Sulje

 Ari Heinonen

Diginatiivit julkaisut uudistavat USAn mediamaisemaa

verkko

Kun yhdysvaltalainen valtamedia sanomalehdistä televisioon ohentaa toimituksiaan ja supistaa palveluitaan, suoraan verkkoon syntyneet uutisvälineet kasvavat vauhdikkaasti.

Pew-tutkimuskeskuksen raportti The Growth in Digital Reporting arvioi, että diginatiivit julkaisut ovat sekä ottaneet perinteisen median tehtäviä että imeneet niistä pätevää journalistikuntaa. Aidosti verkko edellä toimivat julkaisut myös uudistavat journalismin käytäntöjä.

Diginatiiveissa uutisjulkaisuissa on tätä nykyä jo tuhansia toimituksellisia työpaikkoja. Kasvu on ollut ripeää erityisesti parin viime vuoden aikana.

Pew’n tekemän kartoituksen mukaan diginatiiveissa uutisjulkaisuissa on tätä nykyä jo tuhansia toimituksellisia työpaikkoja. Kasvu on ollut ripeää erityisesti parin viime vuoden aikana.

BuzzFeedin toimittajamäärä on kasvanut kahdessa vuodessa parista kymmenestä lähes kahteen sataan, Vice Media on palkannut jo tänä vuonna melkein 50 toimittajaa ja Business Insider aikoo lisätä 70 henkilön toimitustaan kolmanneksella tänä vuonna. Luvut ovat toki edelleen pieniä, mutta toisen suuntaisia kuin valtamedioissa.

Määrällisestä kasvusuunnasta huolimatta verkon alkuperäismedioiden merkitys on ennen muuta journalismin laadullisella suunnalla.

Pew’n raportissa todetaan, että diginatiivit mediat ovat ryhtyneet toimimaan alueilla, joihin perinteiset välineet ovat jättäneet tyhjiöitä. Esimerkiksi pikkuiset paikalliset ja ääripaikalliset verkkomediat ovat ottaneet hoitaakseen paikallisuutisointia.

Verkkojulkaisun perustaminen ja pyörittäminenkin voi olla halpaa, semminkin, kun osa paikallismedioista toimii yhteisöllisesti eikä bisnesajattelun perusteella.

Kun diginatiiveja julkaisuja tehdään alun alkaen ja vain verkkoympäristöön, ne uudistavat myös journalismin toimintatapoja.

Mutta uusimmat verkkojulkaisut ovat antaneet näyttöjä myös tutkivan journalismin alueella. ProPublica sai Pulitzer-palkinnon. Maineikas on myös tutkivan journalismin verkosto Investigative News Network. Molemmat ovat osoittaneet, ettei laatujournalismin tekemiseksi tarvita välttämättä raskaita organisaatioita ja kymmenien vuosien traditioita.

Kun diginatiiveja julkaisuja tehdään alun alkaen ja vain verkkoympäristöön, ne uudistavat myös journalismin toimintatapoja. Toimituksiin on palkattu paitsi journalisteja – usein perinteisistä välineistä – myös verkkoympäristössä kypsyneitä ammattilaisia.

Pew’n raportin mukaan tämä tuottaa uusia, kokeilevia kerrontatapoja, joissa esimerkiksi liikkuva kuva, uudenlaiset dokumentaariset esitykset ja datavisualisoinnit ovat olennaisia osia, eivät lisäkkeitä.

Digijulkaisut hakevat yhteyttä yleisöihinsä muun muassa joukkoistamisen avulla. Tällaiset työtavat ovat omiaan vetoamaan nuorempiin yleisösegmentteihin, joita valtamediakin haluaisi piiriinsä.

Raportissa sanotaan myös, ettei uutismedian uusi aluskasvillisuus kaihda kansainvälistymistäkään.

Tunnetuin esimerkki on Huffington Post, joka aikoo tänä vuonna lisätä kansainvälisiä versioitaan nykyisestä yhdestätoista viiteentoista. Myös usealla muulla diginatiivilla julkaisulla on kirjeenvaihtajia USA:n ulkopuolella, kun taas valtamedia on supistanut tälläkin saralla.

Pew’ raportissa muistutetaan, ettei uusien medioiden taloudellisesta kestävyydestä voi vielä sanoa mitään. Niiden ilmaantuminen mediamaisemaan vakavasti otettavina journalistisina välineinä osoittaa kuitenkin, että jos ja kun perinteinen media jättää tyhjiöitä, niille on täyttäjänsä.

