”Ei ole kauhean hyvä päivä tänään”, Kansan Uutisten toimittaja Toivo Haimi sanoo avatessaan oven toimitukseen teollisuusalueella Helsingin Hermannissa.
Venäjä on aamuyöstä hyökännyt Ukrainaan. Kello on yksi iltapäivällä, ja Haimi on työstänyt päivän kolmatta Ukrainaa käsittelevää juttuaan. Samalla hän odottaa tutkija Antto Vihmalta yhteydenottoa sopiakseen haastattelun podcast-jakson nauhoitukseen seuraavalle päivälle. Työpöydällä lepäävässä pitsalaatikossa muhii puoliksi syöty lounas.
Ylessä pari-kolmekymppisten mediatuotteissa työskennellyt Haimi aloitti Kansan Uutisissa viime vuonna. 32-vuotiaana hän on toimituksen nuorin.
Haastatteluajankohta on historiallinen muutenkin kuin Venäjän sotatoimien osalta. Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan viimeinen numero sanomalehtipaperille painettuna viikkolehtenä on tullut edellisenä päivänä painosta. Kannen sinikeltaisen taustan päällä on rasterikuva tankista ja versaalikirjaimilla tekstit: “VENÄJÄN TANKIT VYÖRYIVÄT UKRAINAAN” sekä “VASEMMISTO TUOMITSEE”.
Ennen hyökkäystä tehty ja sen jälkeen yhä ajankohtaisemmaksi muuttunut kansi viittaa Venäjän joukkojen siirtämiseen Itä-Ukrainassa alkuviikosta.
”Rehellisesti sanottuna pystymme näillä resursseilla tekemään paremmin kuukausilehteä kuin viikkolehteä.”
Aikoinaan seitsemänpäiväisenä sanomalehtenä toiminut ja siitä portaittain kaventunut Kansan Uutiset alkoi maaliskuussa ilmestyä kuukausilehtenä. Entinen Kansan Uutisten toimittaja, nykyinen päätoimittaja Jussi Virkkunen aloitti muutoksen valmistelun vuosi sitten, kun hänet valittiin tehtäväänsä.
– Jokainen, joka katsoo Kansan Uutisten tilinpäätöstä, pystyy löytämään syitä uudistukselle, myös toimitusjohtajana työskentelevä Virkkunen murjaisee.
Muutos on otettu hyvin vastaan etenkin nuoremmassa yleisössä, kertoo toimittaja Tuula Kärki. Hän on aloittanut toimituksessa vuonna 1988 ja toimii myös yhtiön hallituksen jäsenenä.
– Kun viikkolehteä ei enää haluttu, niin oli siinä jokin vika oltava. Nyt kun on tehty uudistusta, niin viikkolehti on alkanut tuntua vanhentuneelta, hän sanoo.
Virkkusen mukaan syy muutokseen oli sekä vähentyneissä viikkolehden tilausmäärissä että sen tekemisen työläydessä useaan kertaan pienentyneelle toimitukselle.
– Rehellisesti sanottuna pystymme näillä resursseilla tekemään paremmin kuukausilehteä kuin viikkolehteä.
Kansan Uutiset kävi edellisen päätoimittajansa Sirpa Puhakan aikana tiukan säästökuurin, jota Virkkunen kiittelee talouden vakauttamisesta. Sen seurauksena toimitus muutti kaksi vuotta sitten halvempiin ja sopivamman kokoisiin toimistotiloihin.
Säästösyistä Kansan Uutiset on luopunut myös STT:n asiakkuudesta. Tämän takia Haimikin kirjoitti itse aamun ensimmäisen Ukraina-uutisensa.
Virkkusen mukaan lehdellä ei ole ollut “minkäännäköistä” lakkautusuhkaa. Kärki pohtii, että vihreiden pää-äänenkannattajan Vihreän Langan “sinänsä surullinen” lakkautus on saattanut osaltaan helpottaa Kansan Uutisten asemaa, kun vasemmistoliitossa on voitu tarkkailla vihreiden katumusta julkaisun lakkauttamisesta.
Kun Kansan Uutiset vuonna 2016 kirjoitti lukijatutkimuksensa tuloksista, tulevaisuudennäkymä oli selvä: alle 30-vuotiaiden lukijoiden määrä oli kasvanut, mikä vastasi myös vasemmistoliiton jäsenkunnan muutosta. Samalla nuoret olivat kriittisimpiä julkaisua kohtaan.
– Nuoruus ja viihdyttävyys eivät kuvaakaan lehteä kovin hyvin, Kansan Uutiset kirjoitti tuolloin.
Yksi uudistuksen tavoite on verkkotekemisen vahvistaminen. Tätä on vahvistettu myös aktiivisena Twitter-hassuttelijana tunnetun ja alustalla oman yleisönsä keränneen Haimin rekrytoimisella.
– Jos haluat hyvän sitaatin, niin laita juttuun, että haluaisin tehdä Kansan Uutisille saman minkä Li Andersson on tehnyt vasemmistoliitolle, Haimi sanoo.
– Emme me Toivoa palkanneet siksi, että hänellä on paljon Twitter-seuraajia, vaan siksi, millaista osaamista hän toi mukanaan, Virkkunen sanoo.
”Vähän vanhemmat lukijat ovat sanoneet, että Kansan Uutisissa ei tarvitsisi olla kepun tai demareiden asioita, mutta olen eri mieltä.”
Haimi juontaa Kansan Uutisille viikottaista Kaikki Uusiksi -podcastia sekä tuottaa kuukausittaista Koivulaakso & Koskela -podcastia, jota yhdessä valtiosihteeri Dan Koivulaakson kanssa juontaa laajan sosiaalisen median seuraajakunnan kerännyt Helsingin kaupunginvaltuutettu Minja Koskela.
Lisäksi Kansan Uutiset julkaisee vasemmistonuorten puheenjohtajan Pinja Vuorisen videokolumneja YouTubessa.
Kaikki Uusiksi -podcast kerää jaksoilleen noin 4 000 kuulijaa, Koskela & Koivulaakso 6 000, Haimi kertoo. Suosituimmalla videokolumnilla on tähän mennessä ollut reilut 850 näyttökertaa.
Tarkoitus on laajentaa erityisesti videotuotantoa sekä esseiden että tietoiskujen suuntaan.
Digitaalisten tekotapojen kehittämisen lisäksi Haimi haluaa muuttaa asennetta puoluelehden tekemiseen.
– KU:n lukijat ovat tottuneet journalismiin, jossa ääneen pääsevät pelkät vasemmistolaiset, hän sanoo.
Sosiaalisen median aikaan poliitikkojen ulostulot luetaan kuitenkin muualta kuin puolueen lehdestä, mikä näkyy tilauksissa. Uudistuva printtilehti suuntaa enemmän kohti taustoittavia analyysejä.
Haimi itse on haastatellut podcastiinsa esimerkiksi SDP:n ex-kansanedustajaa Lasse Lehtistä ja keskustanuorten puheenjohtajaa Aleksi Sandroosia.
– Vähän vanhemmat lukijat ovat sanoneet, että Kansan Uutisissa ei tarvitsisi olla kepun tai demareiden asioita, mutta olen eri mieltä. Näiltä haastateltavilta pitää kysyä sitä, mikä vasemmistolaisesta näkökulmasta on relevanttia.
”Kun tulen töistä väsyneenä kotiin ja KU odottaa postiluukussa, niin haluanko oikeasti pilata iltani lukemalla, miten kaikki menee päin helvettiä.”
Haimin mukaan Kansan Uutiset on aiemmin ollut äänensävyltään vieraannuttava. Aiheet ovat raskaita, kuten lapsiköyhyyden lisääntyminen ja riittämättömät toimet luontokadon pysäyttämiseksi.
– Kun tulen töistä väsyneenä kotiin ja KU odottaa postiluukussa, niin haluanko oikeasti pilata iltani lukemalla, miten kaikki menee päin helvettiä ja porvarit kiduttavat meitä?
Haimi itse haluaisi tehdä politiikan seuraamista helpottavaa, piikittelevää ja kielellä leikittelevää journalismia. Hän nostaa esimerkiksi Ville Pernaan aikana Suomen Kuvalehdessä keventyneen otsikointi- ja kuvituslinjan.
– Kaiken ei tarvitse olla supervakavaa, pelottavaa ja ahdistavaa, vaikka puhutaankin tärkeistä asioista. Podcastissamme olen ottanut aika humoristisen tavan käsitellä asioita.
Kansan Uutiset hakeekin paikkaansa sekä huumorin että menneisyytensä kanssa. Tästä esimerkkinä Haimin työhuoneen kirjahyllyssä seisoo Lenin-patsas.
– Se on Virkkusen, Haimi sanoo.
Kun toimittajan ja kuvaajan huomio kiinnittyy patsaaseen, Haimi katsoo sitä epäillen ja vie patsaan pois. Pian Virkkunen kiikuttaa tilalle Marx-patsaan. Haimi palauttaa iltapäivän aikana Marxin päätoimittajalle, mutta Lenin ei nouse takaisin hyllyyn.
Menneisyyden kanssa tasapainoiluun liittyy myös nimi. Uuden lehden kannessa ei lue Kansan Uutiset vaan KU. Tätä nimeä myös Haimi käyttää julkaisusta puhuessaan. Virkkusen mukaan lehdessä on käyty keskusteluja nimen muuttamisesta.
– Kun teimme lukijaprofiiliselvitystä, huomasimme, että vanhemmalle polvelle Kansan Uutiset nimenä ei ole ongelma, mutta nuoremmalle polvelle se on, Virkkunen sanoo.
– Kun olen saanut palautetta, että Kansan Uutiset kuulostaa fasistiselta nimeltä, niin silloin sitä pitää pohtia. Viralliselta nimeltään lehti pysyy Kansan Uutisina, mutta sen kutsumanimissä voi olla painotuksia.
Uudistuksen yhteydessä myös julkaisun verkkosivu uudistuu kevään aikana. Luetuimpia sisältöjä verkossa ovat tähän mennessä olleet kolumnit ja pääkirjoitukset – tekstit, joissa on vahva vasemmistolainen näkökulma. Erityisen suosittu oli Putinin Venäjän sodanlietsonnan tuomitseva pääkirjoitus.
Kuusipäiväisen sanomalehden aikana Kansan Uutisiin tullut Kärki näkee, että ydin on jäänyt jäljelle, kun esimerkiksi ilmoitustuottoja tuoneet 1990-luvun auto- ja muotiliitteet ovat karisseet.
– Kun lehti pienenee, se on yhä vasemmistolaisempi.
- Jussi Virkkusen tärpit perinteikkään lehden uudistamiseen
- 1. Pidä ydintehtävä samana ja kerro, että perusasiat eivät muutu. Huomioi, että perinteisessä lukijakunnassa voi tulla helposti pelko, että nyt kaikki loppuu.
- 2. Etsi pienin yhteinen nimittäjä yleisöstä. Paikanna, mikä yhdistää vanhoja ja uusia yleisöjä.
- 3. Katso, missä kohderyhmä nykyään on. Pohdi mahdollisuuksia tehdä sisältöä myös sinne.
