Tilaa Lehti!

Kuvauspäivälle suunnitellun nauhoituksen vieras oli perunut tulonsa, joten Reetta Rönkä ja Maria Manner eivät päässeet tositoimiin lokakuisena torstai-iltapäivänä

Otsikoiden tuolla puolen

Ylen Uutispodcast luopui tiukasta ajankohtaisuudesta analytiikan perusteella: Tekijät korostavat käsikirjoituksen ja sopivan tiimin merkitystä.

Hitaat

Kontekstoivaa ja taustoittavaa sisältöä yhteen ajankohtaiseen uutisaiheeseen liittyen – joka arkipäivä.

Näin kiteyttää toimittaja-tuottaja Jaana Kangas Ylen Uutis­podcastin formaatin. Hän on tehnyt päivittäistä podcastia vuoden alusta yhdessä tuottaja Maria Mannerin, juontaja-toimittajien Heikki Valkaman ja Reetta Röngän sekä äänisuunnittelija-toimittaja Sami Lindforsin kanssa. 

– Uutiset kertovat tuoreimman uutiskärjen, mutta jos niitä ei ole seurannut, voi olla vaikea päästä asioista kärryille. Luulen, että tämä on yksi syy, joka ajaa ihmiset loitolle median seuraamisesta, kertoo podcastin pyörittämisestä vastaava Manner.

Tiimi aloitti podcastin suunnittelun yhdessä tammi–helmikuussa ja julkaisi ensimmäiset jaksonsa maaliskuussa.

Tekijät olivat varautuneet, että kuulijamäärän kasvattaminen veisi useamman vuoden ja arvelivat, että ensimmäinen jakso saisi korkeintaan joitain tuhansia kuuntelukertoja.

Ensimmäistä jaksoa on sittemmin käynnistetty Yle Areenassa yli 60 000 kertaa ja uudemmat jaksot ovat asettuneet noin 30 000 käynnistyskerran kieppeille.

– Podcast-ala on sen verran nuori ja markkina sellaisessa tilanteessa, että on vaikea määrittää, mikä on paljon ja mikä on vähän. Kokemukseni on kuitenkin se, että meidän kaikki jaksomme kuunteleva porukka on aika iso, Rönkä sanoo.

”Uutiset kertovat tuoreimman uutiskärjen, mutta jos niitä ei ole seurannut, voi olla vaikea päästä asioista kärryille.”

Uutispodcastille on haettu verrokkeja ulkomailta: muun muassa Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöillä on lippulaivatuotteinaan uutispodcastit, Maria Manner kertoo. Muita esillä olleita podcasteja ovat olleet New York Timesin The Daily, Wall Street Journalin The Journal sekä Guardianin Today in Focus.

Manner huomauttaa, että audion kulutus on lisääntynyt.

– On paljon sellaisia ihmisiä, jotka omaksuvat asioita kuultuna. Me istumme niin paljon näyttöruudun edessä, että kun haluan päästä jossain asiassa kärryille, kuuntelen mielelläni tiivistelmän.

Uutispodcast on suunnitteluvaiheessaan nimetty premium audio -tuotteeksi. Tämä näkyy myös äänisuunnittelussa – ja esimerkiksi siinä, että haastattelunauhaa litteroidessa toimittaja saattaa merkitä, missä kohtaa haastateltavalla oli “hyvä huokaus”, jota ei haluta peittää taustamusiikilla.

– Lähetysvirtapuolellakin tehdään hyvää audiota, mutta siellä se on enemmän sitä, että ollaan studiossa ja puhutaan. Meillä se on sitä, että nauhoitetaan haastattelut etukäteen, käsikirjoitetaan ja tuodaan mukaan audioelementtejä, arkistoääniä ja muuta kentällä nauhoitettua tai esimerkiksi taustamusiikkia, Kangas sanoo.

Äänisuunnittelussa on myös pilkettä silmäkulmassa. Lokakuun lopussa ilmestyneessä suomalaisten poliitikkojen uskonnollisuutta käsittelevässä jaksossa oli koottu humoristiseksi välikkeeksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheiden jumalan siunauksia.

Ylen Uutispodcastista julkaistaan uusi jakso joka arkipäivä. Tuottaja Maria Manner (vas.) ja juontaja-toimittaja Reetta Rönkä korostavat hyvän käsikirjoittamisen merkitystä.

Uutispodcastin jaksot ovat noin kahdenkymmenen minuutin pituisia ja ne ilmestyvät joka arkipäivä neljältä. Tällä Yle yrittää tavoittaa myös työmatkalla olevia.

– Olemme pyrkineet pitämään podcastin mitan verrokkejamme lyhyempänä, koska täällä on lyhyemmät työmatkat kuin suurkaupungeissa, Manner sanoo.

Alun perin podcastin oli tarkoitus olla kiinni viimeisimmissä uutiskäänteissä, mutta analytiikkaa seuratessaan tekijät yllättyivät, kun suuri osa kuunteluista kertyi seuraavan viikon tai kahden mittaan, eri vuorokaudenaikoina.

– Tämä on noloa tunnustaa, mutta me ajattelimme, että meitä kuunnellaan iltapäivällä ja seuraavana päivänä on seuraavat jutut, Rönkä kertoo.

Kuuntelutilastoista syntynyt havainto muutti tekijöiden ajattelua niin, että “vanhojakin uutisia” voidaan käsitellä. Uutispodcast pyrkii tekemään taustoittavia jaksoja, jotka eivät välttämättä ole sidottuja uutispäivään eivätkä vanhene heti.

– Meidän ei kannata tehdä podcastia siitä, jos keskipäivällä tapahtuu jotain. Sitä voidaan käsitellä A-studiossa, Manner sanoo.

”Älä kerro kaikkea kiinnostavaa heti, ja omat havainnot ovat sallittuja.”

Merkittävä pala Uutispodcastia on äänensävy, johon toimittajat kiinnittivät huomiota myös tehdessään kymmenkunta kokeilujaksoa podcastin pilottivaiheessa. Pohjalla on yhdistelmä ajankohtaisuutta ja syväluotaavuutta: ohjelma lainaa radiofeaturesta kiinnostavien näkökulmien etsimistä, mutta uutisjournalismista ajankohtaisuutta ja ilmestymistahtia.

– Meillä on mahdollisuus käsitellä asioita eri tavalla. Puoli yhdeksän uutiset ovat näyttämö, ja me olemme backstage, Rönkä sanoo.

– Podcast on intiimi väline. Se kuuluu korvanapeissa, siinä pystyy puhumaan pidempään, ja kuulija tutustuu siinä toimittajiin vähän enemmän, Manner sanoo.

Suurin osa Uutispodcastin vieraista on Ylen toimittajia. Heille varataan työaikaa podcastissa vierailuun ja esimerkiksi taustamateriaalien kokoamiseen.

Haastattelut kestävät yleensä puolesta tunnista tuntiin, minkä jälkeen ne leikataan. Toimittajille teroitetaan etukäteen haastattelujen tyyliä ja käsittelytapaa.

– He oppivat yleensä nopeasti, mutta me käytämme paljon aikaa sen läpikäymiseen, että älä kerro kaikkea kiinnostavaa heti, ja omat havainnot ovat sallittuja, Manner kertoo.

Uutispodcastin tekijät haluavat ohjelmaan mahdollisimman usein sellaisia vieraita, joilla on käsiteltävään asiaan “jokin erityinen suhde”. Tällaisia ovat usein esimerkiksi ulkomaankirjeenvaihtajat tai erikoistuneet toimittajat, mutta podcastin tekijät ovat tehneet löytöjä myös asiantuntijoiden joukosta.

Nasan rakettiongelmia tarkastelevassa jaksossa he löysivät haastateltavan, joka oli haaveillut astronautin urasta. Ohjelman vieraslistalta löytyy lastentarhanopettaja, sekakäyttäjä Raahesta ja diplomaatti, Manner luettelee.

Uutispodcastin nimen inspiraationa toimivat anarkistisen yksinkertaisesti nimetyt Tikkurilan kirkko ja Sodankylän liikuntahalli. “Muistan puhuneeni sen puolesta, että nimestä tietää mitä saa”, Reetta Rönkä sanoo.

Ylen toimittajia pyydetään kertomaan Uutispodcastille juttuprojekteistaan jo siinä vaiheessa, kun ne ovat tekeillä, jotta podcastvierailu voidaan ottaa huomioon juttukeikalle lähtiessä.

Toisinaan jaksot perustuvat Ylen muun journalismin tai muun median uutisagendan sijaan tiimin omiin havaintoihin – esimerkiksi siitä, kuinka Ukrainan sodassa tiedustelutietoa on käytetty julkisuudessa avoimemmin kuin aikaisemmin.

Podcastia opetellaan tekemään yrityksen ja erehdyksen kautta. Toimittajia pyydetään nauhoittamaan WhatsApp-viestisovelluksella ääniviestejä juttukeikalla, jotta niitä voidaan käyttää podcasteissa esimerkiksi siirtymissä.

Joskus ideat kantavat, joskus eivät.

– Jotkin asiat toimivat paremmin paperilla kuin kuultuna ja jotkut toisinpäin. Tätä ei voi tehdä tekstitiedoston varassa, Manner sanoo.

  • Uutispodcastin tiimin ajatuksia uutispodcastin tekemiseen
  • 1. Kokoa hyvä tekijätiimi. Resepti on sama kuin hyvissä juhlissa: etsi ihmisiä, jotka tulevat eri taustoista. Ylen Uutispodcastin tekijöillä on kokemusta Imagen päätoimittajan, Helsingin Sanomien featuretoimittajan, podcastin tekijän, Ylen aamuohjelmien taustatoimittajan ja radiojuontajan tehtävistä.
  • 2. Suhtaudu podcastin tekemisen jokaiseen vaiheeseen käsikirjoittamisena. Taustahaastattelun tekeminen on näkökulmittamista ja käsikirjoituksen ydinkysymyksen tarkentamista, editointi taas on edelleen käsikirjoituksen hiomista.
  • 3. Käytä aikaa näkökulman pohtimiseen – ja pysy siinä. Sivupolkuja mahtuu kokonaisuuteen jonkin verran, mutta rönsyistä voi tehdä oman jaksonsa. Näkökulman on hyvä olla oivaltava, ja sen etsimiseen voi hakea oppeja featurejournalismin puolelta.
  • Lähteet: Maria Manner, Reetta Rönkä ja Jaana Kangas

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.