Diginatiiveja medioita koskeva raportti on osa Pew’n State of the News Media 2014 -katsausta.

 

Lukijakommentteja voi jalostaa

Mathew Ingram on Gigaomin blogikirjoituksessaan sitä mieltä, että jos verkkolehtien keskustelualueet ovat sisällöllisesti kelvottomia, ei siitä pidä syyttää foorumeille kirjoittavia lukijoita. Vika on toimituksissa itsessään.

Paitsi että toimitukset edelleen vierastavat tuiki tarpeellista läsnäoloa lukijoiden foorumeilla, keskustelualueita ei ole myöskään järin paljon kehitetty. Juttukommenttien ei tarvitse olla läjä tekstiä jutun lopussa, vaan ne voidaan tuoda esiin tyylikkäämmin.

Juttukommenttien ei tarvitse olla läjä tekstiä jutun lopussa, vaan ne voidaan tuoda esiin tyylikkäämmin.

Hyvä esimerkki on Medium-verkkojulkaisu, jonka juttukommentit ovat muistiinpanoja jutun kyljessä. Näin keskustelut käydään juuri jutun siinä kohdassa, mistä puhutaankin. New York Times puolestaan on kokeillut lukijakommenttien nostoja jutun eri kohtiin. Ingramin näkemys on, että haluttomuus kehittää lukijafoorumeita on ennen muuta asennekysymys verkkolehdissä.

 

Sähköpostimedia elää ja voi hyvin 

Journalism-julkaisussa muistutetaan (jälleen), että vanha kunnon sähköposti voi olla medioille hyödyllinen väline sosiaalisenkin median aikakaudella.

Sen avulla pystyy tavoittamaan lukijat vaikuttavasti, kunhan välineen käyttö harkitaan huolella. Jutussa siteeratut medioiden edustajat painottavat muun muassa sähköpostikirjeiden tyyliä. Heidän kokemuksiensa mukaan sävyn pitäisi olla keskustelunomainen, ei myyntikirjeretoriikkaa. Vastaanottajan pitäisi kokea sähköposti tuttavan lähettämänä viestinä, joka vinkkaa tutustumisen arvoisiin sisältöihin.

Myös sähköpostikirjeiden ajoitusta pidetään tärkeänä – mutta vaikeasti määriteltävänä.

Yhden arvion mukaan viikoittaiset viestit jäävät helpommin avaamatta kuin päivittäiset. Aamuiset kirjeet voivat virittää päivään tarjoamalla luettavaa vaikkapa työmatkalle, mutta toisaalta ne saatetaan sivuuttaa yleisen aamuhässäkän seassa. Viestien personointi käytettävissä olevien profiilitietojen mukaan edesauttaa postien saavuttavuutta.

 

WSJ järjestää sisäisen innovaatiokilpailun 

Google ja muut verkkomenestyjät ovat tunnettuja siitä, että työkulttuurin elimellinen osa on mahdollisuus kehitellä uusia ideoita.

Nyt Wall Street Journal pyrkii rakentamaan lehtitaloon ”digitaalisen innovoinnin” käytäntöjä. Tuntuu itsestään selvältä, että kaikki saisivat ja kaikkien pitäisi osallistua ennakkoluulottomien ideoiden kehittelyyn, mutta ehkä tämän kertominen uutuutena kertoo jotain ainakin WSJ:n perinnevetoisuudesta. Nyt halutaan luopua ison organisaation tavasta organisoida uudistustyö keskitetysti hajauttamalla se kautta toimituksen moninaisiksi ja monialaisiksi toiminnoiksi.

WSJ rohkaisee väkeään ideointiin muun muassa sisäisellä digitaalisen innovaation kilpailulla. Ja vaikka ajatuksena on, että kaikki innovoivat, talossa on parikin erityistä tiimiä ajatusten kehittelyyn ja toteutukseen.

Toinen on paneutunut yleisön sitouttamisen keinojen pohtimiseen ja toinen, tuotantoryhmä, rakentelee pitkäjänteisemmin esimerkiksi välineitä uudenlaisten kerrontatapojen toteuttamiseksi. Lisäksi pienemmät startup-ryhmät kehittelevät erikoisprojekteja.

Kommentit