Suomalaisten sanomalehtien ulkoasu on mennyt eteenpäin. Vuoden parhaat sivut -kilpailun tuomaristo kiinnittäisi nyt huomiota kuvien toimittamiseen.
Aamulehden aukeaman kokoinen infografiikka jalkapalloilija Lionel Messistä palkittiin suurilevikkisten lehtien parhaana Vuoden parhaat sivut 2012 -kilpailun featuresarjassa. Klikkaa tästä sivugalleriaan.
Natalia Baer
Pelkistäkää ideat ja viekää ne loppuun saakka.
Tähän kannustaa Jussi Tuulensuu, yksi Sanomalehtien Liiton Vuoden parhaat sivut -kilpailun tuomareista.
Ulkoasupäällikkönä Sanoma Magazinesilla työskentelevän Tuulensuun mielestä hyvä esimerkki ideaan luottamisesta on Etelä-Suomen Sanomien palkittu sivu, jolla kuusi ihmistä esittelee käsiään ja niiden kautta elämäänsä.
‒ On ollut loistava idea, ja on uskallettu tehdä vain se idea, Tuulensuu kehuu.
Jussi Tuulensuu
Kilpailutöissä oli paljon hyviä lähtökohtia, joissa ei ollut tehty viimeistä viittä prosenttia työstä, minkä seurauksena lopputulos on 50 prosenttia siitä, mitä se olisi voinut olla.
Tuomareiden mukaan kilpailutöissä merkityksettömien kuvitusten määrä on vähentynyt, kuvien käsittely on parantunut, hyviä juttukonsepteja on entistä enemmän ja lehdet näyttävät paremmalta kuin muutama vuosi sitten.
Samoissa asioissa riittää kuitenkin työtä edelleen.
Tämän vuoden menestyjiä olivat Aamulehti, Etelä-Suomen Sanomat, Hufvudstadsbladet, Västra Nyland ja Nykypäivä, jotka kahmivat useamman kuin yhden tunnustuksen.
Kilpailutöissä oli raadin mielestä paljon hyvää infografiikkaa. Lehdissä on ohitettu ensivaihe, jossa tehdään näyttävää ja ehkä vaikeasti avautuvaa grafiikkaa vain koska se on mahdollista.
Valokuvaaja Natalia Baerin mukaan infografiikoissa oli sekä viitseliäitä toteutuksia että työekonomisia oivalluksia. Hän mieltyi Aamulehden broadsheet-aukeaman kokoiseen grafiikkaan jalkapalloilija Lionel Messistä.
‒ Sivu palveli jopa minua, jota jalkapallo ei kiinnosta. Niin lehtien pitääkin toimia: ammattitaitoiset ihmiset työstävät aiheet niin, että ne kiinnostavat, kuvasuunnittelu- ja agentuuritoimisto Keksiä pyörittävä Baer sanoo.
Kuvat pitää toimittaa
Tuomaristo kiinnittäisi lehtien huomiota kuvatoimittamiseen.
Baer epäilee, ettei toimituksissa ole varattu tarpeeksi resursseja kuvien suunnitteluun etu- ja jälkikäteen. Baerin mielestä kuvaajalla pitäisi olla keikalle lähtiessään ajatus siitä, mitä on hakemassa.
Jonkun pitäisi myös osata valita kuvat reppariin, ja se ei usein ole kuvaaja itse. Sehän on ihan sama toimittajilla. Monesti joku muu lukee ja editoi jutun, mitä isompi juttu sitä useampi sen lukee, Baer sanoo.
Lehti tarvitsee Baerin mielestä kuvatoimittajan. Jos sellaista ei ole, jonkun täytyy kuitenkin toimittaa kuvat. Esimerkiksi toimitussihteeri tai pienen lehden päätoimittaja voi ottaa jossain vaiheessa lehden tekoa kuvatoimittajan hatun päähänsä.
‒ Itsestään mikään pala ei lehteen tule, Baer sanoo.
Jussi Tuulensuu uskoo, että kuvaa käytetään automaattiohjauksella, mihin infografiikka onkin ollut hyvä lääke. Hänen mukaansa kuvia voisi rajata huomattavasti tiukemmin.
‒ Pitäisi kiinnittää huomio siihen, miksi kuva on tässä ja puolustavatko kuvassa olevat asiat paikkaansa, Tuulensuu sanoo.
Kyllä formaateille ja juttupohjille
Tuomareita ilahdutti pienten lehtien kilpailupanos.
Natalia Baerin mielestä vähinkin varoin voi tehdä hyvää jälkeä. Hän panostaisi juttupohjien suunnitteluun uudistusten yhteydessä, jolloin lehden on helppo onnistua vähällä väellä arjessa.
‒ Västra Nylandin fontit olivat tarkoituksenmukaisia, mielenkiintoisia ja hienoja. Peruspohjat oli tehty kunnolla, Baer sanoo.
Sekä Baer että Jussi Tuulensuu puhuvat lehden konseptoinnin ja juttuformaattien puolesta ja näkevät ne kaikkea muuta kuin kaavamaisuutta tuovina tekijöinä.
‒ Ulkoasussa pitää voida poiketa, jotta lehti pysyy freesinä. Mutta pitää tietää, mistä poiketaan, eikä pienillä resursseilla voi joka viikko keksiä uusiksi, miten hommat hoidetaan, Baer sanoo.
Jos formaatti tuottaa kankean lopputuloksen, Tuulensuun mielestä vika on formaatin suunnittelussa tai toteutuksessa. Kaavamaisimpana konseptina hän pitää sitä, joka ilmestyy kuukausittain satoina toisintoina kaikissa lehdissä: 2500 merkin juttu vieressään viiden palstan kuva.
‒ Konseptien tehtävähän on tuottaa eroja lehtien välille, Tuulensuu sanoo.
‒ Se tarkoittaa, että on joukko ratkaisuja, jotka voidaan kommunikoida nopeasti toimituksessa ja jotka ovat aina vähintään hyviä mutta parhaimmillaan loistavia.
Natalia Baerin ja Jussi Tuulensuun ohella Vuoden parhaat sivut -kilpailun tuomareina olivat ad Tuija Tarkiainen Otavamediasta ja vt. päätoimittaja Samuli Huttunen Aviisista.
