Tilaa Uutiskirje!

”Yksinkertaisiakin asioita kannattaa selittää”, eli näin JSN kehottaa kertomaan yleisölle journalistisesta linjasta

Elina Grundströmin mukaan yleisön tiedonjano median toimintaperiaatteista on kasvanut. Siksi 50 vuotta täyttävä JSN loi jäsenilleen myös Vastuullisen journalismin merkin.

JSN:n tekemään tutkimukseen osallistuneista päätoimittajista yhdeksän kymmenestä ainakin harkitsisi Vastuullisen journalismin merkin käyttöönottamista. Merkistä on useita erilaisia versioita.|JSN:n tekemään tutkimukseen osallistuneista päätoimittajista yhdeksän kymmenestä ainakin harkitsisi Vastuullisen journalismin merkin käyttöönottamista. Merkki on tarkoitettu vain JSN:n jäsenmedioille ja siitä on useita erilaisia versioita.|JSN:n tekemään tutkimukseen osallistuneista päätoimittajista yhdeksän kymmenestä ainakin harkitsisi Vastuullisen journalismin merkin käyttöönottamista. Merkki on tarkoitettu vain JSN:n jäsenmedioille ja siitä on useita erilaisia versioita.|JSN:n tekemään tutkimukseen osallistuneista päätoimittajista yhdeksän kymmenestä ainakin harkitsisi Vastuullisen journalismin merkin käyttöönottamista. Merkki on tarkoitettu vain JSN:n jäsenmedioille ja siitä on useita erilaisia versioita.|JSN:n tekemään tutkimukseen osallistuneista päätoimittajista yhdeksän kymmenestä ainakin harkitsisi Vastuullisen journalismin merkin käyttöönottamista. Merkistä on useita erilaisia versioita.
Ajankohtaiset

Media avaa toimintaansa paljon enemmän kuin ennen, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström aloittaa.

Toisaalta myös yleisön tiedontarve median käytännöistä on kasvanut, mikä tuntuu JSN:ssä muun muassa suorina yhteydenottoina.

Grundströmin mukaan ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä luotettavuus on ja miten se syntyy. Kiinnostus johtuu hänen mukaansa yhteiskunnan totuuspohjan murenemisesta.

– Asia ei ole niin yksinkertainen, että meillä on pari valemediaa ja hybridivaikuttamista. Sosiaalisen median voimistumisen ja mielipiteiden polarisoitumisen tuloksena on ylipäätään hämärtynyt, mikä on luotettavaa tietoa.

Tästä syystä 50 vuotta täyttävä JSN kannustaa toimituksia avaamaan journalistisia periaatteitaan nykyistä aktiivisemmin esimerkiksi seuraavin keinoin.

Perustele journalistisia ratkaisuja.

Sen voi tehdä matalalla kynnyksellä osana juttua, mielipidetekstissä tai sosiaalisessa mediassa videolla. Grundströmin mukaan ratkaisuja kannattaa perustella aina, kun ne herättävät kysymyksiä. Hänen mukaansa tällä hetkellä iso keskustelu on esimerkiksi se, onko tiedotusväline puolueellinen, kun se valitsee näkökulmansa ja haastateltavansa.

– Tällaisia aika yksinkertaisiakin asioita kannattaa selittää. Toki trollinomaisten keskustelijoiden ehdoilla ei pidä ryhtyä tekemään journalismia.

Julkaise mediasi omat periaatteet.

Muun muassa STT, Aamulehti, Yle, The Guardian ja Financial Times ovat julkaisseet toimitukselliset periaatteensa. Aamulehti on julkaissut lisäksi käytäntönsä nimien julkaisemisesta rikosuutisissa.

Grundström suosittaa etenkin pienempiä välineitä linkittämään myös Journalistin ohjeisiin, jotka ovat olemassa juuri siksi, ettei jokaisen välineen tarvitse linjata erikseen omia periaatteitaan.

Selitä ratkaisuja myös sosiaalisessa mediassa.

Toimittajan perustelu sosiaalisessa mediassa synnyttää usein tervetullutta keskustelua ja vuorovaikutusta lukijoiden kanssa, vaikka yleisö haastaa välillä kärkkäästikin.

Grundströmin mielestä jokaiseen yleisökysymykseen reagoiminen ei kuitenkaan ole pakottava velvollisuus.

– Kun selittää periaatteita joskus vähän laajemmin, ei tarvitse käyttää siihen joka päivä kauheasti aikaa.

Osallista yleisöä testaamaan tietämystään.

Ainakin Sanomalehtien Liitto ja Yle ovat jo tehneet omat toimittajatestinsä, joissa yleisö pääsee pohtimaan journalistin etiikkaa käytännössä.

Opasta oikaisupyyntöihin, äläkä piilottele oikaisuja.

Esimerkiksi Loviisan Sanomat tarjoaa lomakkeen oikaisujen tekoon verkkosivuillaan ja kerää oikaisut samaan paikkaan. Usealla ulkomaisella medialla, kuten Huffington Postilla, on verkkojuttujen perässä painikkeet, joista voi ehdottaa oikaisua.

– Ihmiset laittavat oikaisupyyntöjä väärään paikkaan ja niihin ei tästä syystä ikinä vastata. Kun ei ole oikaistu, asia päätyy tänne meille neuvostoon, Elina Grundström sanoo.

Vahvista vuorovaikutusta yleisön kanssa.

Guardianilla on lukija-asiamies, joka muun muassa vastaa yleisön kommentteihin, huolenaiheisiin ja valituksiin. Suomessa lähimpänä tätä on Ylen vuorovaikutuspäällikkö.

Toki tavan ei tarvitse olla näin raskas ja vakiintunut: Jos päätoimittaja huomaa vastaavansa aina samoihin yleisökysymyksiin, hänen ehkä kannattaisi tehdä aiheesta esimerkiksi julkinen kolumni.

Käytä Vastuullisen journalismin merkkiä.

Elina Grundströmin mukaan yleisössä on epätietoisuutta siitä, mitkä mediat ovat JSN:n jäseniä. Siksi neuvosto päätti luoda juhlavuotenaan Vastuullisen journalismin merkin.

JSN:n jäsenmediat voivat ottaa jonkin merkin version pysyvästi käyttöön esimerkiksi osaksi verkon ylä- tai alatunnistetta tai yhteystietoja printissä. JSN toivoo merkin näkyvän myös printti- ja verkkomainonnassa merkkikampanjan aikana 12.–25. maaliskuuta. Kampanjasivuilla Journalistin ohjeet on popularisoitu lukijan ja jutun kohteen oikeuksiksi.

Kouluvierailuja tekevät toimittajat ja opettajat voivat hyödyntää myös kouluneuvostoja. JSN on yhdessä Yle Oppimisen kanssa tuottanut todellisista ratkaisuistaan kepeitä videoita, joiden pohjalta oppilaat voivat päättää, mokasiko media.

Päätoimittajille suunnatut vinkit käytäntöjen avaamiseen ovat luoneet JSN:n valmisteleva sihteeri Sakari Ilkka sekä vapaa toimittaja ja JSN:n entinen jäsen Pasi Kivioja.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast