Suuntaa ei käy kiistäminen: audiosisältöjä kuunnellaan vuosi vuodelta enemmän. Vaikka radionkuunteluun käytetty keskimääräinen aika viime vuonna hieman laskikin edellisvuodesta, digitaalisen kuuntelun osuus jatkoi kasvuaan.
Ääni- ja audiosisältöjen suosio näkyy myös perinteisten lehtitalojen toiminnassa. Moni lehti on ryhtynyt julkaisemaan omia podcastejaan, lehtitalot ovat lähteneet mukaan radiotoimintaan ja tarjoavat yleisöilleen yhä useammin myös mahdollisuuden juttujensa kuuntelemiseen.
Uutismedian liiton viime vuonna toteuttaman audiokyselyn perusteella lähes kaikki pienemmätkin lehdet uskovat lähitulevaisuudessa ottavansa käyttöön teksti puheeksi -toimintoja tai ryhtyvänsä julkaisemaan podcasteja, jos eivät vielä ole niin tehneet.
Suomen Lehdistö kysyi muutamasta mediatalosta, missä audiosisällöissä tällä hetkellä mennään.
Podcastit: ”Pitää olla rohkea, että podcast laitetaan maksumuurin taakse”
Uutismedian näkökulmasta suurin podcasteihin liittyvä ongelma on niiden ansaintalogiikka – tai oikeammin sen puute. Podcastit eivät ole niin sanottu viraali media, koska äänitiedostojen jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on monimutkaisempaa kuin tekstimuotoisten juttujen. Niinpä niiden yleisömäärät tuppaavat jäämään pieniksi. Tästä syystä myös podcastien mainosmarkkina on melko pieni.
Alma Talentissa podcastien ansaintamalleja on kartoitettu kokeilemalla. Toimitus tekee esimerkiksi talk show -tyylisiä työhön ja talouteen liittyviä podcasteja ja videoita, joita sponsoroi yhteistyökumppani. Nämä podcastit ovat Alman omien kanavien lisäksi saatavilla myös muilla julkaisualustoilla, jotta niille saadaan mahdollisimman laaja yleisö.
Tänä vuonna Alma Talent julkaisi ensimmäisen maksumuurin takana olevan podcast-sarjansa. Se käsittelee tunnettuja talousrikoksia. Kaupallinen johtaja Johanna Suhonen kuvailee sarjaa ”kohtuulliseksi panostukseksi”. Sarjan on käsikirjoittanut talousjournalisti ja kirjailija Karo Hämäläinen ja lukijana toimii ammattinäyttelijä.
Suhonen sanoo sarjan toimineen erityisesti tilaajapidon näkökulmasta, mutta tuoneen myös uusia tilaajia. Myös kuuntelijalukuja hän kuvailee tosi hyviksi. Suhonen arvelee, että yhtiö tekee vastaavanlaisia podcasteja jatkossakin.
– Se vaatii sisällöltä paljon. Pitää olla rohkea, että podcast laitetaan maksumuurin taakse ja lähdetään tilaajakärjellä. Silloin ei voi odottaakaan 100 000 kuuntelijaa, Suhonen sanoo.
Helsingin Sanomat tekee tällä hetkellä toimituksen omin voimin yhtä säännöllistä podcastia, Uutisraporttia. Lisäksi HS Visio julkaisee säännöllisen epäsäännöllisesti sekä omaa podcastiaan että parin yhteistyökumppanin podcasteja.
– Niin kuin kaikessa muussakin sisällössä, tilanne elää, sanoo toimituspäällikkö Esa Mäkinen.
– En tekisi suuria linjanvetoja, että olisimme drastisesti vähentämässä tai lisäämässä podcasteja.
Esimerkiksi koronakriisin alussa lehti teki aiheesta päivittäispodcastia, ja valmius tällaiseen on olemassa jatkossakin, jos tarve niin vaatii. Laajemmassa mittakaavassa Mäkinen sanoo HS:n olevan kokonaistuote, jonka on oltava riittävän houkutteleva. Podcastit ovat yksi tapa lisätä tuotteen houkuttelevuutta.
Mäkinen sanoo, että kun vielä muutama vuosi sitten vitsailtiin, että jokaisella podcastin kuuntelijalla on myös oma podcastinsa, nyt niiden kokonaismarkkina on aidosti kasvanut, mistä kertoo esimerkiksi Spotifyn into laajentaa podcastien julkaisemista.
– Jos ennustaa pitää, niin sekä podcastien kuuntelu ja määrä lisääntyvät, ja jonkinlaista vakiintumista tapahtuu.
”Maailma on tosi visuaalinen, ja moni haluaa rauhoittua yhden asian äärelle esimerkiksi ajaessaan töihin.”
Yksi kiinnostava esimerkki tavoitteensa saavuttaneesta podcastista tulee Etelä-Saimaasta. Lehden verkkotuottajan Jenni Hirvisen Hirvinen tutkii -podcastissa käydään läpi paikallisesti kiinnostavia rikostapauksia ja keskustellaan vieraiden kanssa rikosten kautta aukeavista laajemmista yhteiskunnallisista teemoista.
Hirvinen sanoo, että hän ehdotti tutkivampaa podcastia esihenkilölleen kehityskeskustelussa viime vuonna. Käytännössä Hirvisen piti rakentaa esimerkiksi podcast-studio toimituksen hiljaisen työn tiloihin itse. Tekninen osaaminen on hioutunut pikkuhiljaa tekemisen myötä.
Sarjalla ei ollut tarkkoja numeerisia tavoitteita, mutta muut tavoitteet täyttyivät: uuden sisällön tarjoilu lukijoille sekä toimituksen ammattitaidon ja brändin vahvistaminen. Hirvisen mukaan podcastista on tullut enemmän palautetta kuin lehtijutuista.
– Ihmiset ovat jopa kadulla tulleet puhumaan, että ”ai sie teet sitä podcastia, onpa tosi hyvä, tuleeko sitä lisää”.
Vapaasti muun muassa Etelä-Saimaan verkossa sekä Spotifyssa ja SoundCloudissa saatavilla olevan podcastin jaksoja on kuunneltu noin 1 000–2 000 kertaa per jakso. Jaksoihin liittyvät pitkät jutut taas ovat olleet maksumuurin takana ja tuoneet erittäin hyvin uusia tilauksia. Lisäksi podcast on myös sitouttanut olemassaolevia tilaajia.
Hirvisen mukaan tilaajat ovat lukenet podcasteihin liittyviä juttuja joistakin sadoista jopa 6 500 lukukertaan per juttu, mitä voi pitää erittäin hyvänä lukemana. Hirvinen uskoo audion trendin jatkavan nousuaan edelleen.
– Maailma on tosi visuaalinen, ja moni haluaa rauhoittua yhden asian äärelle esimerkiksi ajaessaan töihin. Uutiskuvatulva saattaa väsyttää, joten halutaan, että joku kertoo meille ne samat asiat.
Tällä hetkellä Etelä-Saimaassa ei Hirvisen mukaan suunnitella uusien podcastien tekemistä, mutta hänen oma sarjansa sai maaliskuussa jatkoa kolmen jakson verran.
Radiotoiminta: Ääni on yksi kerronnan muoto digimaailmassa
Myös radiotoiminta on alkanut kiinnostaa uutismediataloja. Viime vuosina esimerkiksi Keskisuomalainen, Savon Sanomat ja Karjalainen ovat käynnistäneet radiotoiminnan. Viimeisimpänä radiotoimijoiden joukkoon liittyi Kaleva Media, jonka Radio Kaleva aloitti toimintansa helmikuussa.
Kaleva Median sisältöliiketoiminnan johtaja Niiles Nousuniemi sanoo, että yhtiö haluaa olla monikanavainen mediatalo, joka tavoittaa ihmisiä eri kanavissa pitkin päivää. Radio on hyvä lisä perinteisen printtiliiketoiminnan ja digiuutismedian kylkeen.
Ääniklippejä ja podcasteja voi hyödyntää Kalevan verkkosivuilla. Uutiset radioon tuottaa Kalevan toimitus. Radion kuuluvuusalueella on myös yhtiön paikallislehtiä, kuten Rantalakeus ja Raahen Seutu, joiden mediamyynnissä ja sisällöissä uutta kanavaa voidaan myös hyödyntää.
Mistään äänen vallankumouksesta tai radikaalista muutoksesta juttujen kulutukseen Nousuniemi ei kuitenkaan radiotoiminnan käynnistymisen myötä puhuisi.
– Ennemmin näen, että ääni on tullut ja sen rooli on kasvanut siinä digitaalisen median ekosysteemissä, jossa tuotetaan myös esimerkiksi tekstiä, kuvaa ja infografiikkaa. Se on yksi kerronnan muoto ja sitä kautta digitalisoitumiseen liittyvää kehitystä.
Nousuniemi näkee, että esimerkiksi podcastien keskeisin rooli on ollut ja on edelleen nostaa esiin päätuotetta ja -palvelua eli tässä tapauksessa yhtiön lehtien tilausta.
– Ne ovat yksi tapa tavoittaa ihmisiä ja saada heitä kiinnostumaan kaikesta muustakin sisällöstä.
Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Miia Honkanen puolestaan sanoo, että viimeisen vuoden aikana IS:n ja Sanoma Media Finlandin omistamien radioiden välinen vuoropuhelu digiaudion tekemisestä on lisääntynyt merkittävästi.
Ilta-Sanomissa tehdään useita, erityisesti urheiluun liittyviä podcasteja, joita julkaistaan Sanoman Supla-palvelussa. Ilta-Sanomat tekee myös Sanoman radioissa lähetettävät radiouutiset.
– Esimerkiksi podcasteja on tehty kimpassa jo pidempään, ja Total Hockey Forever -lätkäohjelma kuului vielä viime keväänä Radio Rockin taajuudelta, Honkanen sanoo.
Juttujen kuuntelu: Alma Talentissa harkitaan lehtien lukemista ammattilaisäänin
Moni lehti on ottanut käyttöön myös mahdollisuuden juttujen kuunteluun. Esimerkiksi Helsingin Sanomien mobiilisovelluksessa on mahdollista kuunnella kaikki jutut koneäänen lukemana. Tämän lisäksi Kuukausiliitteen toimittajat lukevat itse omia pitkiä juttujaan.
– Siinä on tällaista ”näytetään, miten hyvää sisältöä meillä on” -kulmaa, sanoo toimituspäällikkö Esa Mäkinen.
Hän viittaa myös lukijatutkimuksiin, joiden mukaan kuuntelun rooli on kasvanut, ja erityisesti nuorille se on merkittävä median käytön muoto. Hesarissakaan juttujen kuuntelumäärät eivät silti ole kovin isoja suhteessa niiden lukukertoihin. Teknologian näkökulmasta tekstin muuttaminen ääneksi on kuitenkin halpaa, joten se on ollut hyvä väylä laajentaa lehden sisältöjä.
– On tietty joukko lukijoita, jotka haluavat nauttia tekstit luettuina. Tietysti mielellämme tarjoamme tällaisen palvelun.
Saman konsernin Ilta-Sanomissa esimerkiksi Urheilulehden juttuja on jo vuoden ajan voinut kuunnella, ja tänä keväänä lehdessä on ryhdytty tuottamaan audioartikkeleita eli IS:n oman toimittajan lukemia juttuja muun muassa uutisista ja muista IS:n sisällöistä. Tavoitteena on alkuvaiheessa testata ja kerryttää kokemuksia siitä, millaiset audiosisällöt yleisöä kiinnostavat.
– Se on selvä, että aikaa kuluu ennen kuin iso yleisö löytää ja ottaa audioartikkelit yhdeksi tavaksi kuluttaa uutissisältöä. Datan valossa näyttää siltä, että nuorempi yleisö ja miehet löytävät nämä ensin, sanoo toimituspäällikkö Honkanen.
Alma Talentin kaupallinen johtaja Johanna Suhonen puolestaan kertoo, että yhtiössä harkitaan nyt esimerkiksi lehtien lukemista toimittaja- tai ammattiäänin. Tähän saakka koneääni on lukenut juttuja sovelluksessa.
Maaseudun Tulevaisuudessa juttujen kuuntelun nähdään parantavan ennen kaikkea lehden saavutettavuutta.
– Palvelua voidaan käyttää paitsi lukemista estävän haitan vuoksi myös esimerkiksi työtehtävien lomassa. Kun artikkelit voi kuunnella, sisältöihin voi paneutua helposti esimerkiksi traktorin ratissa, kertoo lehden verkkopäällikkö Terhi Pape-Mustonen.
Hän sanoo suosituimpien artikkelien keräävän kymmenittäin kuuntelukertoja. Ominaisuutta ei ole esimerkiksi erikseen markkinoitu lukijoille ja tilaajille.
