Mikä on parasta journalismia, jota olet tähän mennessä tehnyt, Aamulehden uutistoimittaja Juho Korpela?
Viime kesänä tein Aamulehteen tutkivaa journalismia Pyynikin käsityöläispanimosta, jonka ympärillä oli aika paljon haippia. Juttu toi esiin, kuinka huonosti yritystä oli johdettu ja miten siellä oli epäselviä rahoituskuvioita. Julkaisusta muutama viikko eteenpäin panimo meni konkurssiin.
Se oli pisin juttuprojekti, jonka olen tehnyt, vei melkein 2,5 viikkoa, vaikka toki tein vähän välissä muuta.
Entä mikä juttusi on kerännyt eniten lukijoita?
Se on varmaan ollut jokin deskissä tehty ratikkakolariuutisointi. Jos Tampereella ratikalla on ongelmia, juttu kerää älyttömiä määriä lukijoita.
”Pyrin miettimään, mikä olisi aihe ja juttu, josta lukija olisi valmis maksamaan.”
Millä tavalla analytiikka ohjaa tekemistäsi?
Se ohjaa omaa ideointiani. Pyrin miettimään, mikä olisi aihe ja juttu, josta lukija olisi valmis maksamaan. Esimerkki Pyynikin käsityöläispanimosta oli tällaista uniikkia sisältöä. Ennen vakinaistamista tein muutaman kuukauden talousjournalismia, ja huomasin, että myös kaikki oman rahan käyttöön ja säästämiseen liittyvät jutut ovat sellaista materiaalia.
Tuukka Tuomasjukka kirjoitti Suomen Lehdistössä, että journalismissa elää itseään toteuttava oletus, että kunnianhimoinen nuori toimittaja lähtee Helsinkiin. Asteikolla 1–10, kuinka kunnianhimoisesti journalismia tehdään Aamulehdessä?
Sanotaan 9. Aamulehti on varmasti yksi parhaita paikkoja tehdä juttuja nuorena toimittajana. Pienehkössä toimituksessa pitää tehdä laajalla skaalalla. Pirkanmaata koskevien juttujen lisäksi minulla on tekeillä esimerkiksi Saksan energiakriisiä koskeva juttu, ja olen kirjoittanut myös Natosta.
Mikä suomalaisessa journalismissa on pielessä?
Helppo pointti olisi sanoa Helsinki-keskeisyys. Mutta kun katson oman ikäisiä kollegoitani, liian usein juututaan toimitukseen ja deskistä soitellaan vaan. Se on tietysti myös resurssi- ja aikakysymys.
Mitä olet oppinut verkko-otsikoinnista?
Olen oppinut, että otsikkoa kannattaa pohtia ja mieluiten jonkun kanssa. Yleensä ei tule hyvä, jos kirjoittaja alkaa viimeiseksi itse miettiä otsikkoa. Otsikot ovat vähän lyhentyneet ja suoraviivaistuneet viime aikoina. Sitaattien määrä otsikoissa on vähentynyt, ellei sitaatti ole poikkeuksellinen.
Millainen maine työpaikkana sanomalehtibrändeillä on nuorten toimittajien keskuudessa?
Kun aloitin opinnot 2016, ajattelin että työt ovat freelancerina tai vakityöt jossain muualla kuin sanomalehdissä. Ajatus oman ikäisillä on, etteivät he tule koskaan saamaan niistä vakituista työpaikkaa. Toivottavasti viimeaikaiset rekryt osoittavat, että töitä on.
Jos kaikki menee täydellisesti, miten urasi etenee tästä eteenpäin?
Haluan kirjoittaa pidempää tutkivaa journalismia ja nähdä jossain vaiheessa myös pomo- tai keskiportaan juttuja. Sen näkee vasta sitten, jos sinne pääsee, onko se oma juttu.
Juho Korpela vakinaistettiin Aamulehden uutistoimittajaksi marraskuussa. Hän on työskennellyt Aamulehdessä vuodesta 2020 Tampereen yliopiston journalistiikan opintojen ohessa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa kesätoimittajana Lännen Mediassa, Ilkassa ja Järviseutu-lehdessä.
