua myymällä ilman verovelvollisuutta ilmoituksia, mutta samalla ne myös hyödyttävät mediaa tuomalla liikennettä.

– Tässä pitäisi toimia EU-tasolla eikä lähteä tekemään kansallisia ratkaisuja, Kauppinen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön Elina Grundströmiltä tilaama selvitys on osa laajempaa mediapoliittista kokonaisuutta.

Ministeriö selvittää parhaillaan myös uutistoimistotukea. Uutistoimisto STT:n saaman valtiontuen kausi päättyi alkuvuonna. Sanomalehtien viisipäiväisen jakelun turvaamista taas käsitellään valtioneuvoston kanslian vetämässä työryhmässä.

Muissa Pohjoismaissa mediatuki on tänä vuonna koronakorotusten jälkeen 50–105 miljoonaa euroa. Suomessa vähemmistökielisen uutistoiminnan ja kulttuurilehtien tuki ovat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit