Seinäjoella ilmestyvä kaupunkilehti Epari terästi muutama vuosi sitten konseptiaan.
– Tulimme siihen tulokseen, että meidän pitää ottaa selkeämmin oma profiili, etsiä oma lokero, eikä varsinkaan lähteä oman talon sisällä uutiskilpailuun, vt. päätoimittaja Tero Hautamäki kertoo.
Työnjako on nyt selkeä: Saman konsernin isosisko Ilkka hoitaa uutiset – veroäyrit ja julkisen talouden. Niistä kerrotaan kaupunkilehdessä lyhyesti jos lainkaan. Eparissa tila jää tarinalliseen paikalliseen journalismiin, puheenaiheisiin ja visuaalisiin toteutuksiin.
Uutiset ovat pieniä ja pehmeitä. Sellaisia, joita voi otsikoida ”tokaluokkalainen söi 12 munkkia”.
Hautamäki käy Ilkan uutispäällikön kanssa läpi aiheita ennakkoon, ”ettei mennä samalle tontille”. Jopa suuren uutisen tipahtaessa syliin, se ojennetaan Ilkalle, jolla on verkossa maksumuuri ja mahdollisuus tienata rahaa.
– Voisi sanoa, että Epari on aikakauslehtimäinen kaupunkilehti, Hautamäki pohtii.
Hän kokee, että Epari on löytänyt paikkansa, ja samaa mieltä olivat tuomarit Sanomalehtien Liiton järjestämässä kaupunkilehtikilpailussa.
Epari sijoittui tänä kuten viimekin vuonna pronssille. Kaupunkilehtikilpailun kärkikolmikon lehdet ovat kaikki kilpailun kestomenestyjiä, jotka ovat profiloineet sisältönsä uudella tavalla viime vuosina.
Tänä vuonna kolmatta kertaa peräkkäin kilpailun voitti Kuopion Kaupunkilehti, joka on niin ikään luopunut uutisista.
Päätoimittaja Aija Pirinen kertoi Suomen Lehdistölle alkuvuodesta, että Kuopion Kaupunkilehti on profiloitu räväkän trumpilaiseksi julkaisuksi, joka tekee puheenaiheita, henkilöjuttuja ja kolumneja. Kuopion asioista uutisoi saman toimituksen tekemä, Clintonin heimoon kuuluva kaupunkilehti Viikkosavo.
Myös kaupunkilehti Uusi Rovaniemi – tämän ja viime vuoden hopeamitalisti – on uudistanut rooliaan.
– Perinteinen kaupunkilehti on aika kiltti, varovainen, ei suututa ketään. Sellaisesta roolista olemme halunneet pois, päätoimittaja Leena Talvensaari sanoo.
– Meillä on näkemys, että olemme ihan oikeasti vaikuttaja tällä alueella.
”Perinteinen kaupunkilehti on aika kiltti, varovainen, ei suututa ketään. Sellaisesta roolista olemme halunneet pois.”
Muutos näkyy poleemisuutena. Uusi Rovaniemi esimerkiksi välttää kolumneissaan toisaalta-toisaalta-rakenteita. Keskustelu ruokkii lisää keskustelua: yleensä lehdessä on aukeamallinen lukijoiden mielipiteitä.
Uutisista Uusi Rovaniemi ei kuitenkaan ole luopunut, vaikka se ei kilpailekaan samoissa tiloissa toimivan maakuntalehti Lapin Kansan kanssa.
– Teemme uutisia mutta näkökulmallisia uutisia. Esimerkiksi Rovaniemen kaupungin talousarvio on valtavan laaja kokonaisuus. Yritämme löytää siitä kaupunkilaisia kiinnostavat näkökulmat, Talvensaari kuvaa.
Tilattavien paikallislehtien kilpailutilanne on toisenlainen kuin ilmaisilla, usein maakuntakeskuksissa toimivilla kaupunkilehdillä. Uutiset ovat yhä työn ydintä palkituissa paikallislehdissä.
Esimerkiksi paikallislehtikilpailussa sarjansa voittaneessa Koillissanomissa aiotaan terävöittää uutistyötä. Koillissanomat julkisti vasta päätöksen vahvistaa verkkotekemistä ja vähentää printin ilmestymistä viidestä kolmeen kertaan viikossa.
– Jatkossa meillä pitää olla kova oma uutinen jokaisessa niissä kolmessa lehdessä. Se on ihan ääneen lausuttu tavoite, päätoimittaja Jenny Halvari linjaa.
– Meille on tullut toiveita siitä, että kuntapäätöksentekoa pitäisi seurata vieläkin tiiviimmin ja sieltähän myös uutisia löytyy. Sen lisäksi meillä pitää olla omaa, itse hankittua uutista, Halvari sanoo.
