Tilaa Lehti!

Viisikko löytää jäljen

Joel Piekkola ja Faisal al-Sheikh Atiye (oik.) työskentelivät kehityshankkeessa kolmen journalistin kanssa. Viisikolle annettiin tyhjä pöytä täytettäväksi hyvillä ideoilla.

Alma Talent antoi viidelle työntekijälleen
puolen vuoden ajan kaksi työpäivää viikossa aikaa ideoida, miten tavoittaa alle nelikymppistä yleisöä talousjournalismilla. Nyt kehitteillä on nuorisotilaus, datatuote ja äänisisältöjä.

Hitaat

’Olette vapaita kapitalismin kahleista. Tuokaa meille ideoita ja uusia ajatuksia.” Näin Alma Talentin nuoria yleisöjä tavoittelevalle Viisikko-ryhmälle sanottiin työnsä alussa, muistelee markkinointisuunnittelija Faisal al-Sheikh Atiye

– Ohjeena oli, että tuokaa meille hyviä ja konkreettisia esityksiä, korkea- tai matalalentoisia. Kaikki on sallittua.

Talousjournalismi on pysynyt kannattavana: vuonna 2021 Alma Talentin mediatoiminnot tekivät 11 miljoonan euron liikevoiton. Konserni julkaisee muun muassa Talouselämää, Kauppalehteä ja Arvopaperia.

Viisikon tehtävänä oli kuitenkin pohtia, miten talousmedia tavoittaisi alle 40-vuotiaan yleisön. Ryhmään valittiin avoimella rekrytoinnilla viisi Alma Talentin työntekijää, jotka saivat puolen vuoden ajan käyttää kaksi työpäivää viikossa kehitystyöhön. Joukko aloitti työnsä syyskuussa 2021 ja esitteli tuloksensa helmikuussa 2022. 

Markkinointiosastolta tulleen al-Sheikh Atiyen lisäksi Viisikossa mukana olivat Kauppalehden toimittajat Hannamiina Tanninen, Mikael Vehkaoja ja Anna-Elina Perttula sekä datatieteilijä Joel Piekkola. Viisikon keski-ikä on alle neljänkymmenen, ja osa on ollut konsernissa töissä vasta vähän aikaa.

– Tuotekehitystä tehdään toki koko ajan, mutta usein sitä tekevät sellaiset ihmiset, jotka ovat tehneet sitä pitkään, huomauttaa Piekkola.

”Nämä ihmiset ovat yritteliäitä ja sitä kautta hyvin kiireisiä ja aktiivisia. He odottavat saavansa hyötyä mediaan laittamastaan rahallisesta ja ajallisesta investoinnista.”

Alma Talent Median kaupallisen johtajan Johanna Suhosen mukaan tällä hetkellä viidennes tilaajista on alle 40-vuotiaita. Julkaisut tavoittavat heitä ammattijärjestöjen sekä korkeakoulu- ja yritystilausten kautta.

– Strategiatyöryhmässä on noussut puheeksi, olemmeko me vanhenevan mieskohderyhmän media, Suhonen sanoo.

Viisikko aloitti työnsä teettämällä haastattelututkimuksen. Siihen osallistui toistakymmentä talousasioista kiinnostunutta alle 40-vuotiasta, jotka eivät olleet ennestään Alma Talentin asiakkaita.

– Halusimme puhutella uusia yleisöjä emmekä saarnata kuorolle, Piekkola sanoo.

Piekkolan mukaan ryhmä havaitsi tutkimustuloksista, että Alma Talentin talousmedioissa käsitellään jo aihepiirejä, joista nuoret ovat kiinnostuneita. Ryhmä kiinnitti kehitystyössään huomiota esillepanoon – alustoihin, sisällön muotoon ja siihen, millaisissa hetkissä sisältöä kulutetaan.

– Nuorten informaatioympäristö on kuormittava. Mietimme ratkaisuja, jotka helpottavat tiedon luokse pääsemistä ja jotka saisivat tiedon sopimaan kiireiseen arkeen ja ärsykerikkaaseen ympäristöön, Piekkola sanoo.

Nuorta yleisöä yhdistää Alma Talentin talousjulkaisujen perinteiseen yleisöön sen vaateliaisuus.

– Talousmedioiden kohderyhmän erityispiirre on, että nämä ihmiset ovat yritteliäitä ja sitä kautta hyvin kiireisiä ja aktiivisia. He odottavat saavansa hyötyä mediaan laittamastaan rahallisesta ja ajallisesta investoinnista, bang for the buck, Piekkola sanoo.

Tutkimushaastatteluista kävi ilmi, että oikea puhuttelutapa on nuorelle kohderyhmälle tärkeä, Joel Piekkola ja Faisal al-Seikh Atiye kertovat.

Viime vuosina talousjournalismin kenttä on kokenut muutoksia. Helsingin Sanomat lanseerasi vuonna 2021 näkyvästi HS Vision, joka erottuu osin äänensävyllään. Talouspodcastit taas puhuttelevat yleisöä ja luovat ympärilleen yhteisöjä.

– Törmäsimme haastatteluja tehdessämme monesti äänisisältöihin. Ne ovat kuin sähköautoja: kyse ei ole siitä, tulevatko ne, vaan milloin on oikea hetki, Piekkola sanoo. 

Viisikon taustatutkimuksen haastateltavat kaipasivat nykyistä samaistuttavampaa kerronnan tapaa. Al-Sheikh Atiyen ja Piekkolan mukaan ratkaisuja voisivat olla keskustelunomaisuus, huumori, visuaalisuus ja ilmaisun selkeys. Asiakeskeisyydestä ei heidän mielestään kuitenkaan tule tinkiä.

– Kävi ilmi, että lukijat etsivät samaistumispintaa. Sisältöjä halutaan kerrottuna tietynlaisella äänellä, joka eroaa siitä, miten nykyisin talousmedioissa on totuttu kertomaan asioista, al-Sheikh Atiye kertoo.

– Sillä on merkitystä, kuka kertoo ja minkälainen on kerronnan tyyli. Meillä on opittavaa puhuttelussa, Piekkola sanoo.

Faisal al-Sheikh Atiye huomauttaa, että kohderyhmän tarpeita kartoittaessa korostuivat tietyt aiheet. Nuorta yleisöä kiinnostivat oma asunto, korot, asuntosijoittaminen sekä työelämän osalta erityisesti palkat. Myös kryptovaluutat ja NFT:t kiinnostivat nuoria muuta yleisöä enemmän.

– Emme halua unohtaa nykyistä lukijakuntaa, mutta kysymys on siitä, onko meillä tarpeeksi sisältöä uudelle yleisölle. Pitäisikö juttuja kirjoittaa vielä enemmän koroista ja asuntomarkkinoiden kuumenemisesta, al-Sheikh Atiye kysyy.

”Sillä on merkitystä, kuka kertoo ja minkälainen on kerronnan tyyli. Meillä on opittavaa puhuttelussa.”

Haastattelujen pohjalta Viisikko ideoi parikymmentä aihiota, joista se esitteli helmikuussa kolme jatkokehittelyyn menevää tuote-ehdotusta. Mukana on nuorille suunnattu tilausmalli, jota testataan paraikaa, kesällä lanseerattava datapohjainen tuote sekä syksylle suunniteltu äänisisältöihin perustuva tuote.

– Äänisisällöt ovat olleet meille testausalusta, ja kokeilemme taas vähän uutta näkökulmaa niihin, Johanna Suhonen kertoo.

Lisäksi ryhmä ideoi joukon pienempiä avauksia, joita se testasi jo kehityshankkeen aikana muutaman päivän jaksoissa. Yksi kokeiluista liittyi Kauppalehden juttujen Instagram-mainonnan kehittämiseen, ja käytäntö on sittemmin levinnyt myös Talouselämään.
Kokeilun helppouteen vaikuttaa se, miten suuri investointi on kyseessä, Piekkola huomauttaa.

– Olemme kasvavissa määrin digitaalinen media, ja meidän on mahdollista tehdä kokeiluja pienelläkin kynnyksellä, Piekkola sanoo.

HS Visio rekrytoi aloittaessaan useita Alma Talentin taloustoimittajia ja sai suurta huomiota. 

Al-Sheikh Atiyen mukaan Viisikon tehtävänä ei ollut tehdä Alma Talentista enemmän HS Vision kaltaista, vaikka julkaisu tekeekin sisältöä samalle kohderyhmälle, jota Viisikko tavoittelee.

Al-Sheikh Atiye korostaa jo olemassa olevia Alma Talentin mediabrändejä: Kauppalehteä, Talouselämää ja Arvopaperia. Viisikon teettämässä tutkimuksessa ne olivat alansa arvostetuimpia, hän kertoo.

– Visio on oma toimijansa. Me pelaamme niillä vahvuuksilla, joita meillä Alma Talentissa on, ja niillä kentillä, missä löytyy uutta tekemistä, hän sanoo.

  • Viisikon vinkit kehityshankkeeseen
  • 1. Tee pohjatyöt. Selvitä asiakkaan tarve ennen kuin alat ideoida konkreettisia ratkaisuja asiakkaan palvelemiseksi. 
  • 2. Muista liiketoiminta. Kuinka idea palvelee organisaation toimintaa? Jotta ideat saa maaliviivalle, niiden pitää tuoda liiketoiminnallista arvoa.
  • 3. Älä takerru ideoihin. Jos tulos osoittautuu huonoksi, idea pitää voida tappaa. Hyväksy kokeiluun kuuluvat kustannukset – myös henkinen energia, joka ideaan on kulunut.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.