Sulje

Yhteisöt haltuun

• Toimitusten uudenlaisten tuottajien tärkeimpänä tehtävänä on olla linkkinä lehden ja yleisön välillä.
• Lehden pitää olla kartalla verkostoista, joissa ihmiset liikkuvat ja toimivat, sanoo Kalevan yhteisötuottaja Erkki Hujanen.


Viime vuonna maailman mediataloissa vauhtiin päässyt sosiaalisen median tuottajien tai yhteisötuottajien nimittäminen on jatkunut tämän vuoden puolella – myös Suomessa. Aiemmin Kalevan uutispäällikkönä toiminut Erkki Hujanen aloitti helmikuussa työnsä uudella tittelillä yhteisötuottajana. Mutta mitä sellainen tekee?

Kaiken taustalla on Hujasen mukaan lukijasuhteen kehittäminen. Mitä luontevammin lehti ja sen lukijat keskustelevat keskenään, sitä parempi. Tuota keskustelua voidaan käydä sosiaalisessa mediassa, mutta myös muualla, kasvokkainkin. Hujasen titteli onkin siksi juuri yhteisötuottaja. Sosiaalinen media on vain yksi siivu hänen toimintaympäristöstään.

Asiantuntemus hyötykäyttöön

Ensimmäisinä kuukausinaan uudessa roolissa Erkki Hujanen on käynyt tapaamassa ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tarkoituksena on kartoittaa, minkälaisissa yhteisöissä ja verkostoissa ihmiset liikkuvat ja onko tai voisiko Kalevalla olla jokin rooli niissä.

– Me haluamme olla osa tätä aluetta, kaupunkia ja ihmisten elämää, Hujanen sanoo.

Hän toteaa, ettei yhteisöllisyys ole mikään uusi asia, vaikka termi tuntuukin olevan nyt muodissa.

– Se on kuitenkin tärkeä asia, joka pitää ottaa uudella tavalla hallintaan.

Lehdessä pitää ymmärtää, että ihmisillä on hurjan paljon asiantuntemusta erilaisista asioista, joita he harrastavat, tekevät työkseen tai joista he ovat muuten kiinnostuneita.

Hujanen korostaa lukijalähtöisyyttä. Sitä, että lukijan näkökulma tuodaan syvälle mukaan lehden tekemiseen. Hänen mukaansa tavallisten ihmisten tietämystä tulisi käyttää hyväksi paljon nykyistä enemmän.

– Toimituksessa ollaan usein rajoituttu tekemään juttuja tietyistä aiheista ja totuttu keskustelemaan asioista tiettyjen asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa, Hujanen toteaa.

– Lehdessä pitää kuitenkin ymmärtää, että ihmisillä on hurjan paljon asiantuntemusta erilaisista asioista, joita he harrastavat, tekevät työkseen tai joista he ovat muuten kiinnostuneita.

Yhteys opiskelijoihin

Yhtälailla tärkeää kuin tuoda lukijaa lähemmäs toimitusta on myös avata toimitusta ulospäin.

– Toimittajan työn ja sanomalehden tekemisen läpinäkyvyyttä pitää ehdottomasti lisätä. Kynnys ottaa yhteyttä lehteen on korkea. Sanomalehti on edelleen virallinen, etäinen ja juhlallinen, Hujanen toteaa.

Kalevassa lehden tekemistä aiotaan tehdä tutuksi muun muassa toukokuussa julkistettavan lehtiuudistuksen yhteydessä.

Oulussa on lähes 25 000 korkeakouluopiskelijaa. Yksi Hujasen tehtävistä onkin koordinoida opiskelijayhteistyötä muun muassa ylioppilaskunnan ja ammattikorkeakoulun oppilaskunnan kanssa.

– Opiskelijat ovat juuri sitä ikäluokkaa, joka alkaa kiinnostua journalistisista sisällöistä eli julkisesta keskustelusta ja uutisaiheista. Onhan se hirveän tärkeää, että he osallistuvat ja keskustelevat meidän palstoillamme.

Ensimmäinen askel yhteistyössä on ollut opiskelijoiden blogipalstan avaaminen Kalevan sivustolle. Sen kautta halutaan tuoda esiin keskustelunavauksia ja nuorten näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin.

– Yliopistouutisoinnissa on menty pääsääntöisesti niin, että rehtori on ollut se, joka on puhunut meidän jutuissamme. Nyt annamme entistä enemmän sananvuoroa opiskelijoillekin, Hujanen kertoo.

Verkkotietämys kuuluu yleistietoon

Sosiaalisessa mediassa sanomalehtien läsnäolo kiteytyy Hujasen mielestä lehtien päätyöhön: uutisiin.

– Meidän pitää lähteä liikkeelle omasta osaamisestamme. Ja esimerkiksi Kaleva.fi on jo aika massiivinen sosiaalinen media sinänsä. Sen kehittämiseen meidän täytyy keskittyä.

Hujanen kertoo, että Kaleva on jo pitkään käyttänyt yleisön lähettämiä juttuvihjeitä, kommentteja ja valokuvia.

– Tätä varmasti vielä lisätään, että yleisö pääsee meidän sivustomme kautta osalliseksi sisällöntuotannon prosessiin: ide­ointiin, tiedonhankintaan ja jopa kirjoittamiseen ja kuvaamiseen sekä palautteen antoon.

Verkossa lukijoiden kanssa seurustelu vaatii muutoksia toiminnassa ja toimitusorganisaatiossa, jotta on tekijöitä, joilla on mahdollisuus työaikana keskittyä siihen. Muutoksia tapahtuu varmasti myös asenteissa.

Toimittajan työn ja sanomalehden tekemisen läpinäkyvyyttä pitää ehdottomasti lisätä. Kynnys ottaa yhteyttä lehteen on melko korkea.

Kalevassa on tehty henkilöstölle osaamis- ja tuntemiskartoitus, jossa selvitettiin sitä, miten tuttua verkkomaailma ja sosiaalinen media toimituksessa on.

– Kokemus, tietämys ja kiinnostus jakautui kolmeen ryhmään, Hujanen kertoo.

Etujoukko tuntee internetin ja sosiaalisen median maailman hyvin ja on siitä kiinnostunut. Toinen ryhmä on joten kuten perillä asioista. Kolmas ryhmä suhtautuu asenteeltaan kielteisesti, pelkää tekniikkaa tai ei vain muista syistä ole kiinnostunut.

Hujasen mielestä tietty perillä olo näistä asioista kuuluu toimittajan yleistietoon.

– Meillä on tarkoitus kouluttaa toimitus niin, että kaikilla on ainakin perustietämys siitä, miten sosiaalista mediaa käytetään ja miten sitä voi hyödyntää.

Kaleva on lähtenyt mukaan sosiaaliseen mediaan hiljalleen. Tällä hetkellä lehdellä on Facebook-sivu, jonne laitetaan lähinnä uutisia. Myös Twitteriin ja YouTubeen on avattu tilit, mutta niissä ei vielä ole juurikaan toimintaa.

Uusi tuottaja liikkuu lehden ja lukijoiden rajapinnassa

Ilta-Sanomiin ollaan juuri pestaamassa uutta sosiaalisen median tuottajaa.

Verkkojohtaja Ani Korpelan mukaan sosiaalisen median tuottajan tehtävänä on toimia toimituksen ja lukijoiden rajapinnassa kaksisuuntaisesti. Tuottaja seuraa sosiaalisesta mediasta nousevia puheenaiheita, joita valtamedia ei ehkä vielä ole huomannut, ja välittää niitä toimitukseen. Toisaalta hän vie puheenaiheita lehdestä yleisölle päin.

Ilta-Sanomilla on Facebookissa muutama fanisivusto, joissa on uutissisältöä tai esimerkiksi matkablogi. Lehti on mukana myös Twitterissä.

– Tuottaja herättää näiden sivustojen kautta keskustelua, myös muualla kuin meidän omilla sivuillamme. Tarkoitus on viedä puheenaiheita sinne missä ihmisiä on, Ani Korpela sanoo.

Korpelan mukaan tarve sosiaalisen median tuottajan pestaamiseen kumpusi yhtä aikaa monesta suunnasta.

– Nähtiin, että sosiaaliseen mediaan pitää tarttua aktiivisemmin ja katsoa, mitä sieltä on saatavissa, hän sanoo.

– Facebookin käyttäjiä on Suomessa aikamoinen määrä, ja sieltä voi helposti löytää uutta yleisöä.

Ilta-Sanomien sosiaalisen median tuottajan paikka herätti runsaasti kiinnostusta.

– Hakemuksia tuli tosi, tosi paljon, sanoo Korpela.

– Haimme myös sosiaalisissa medioissa, ja ilmoitus löysi kohderyhmänsä Facebookissa ja Twitterissä.

Kaiken hehkutuksen keskellä sanomalehtien on syytä tarkkailla, mikä sosiaalisessa mediassa on hypeä ja mikä oikeasti muuttaa esimerkiksi lehden ja lukijan suhdetta, Ani Korpela muistuttaa.

– Täytyy muistaa, että esimerkiksi Facebook on vain yksi sosiaalinen media. Samalla tavalla sitä ovat kaikki meidän omat keskustelumme ja miksei muutkin julkiset keskustelut verkossa. Yhtä paljon siellä meidän lukijamme ja puheenaiheet kohtaavat.

Korpelan mukaan sosiaalisen median suurin oppi voi olla se, että vaikka aiemminkin on ollut lukijapalstoja, tulee lukijoiden kanssa käytävästä keskustelusta isompi osa toimituksen työtä kuin mitä se perinteisesti on printtilehdessä ollut.

– Sitä kautta pystytään paremmin olemaan perillä ja pulssilla siitä, mitä ne kiinnostusta ja keskustelua herättävät puheenaiheet ovat.

Toki sosiaalinen media nähdään myös brändimarkkinoinnin kanavana.

– Se on kuitenkin hienovarainen tie. Ihmiset ovat hirveän herkkiä siinä, jos henkilökohtaiselle alueelle tulee markkinointiviestintää, Korpela sanoo.

– Me yritämme aina katsoa, että tuomme sinne relevantteja asioita, joista ihmiset ovat siinä kontekstissa kiinnostuneita.

Kommentit