Tilaa Uutiskirje!

Ei fossiilimainostajille ja liveseurantaa kriisistä? Suomalainen media ei priorisoi ilmastoa riittävästi, sanoo toimittaja Riikka Suominen

Sulkava-lehti tekee parhaillaan ilmastojournalismin strategiaa. Myös Helsingin Sanomien on tarkoitus vahvistaa aiheen seurantaa, kun koronapandemia hellittää.

Grafiikka: Janne Hulkkonen
Ajankohtaiset

Ruotsin suurin iltapäivälehti Aftonbladet aloitti helmikuussa päivittäisen ilmasto­aiheisen live-raportoinnin ja kertoi muutenkin laajentavansa ilmastojournalismiaan.

Suurin päivälehti Dagens Nyheter taas linjasi, ettei se esimerkiksi julkaise lehden premium-paikoilla mainoksia tahoilta, joiden tuotto tulee pääosin fossiiliteollisuudesta. Samantapaisen linjauksen on tehnyt Briteissä The Guardian.

Aiemmin Dagens Nyheter on kertonut, että kolmeen neljäsosaan lehdessä esitellyistä matkakohteista tulee päästä lentämättä. Nyt jopa brittitabloidit ovat heränneet lukijoidensa ilmastohuoleen.

Toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen sanoo, että Suomessa havahtuminen median keskeiseen rooliin ilmastokriisissä on jäljessä.

– Ja jos on havahduttu, jostain syystä ei ole kuitenkaan priorisoitu enempää.

”Ennen vaaleja 2019 tehtiin ihan törkeän hyvää ilmastojournalismia, mutta se jää pistemäiseksi.”

Suomisen mielestä monissa suomalaisissa tiedotusvälineissä on todella hyviä yksittäisiä juttuja, mutta ilmastokriisi ei läpäise journalismia.

– Ennen vaaleja 2019 tehtiin ihan törkeän hyvää ilmastojournalismia, mutta se jää pistemäiseksi. Ilmasto unohtuu todella monesta jutusta.

Suominen kritisoi, että esimerkiksi talousjournalismissa yritysten annetaan usein kertoa ilmaston olevan tärkeä, mutta niiltä ei kysytä, miten ne ovat muuttaneet toimintaansa ilmastokriisin vuoksi. Jos yritys kertoo kompensoivansa päästöt, sitä ei tutkita tarkemmin.

Tanskassa Politiken-lehti on tehnyt tutkivaa journalismia siitä, miksi yritysten ilmastopäästöjen kompensointi ei toimi tai mitä epäkohtia siinä on.

Ruotsissa talouslehti Dagens Industri seuraa pörssiyritysten päästöjä.

– Tietenkin voi olla vähän epäreilua laittaa vierekkäin it-alan yritys ja teräsyritys, koska niillä on ihan erilainen tuotantorakenne, mutta se näyttää, että joidenkin firmojen on vaikea irrottautua fossiilisista päästöistä.

Usealla tiedotusvälineellä maailmalla on päivittyvät grafiikat hiilidioksidipitoisuuden seurantaan, samantapaisesti kuin Suomessa seurataan koronan leviämistä. Se tekee näkyväksi, miten ongelma pahenee.

– Korona näyttää, miten media suhtautuu asiaan, jota se oikeasti pitää kriisinä, Suominen sanoo.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka sanoo, että lehden linja ilmastokriisiin näkyy pääkirjoituksissa.

– Olemme näkyvästi ja toistuvasti todenneet pääkirjoituksissa, että ilmastonmuutos on vakava ja hyvinkin ajankohtainen ongelma, jonka torjumiseksi pitää tehdä kaikki voitava. Tässä hengessä ilmasto on tullut keskeiseksi teemaksi kaikilla sisältöalueilla, Mukka sanoo.

Hänestä ilmastokriisiä ei voi verrata koronakriisin, koska se on hitaampi ja pitkäkestoisempi. Hänen mukaansa Helsingin Sanomien on tarkoitus vahvistaa ilmastojournalismia, kunhan korona hellittää. Lehdellä oli vuoden 2019 ajan ilmastokirjeenvaihtaja.

Mukka huomauttaa, että jo nyt aihetta seuraavat nimetyt toimittajat esimerkiksi tiede- ja kotimaan toimituksessa.

Myös Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio sanoo, että ilmastokriisiä ei voi eristää erilliseen toimitukseen, vaan sen pitää olla kaikessa mukana.

”Minun mielestäni asiat eivät hoidu siten, että linjataan kauheasti, ja sitten kuvitellaan, että asiat ovat hoidossa.”

Hänestä toimitukseen ei kuitenkaan tarvita ilmastokriisin takia erityisiä linjauksia, toimintatapoja tai koulutusta.

– Minun mielestäni asiat eivät hoidu siten, että linjataan kauheasti, ja sitten kuvitellaan, että asiat ovat hoidossa, Vainio sanoo.

Hän kuitenkin pohtii, onko toimittajilla osaamista esimerkiksi nostaa esiin päästövaikutuksia samalla tavalla kuin kustannuksia.

Myös paikallisella tasolla olisi Riikka Suomisen mielestä paljon raportoitavaa ilmastokriisistä.

– Ihmisiä ymmärrettävästi kiinnostaa enemmän, mitä ilmastokriisi tarkoittaa omassa kunnassa kuin Antarktiksella, Suominen sanoo.

Kerran viikossa ilmestyvän Sulkava-lehden kaksihenkinen toimitus on hiljattain havahtunut asiaan ja tekee nyt ilmastojournalismin strategiaa. Toistaiseksi lehdessä on ollut vain yksittäisiä ilmastojuttuja.

Päätoimittaja Tea Ikonen kertoo, että strategiassa on tarkoitus kuvata tekemisen periaatteita. Hänestä esimerkiksi ratkaisukeskeisyys on tärkeää. Hän pohtii alustavasti, että ilmastokriisiä voisi käsitellä joka lehdessä pienesti ja kerran kuussa isommin.

– Voisimme pyytää ilmastoalan asiantuntijoita kolumnisteiksi lehteen, Ikonen sanoo.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

 

GALLUP

 

Voisiko lehtesi rajoittaa mainosten
julkaisemista ilmastosyistä?

 width=

Pasi Koivumaa
Karjalaisen päätoimittaja-toimitusjohtaja

”Siltä osin varmaan rajoittaisimme mainontaa, jos kokisimme sen harhaanjohtavana ja olevan vastoin alan eettisiä ohjeita, esimerkiksi jos mainoksessa kyseenalaistettaisiin ilmastonmuutos. En näe, että meille olisi oikea tapa lähteä rajoittamaan esimerkiksi bensa-autojen mainontaa, koska sitten tulee ihan oikeutetusti kysymys, miksi emme tee vastaavanlaisia linjauksia vaikkapa sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asioissa. En muista alalta keskustelua mainonnan rajoittamisesta ilmastosyistä.”

 width=

Johanna Lahti
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja

”Meidän kriteerejämme mainosten julkaisussa ovat laki, hyvä tapa ja mainonnan eettiset periaatteet. Dagens Nyheterin avaus mainonnan rajoittamisesta ilmastosyistä on hyvä esimerkki siitä, että periaatteet eivät ole irrallaan ajasta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. En ole Suomessa törmännyt tämäntyyppiseen keskusteluun, mutta en hämmästyisi, jos sellaista nousisi. Toisaalta sananvapaus on myös mainonnan julkaisussa painava periaate.”

 

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast