Sulje

Kaija Jäppinen

Digi-alviin on vaikutettava nyt

Kaija Jäppinen, Suomen Lehdistön päätoimittaja

Kaija Jäppinen, Suomen Lehdistön päätoimittaja

Tämän päivän päättäjät ovat sukupolvea, jolle kotimainen sanomalehdistö ja sen vahva sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen rooli on ollut itsestäänselvyys.

Syksyn pimetessä moni poliitikko pääministeri Jyrki Kataista myöten on havahtunut siihen, että näin ei välttämättä nykyisillä edellytyksillä kauan ole. Keskustelun avasi lokakuun alussa viestintäministeri Pia Viitaselle Sinuhe Wallinheimon johdolla esitetty kirjallinen kysymys siitä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta sanomalehdistö ja sen tarjoamat työpaikat säilyvät. Suomen Lehdistö kysyi allekirjoittaneilta kansanedustajilta, mitä he itse tekisivät. Vastaukset löytyvät sivuilta 4 ja 5.

Ministeri Viitasen vastaus on sekin tullut. Jos lehdistö sieltä positiivista signaalia hakee, se voisi olla kohta, jossa ministeri toteaa, että ”on tärkeää, että tunnustamme sanomalehdistön merkityksen ja sen tulee myös jatkossa säilyttää asemansa alennetun verokannan piirissä”. Muilta osin ministeri jää odottamaan kansliapäällikkö Harri Pursiaisen johtaman lehtiasiain neuvottelukunnan raporttia, joka on valmistumassa parin kuukauden sisällä.

Nyt kun entistä useampi lehti alkaa löytää liiketoimintaa myös verkosta, pitäisi tätä toimintaa tukea verokannalla sen sijaan että sitä verotetaan korkeimman kautta.

Asiat etenevät kuitenkin myös toisaalla. EU:ssa käsitellään parhaillaan sitä, saako alennettuja arvonlisäkantoja ylipäätään olla. Sanomalehtien kannalta olennainen juonne tällä hetkellä on, että EU määrittelee digilehdet palveluiksi. Palveluihin saadaan soveltaa vain yleistä verokantaa eli vero on Suomessa 24 prosenttia. Mediaa koskee keskustelu, joka käydään jäsenvaltioiden mahdollisuuksista soveltaa alennettuja kantoja sähkökirjoihin ja digilehtiin. Käsittely etenee vaikutusten arviointiin, ja kun se on valmis, voidaan asiasta odottaa suositusta. Arvioiden mukaan sellainen saatetaan saada jo ensi vuoden alkupuolella.

Poliitikoista moni on nyt todennut, että lehtien alv tuli huonoimpaan mahdolliseen aikaan ajatellen yleistä vaikeaa taloustilannetta ja digimurrosta. Nyt kun entistä useampi lehti alkaa löytää liiketoimintaa myös verkosta, pitäisi tätä toimintaa tukea verokannalla sen sijaan että sitä verotetaan korkeimman kautta.

Suomen poliitikoilla olisi vielä aikaa viestittää Brysseliin lehdistön elinedellytyksiä tukeva kantansa. Tällä kertaa havahtumista ei ole varaa odottaa kahta vuotta.

 

Kommentit