Näillä valteilla palkitut lehdet erottuivat kilpailussa
Kiuruvesi-lehdessä sosiaalisen median verkostojen seuraaminen on osa toimenkuvaa
Yksipäiväisten paikallislehtien voittajaa, Kiuruvesi-lehteä, tuomaristo kehuu vahvasta vuorovaikutuksesta lukijoiden kanssa sekä kohderyhmän tuntemuksesta. Päätoimittaja Jaana Selander pitää ohjenuoranaan ajan seuraamista kaikilla mahdollisilla kanavilla. Laaja verkosto sosiaalisessa mediassa on tärkeä osa toimenkuvaa, ”työtä vuorotta”. Toimitus tarttuu herkästi kiinnostaviin heittoihin ja vihjeisiin ja kysyy kiuruvetisten mielipiteitä Facebookissa.
– Aina sinne syttyy joku uusikin ihminen kommentoimaan. Enää ei tarvitse lähteä torille hytisemään. Sosiaalinen media laajentaa maailmaa ja helpottaa työtä, Selander kommentoi.
Editoiva toimituskulttuuri ja oman työn arvostus pitävät Uuden Rovaniemen juttujen laadun korkealla
Peräti kaksi Uuden Rovaniemen juttua palkittiin tänäkin vuonna myös kaupunkilehtien juttukilpailussa. Päätoimittaja Leena Talvensaaren mukaan lehdessä on vahva editoinnin kulttuuri. Näkökulmia pohditaan tarkasti yhdessä ennakkoon ja työkaverit toimivat toistensa laadunvalvojina. Talvensaari kokee, että pyrkimys korkeaan laatuun on työhyvinvointikysymys.
– Jos rima ei olisi korkealla ja tekisimme hommat vain vähän sinne päin esimerkiksi kiireeseen vedoten, se söisi motivaatiota ja tylsistyttäisi. Laadun vaatiminen tuo kaikille tunteen siitä, että omalla työllä on merkitystä.
Verkkosarjan voittaja Koillissanomat huolehtii toimituksen osaamisesta
Koillissanomat voitti tänäkin vuonna useampipäiväisten lehtien verkkosarjan. Menestys perustuu päätoimittaja Jenny Halvarin mukaan toimituksen korkeaan osaamiseen, jota on vaalittu hankkimalla koulutusta ulkoa. Vaikka lehdellä on videoita tekevä valokuvaaja, kaikki toimituksen jäsenet pystyvät tarvittaessa kuvaamaan ja leikkaamaan videon tai tekemään live-lähetyksen sosiaaliseen mediaan. Koulutusta on saatu myös Facebookin ja Instagramin tekemiseen ja otsikointiin.
Auranmaan Viikkolehdessä näkyy nuoria, sillä he tekevät lehteä itse
Toiseksi vähintään 2-päiväisten lehtien sarjassa sijoittunut Auranmaan Viikkolehti julkaisee joka toinen perjantai osallistavan nuorten sivun. Sen tekijäringissä on kourallinen paikallisia, vähintään 15-vuotiaita nuoria, jotka ideoivat, kirjoittavat ja kuvaavat aiheensa itsenäisesti. Tarvittaessa toimitus hakee lisää tekijöitä ja kouluttaa uudet journalismin periaatteisiin. Sivu on pyörinyt jo lähes 20 vuotta, ja sen tekijöistä lehti on saanut nuoria avustajia.
– Saamme lehteen nuoria kasvoja ja sivun, joka käsittelee heidän elämäänsä. Se, että nuoret tekevät meille juttuja, on arvo sinänsä, päätoimittaja Asko Virtanen sanoo.
Hyvästä designista ei tarvitse maksaa edes joka viides vuosi, jos pohja on kerralla tehty kuntoon.
Vuodesta toiseen kaupunkilehtikilpailussa kehutun Eparin ulkoasun on jo noin viisi vuotta sitten suunnitellut helsinkiläinen graafikko Marko Myllyaho. Pohjaa on sen jälkeen vain vähän tuunattu. Vt. päätoimittaja Tero Hautamäki kannustaakin satsaamaan kertakustannuksella hyvään lehtidesigniin.
Eparissa on käytössä mallinnettu taitto, jossa jutut nostoineen kirjoitetaan määrämittaan ”kuin tetristä pelaisi”. Malleja myös murretaan. Syväystä ja tekstin kierrätystä vaativissa toteutuksissa auttaa tekninen taittaja. Juttujen palastelu on arvossa, ja paikallisista oppilaitoksista on haettu harjoittelijoita tekemään piirroskuvituksia.
Koillissanomien verkkotekeminen erottuu tuomariston mukaan muun muassa sykähdyttävien kuvien ja videoiden ansiosta. Kuvassa lehden valokuvaaja Mikko Halvari. Kuva: Petri Markkanen
> Katso kattava lista Suurilla Lehtipäivillä palkituista tekijöstä ja lehdistä.
