Aamupalapöydässä vuonna 2030: Sanomalehden tilaaja kuuntelee uutiset puheohjattavalla laitteella tai ehkä jopa katsoo niitä VR-laseilla. Osan uutisista on tehnyt robotti, ja toinen botti on valmiina vastaamaan kysymyksiin.
Tämä voi olla arkipäivää jo yllättävän pian. Uudet teknologiat muuttavat arvioiden mukaan mediaa ja koko yhteiskuntaa niin paljon, että niistä on käytetty termiä megatrendi.
– Käynnissä on suuria muutoksia, jotka tulevat muokkaamaan sanomalehdistöä rajusti – haluavat nämä sitä tai eivät. Uudet teknologiat vaikuttavat siihen, miten mediaa tuotetaan, jaetaan ja kulutetaan, sanoo tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää.
”Se, että tämän ajatustyön tekee nyt, ei tarkoita sitä, etteikö sitä pitäisi tehdä joka vuosi uudestaan.”
Medialiiton uuden kasvun toimialueen asiantuntija Noora Pinjamaa suosittelee sanomalehtiä varautumaan muutokseen laskin ja idealista kourassa. Oman liiketoiminnan koko, ansaintamallit, tulolähteet, investoinnit ja kumppanuudet pitää miettiä ainakin kahden, viiden ja kymmenen vuoden päähän.
– Se, että tämän ajatustyön tekee nyt, ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä pitäisi tehdä joka vuosi uudestaan.
Uudet teknologiat nousivat vahvasti esiin Medialiiton julkaisemassa Media 2030 -toimialastrategiassa, jota muun muassa Pinjamaa ja Tähkäpää olivat työstämässä. Teknologisia trendejä listattiin viisi: puheohjaus, keskustelubotit, virtuaalitodellisuudet, tekoäly ja datalähtöisyys.
Kehitystä vauhdittavat kansainväliset verkkojätit, kuten Google ja Amazon, mutta osataan sitä Suomessakin. Esittelemme viisi teknologiatrendiä tarkemmin ja kerromme esimerkein, miten suomalaiset mediatalot niitä jo hyödyntävät.
1 Puheohjaus
Puheohjauksella uutisia voi kuunnella esimerkiksi älykaiuttimesta. Kämmenenkokoiseen kaiuttimeen ladataan halutun uutismedian sovellus, jonka jälkeen kaiutinta käsketään lukemaan uutiset. Älypuhelinta ei tarvita.
Älykaiuttimilla voi kuunnella myös musiikkia ja säätietoja sekä tehdä hakuja internetistä.
Puheohjattujen hakujen on ennakoitu yleistyvän rajusti. Noora Pinjamaa viittaa tutkimusyritys ComScoreen, jonka mukaan kaikista netin hakutoiminnoista jopa puolet voi olla vuonna 2020 äänellä tehtyjä.
– Ääniohjaus yleistyy myös nettiselailussa. Tutkimuslaitos Gartner ennakoi, että vuoteen 2030 mennessä kaikesta nettiselailusta lähes kolmannes tapahtuu puheohjatusti ilman näyttöä.
Ilta-Sanomien uutisia älykaiuttimesta
Amazonin älykaiuttimelle sanotaan: ”Alexa, tell me news”. Jos laite ymmärtää käskyn, se lähettää IS Uutisminuutin eli minuutin kestävän radiouutislähetyksen. Kaiutinta ohjataan englanniksi, mutta uutiset kuunnellaan suomeksi.
Kyseessä on beta-versio, joka julkaistiin kesäkuussa. Päivittäin lähetyksiä kuuntelee vajaat sata testikuuntelijaa. Palaute on ollut myönteistä.
– Kuuntelijat pitävät konseptia hyvänä, kunhan laitteiden tuki – erityisesti suomen kielen tuki – paranee, kertoo digitaalisten kuluttajatuotteiden kehityspäällikkö Valtteri Vartiainen Ilta-Sanomien kehitystiimistä.
Älykaiuttimet ovat Vartiaisen mukaan vain yksi esimerkki suuresta mediamurroksesta.
”Suomen kielellä toimivasta ääniohjauksesta voi muodostua käänteentekevä käyttäytymismalli, jolla uutisia kulutetaan tulevaisuudessa.”
– Mikä tahansa hetki tai kanava on potentiaalinen median kulutukselle. Ilta-Sanomien uutisia ei enää mennä lukemaan vain selaimessa, vaan odotetaan, että Ilta-Sanomat kertoo kiinnostavat uutiset oikealla hetkellä oikeassa paikassa ja oikeassa muodossa.
Vartiaisen mielestä puheohjattavia kokeiluja voitaisiin tehdä monissa sanomalehdissä jo nyt. Varsinkin jos äänisisältöä, kuten radiouutisia, löytyy omasta takaa.
Vartiaisen mukaan merkittävä osa uutisista saatetaan tulevaisuudessa kuluttaa puheohjauksen kautta.
– Ääniohjaus on ihmiselle luonnollinen tapa olla vuorovaikutuksessa koneiden kanssa, ja erityisesti käyttötilanteet kotona ja matkustaessa ovat houkuttelevia uutisten tarjoamisen kannalta. Suomen kielellä toimivasta ääniohjauksesta voi muodostua käänteentekevä käyttäytymismalli, jolla uutisia kulutetaan tulevaisuudessa.
Valtteri Vartiaisen vinkki: ”Kannattaa aloittaa yksinkertaisista konsepteista. Esimerkiksi Amazon ja Google tarjoavat kehitystyökaluja ääniohjattaviin sovelluksiin. Kehittyneempien sovellusten tekeminen kannattaa, kunhan suomen kielen tuki on parempi ja potentiaalinen käyttäjäkunta isompi.”
2 AR, MR ja VR
AR on lyhenne sanoista augmented reality eli lisätty todellisuus. AR:ssä oikeaan todellisuuteen on lisätty virtuaalisisältöä. Esimerkki Pokemon Go -mobiilipeliä voi pelata taustalla näkyvän oikean todellisuuden päällä.
VR tulee sanoista virtual reality eli virtuaalitodellisuus. VR:ssä ei ole oikeaa todellisuutta, vaan näkymä on tietokoneen luoma. Jotta käyttäjä tuntee olevansa osa VR-sisältöä, näkymää katsotaan VR-laseilla.
MR yhdistää AR:n ja VR:n ominaisuuksia. MR eli mixed reality käännetään yleensä yhdistetyksi todellisuudeksi. MR:ssä oikea todellisuus ja virtuaalisisällöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Kaupallista potentiaalia on erityisesti lisätyllä todellisuudella, sanoo Noora Pinjamaa.
– AR- ja VR-markkinan on ennustettu olevan yli 90 miljardin euron arvoinen vuoteen 2021 mennessä.
VR on New York Timesin mukaan voimakas keino empatian lisäämiseen, sillä se hälventää rajaa ulkopuolisen katsojan ja läsnäolijoiden välillä.
Yle konkretisoi vaikeita asioita VR:n avulla
Yle Kioski toteutti runsas vuosi sitten Teatime Researchin kanssa virtuaalireportaasin Helsinki–Aleppo. Katsoja saa kokea, miltä Helsingin keskusta näyttäisi ja kuulostaisi, jos kaupungissa sodittaisiin kuten Syyrian Aleppossa. VR-sisältö syntyi tarpeesta käsitellä Syyrian kriisiä.
– Mietimme, miten saisimme Aleppon tilanteen mahdollisimman samaistuttavaksi suomalaisille. Halusimme avata ymmärrystä tilanteesta, joka on maantieteellisesti kaukana meistä, mutta erittäin tärkeä, kertoo Yle Kioskin vastaava tuottaja Nora Kajantie.
Reportaasissa katsellaan raunioitunutta Helsinkiä Kolmen sepän patsaan juurelta. Näkymä on lohduton, ja taustalla kuuluu pommituksen ääniä. Reportaasia näytettiin ohikulkijoille ja sille luotiin oma verkkosivu, josta kuka tahansa voi ladata videon.
– VR:n haasteena on, että saadakseen täyden kokemuksen, se pitää kokea VR-laseilla.
”Haluaisimme laittaa ihmisen toisen ihmisen asemaan konkreettisesti. Esimerkiksi näyttää aikuiselle, miten autot ja suojatiet hahmottuvat lapsen näkökulmasta.”
Nyt Yle Kioskilla on työn alla virtuaalireportaasi ilmastonmuutoksesta. Tavoitteena on konkretisoida abstraktia asiaa ja näyttää, miten veden pinta nousee tulevaisuudessa.
Kajantien takataskussa polttelee kolmaskin teema, johon VR sopisi mitä parhaiten.
– Haluaisimme laittaa ihmisen toisen ihmisen asemaan konkreettisesti. Esimerkiksi näyttää aikuiselle, miten autot ja suojatiet hahmottuvat lapsen näkökulmasta.
Kioski ei ole Ylessä ainoa toimitus, joka on käyttänyt virtuaalitodellisuuksia. Kesällä jalkapallon MM-kisoissa virtuaalisia pelaajia saatiin studioon ja studioihmisiä stadioneille AR-tekniikan avulla.
Nora Kajantien vinkki: ”Miettikää, mitä lisäarvoa VR tuo sisällöille – vai tuoko? Kokeilkaa rohkeasti. Pohtikaa, miten kokemukselle saadaan mahdollisimman paljon katsojia. Pitää muistaa, ettei tekniikka yksin riitä. Sisältö tekee kokemuksen.”
3 Keskustelubotit
Asiakaspalvelun tarpeisiin valjastetut robotit voivat nopeuttaa sanomalehdissä esimerkiksi tilausasioiden hoitoa. Bottien ennakoidaan yleistyvän nopeasti.
– Tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner on arvioinut, että vuoteen 2020 mennessä 85 prosenttia asiakaspalvelusta voi toteutua ilman ihmisten välistä kanssakäymistä, Noora Pinjamaa sanoo.
Keskustelubotti palvelee Helsingin Sanomissa
Helsingin Sanomat käyttää koneoppivaa keskustelubottia Facebook Messengerissä. Lukijoille suunnattu botti on yhdistelmä uutiskirjettä ja asiakaspalvelua. Se hankittiin, jotta lukijoiden kysymyksiin voitaisiin vastata nopeammin.
– Kyseessä oli ihan maltillisen kokoinen projekti. Yksi ihminen kehitystiimistä keskittyi asiakaspalveluun ja kaksi ihmistä toimituksesta kieleen, kertoo Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen.
”Kone oppii, mitkä vastaukset liittyvät mihinkin kysymykseen. Vastaukset ovat ihmisen kirjoittamia, ja meillä on niistä pitkä dokumentti, jossa on lueteltu kaikki vastausvaihtoehdot.”
Kesähessu-nimistä bottia on pilotoitu runsaan vuoden ajan kehitystiimin omilla Facebook-sivuilla. Botti on keskustellut muutaman sadan testikäyttäjän kanssa. Sille on opetettu, millä eri sanoilla ja sanamuodoilla ihmiset voivat kysyä lehden tilausta.
– Kone oppii, mitkä vastaukset liittyvät mihinkin kysymykseen. Vastaukset ovat ihmisen kirjoittamia, ja meillä on niistä pitkä dokumentti, jossa on lueteltu kaikki vastausvaihtoehdot.
Syksyllä botti aiotaan siirtää oikeisiin töihin Helsingin Sanomien julkiselle Facebook-sivulle. Kesähessu-nimestä luovutaan ja botin äänensävyä hiotaan.
– Kesähessu on aika puhekielinen. Muutamme sen äänensävyä rauhallisemmaksi ja aikuisemmaksi, jotta se sopii paremmin HS:n brändiin.
Botin käyttöliittymä ei rajoitu vain Facebook Messengeriin.
– Se on riippumaton alustasta. Esimerkiksi ääniohjauksella toimivat systeemit kuten älykaiuttimet pystyisivät hyödyntämään samantyyppistä tekniikkaa.
Esa Mäkisen vinkki: ”Chatbot-ohjelmia on saatavilla jopa ilmaiseksi. Kannattaa kokeilla monia ohjelmia ennen kuin tekee valinnan.”
4 Tekoäly ja koneoppiminen
Tekoäly ja koneoppiminen louhivat dataa sekä automatisoivat ja nopeuttavat rutiiniprosesseja journalismissa ja mainonnassa. Suomessa robotit uutisoivat jo esimerkiksi urheilu- ja vaalituloksia. Otto Tähkäpään mukaan nykyrobotit ovat kuitenkin ”tyhmiä” verrattuna siihen, mitä on tulossa.
– Tulevaisuudessa sisältöroboteista kehittyy yhä älykkäämpiä. Koneoppimisen avulla ne pystyvät tuottamaan myös analyysia ja taustatietoa yksinkertaisten uutisten tueksi.
Robotti kirjoittaa urheilu-uutisia HSS Mediassa
HSS Median urheilu-uutisten tarjonta laajeni runsas vuosi sitten, kun toimitusten avuksi saatiin uuttera käsipari: Rosalinda-robotti. Se kirjoittaa lyhyitä ennakkojuttuja ja otteluraportteja jalkapallosta ja jääkiekosta. Uutisia julkaistaan Vasabladetissa, Syd-Österbottenissa ja Österbottens Tidningissä.
– Nykyään meillä on juttuja peleistä, joita ei tullut seurattua aikaisemmin. Eli lukijat saavat enemmän, kertoo Vasabladetin vastaava päätoimittaja Niklas Nyberg.
Robotti saa tietonsa lajiliittojen tilastosivuilta, tulosraporteista ja ottelupöytäkirjoista. Ottelutulosten ohella se osaa kertoa esimerkiksi muutoksista sarjataulukoissa ja maalipörsseissä.
– Juttu on periaatteessa valmis, kun ottelun tiedot ovat digitaalisesti löydettävissä.
”Voimme haastatella maalitykkiä, josta monikaan ei tiedä mitään.”
Toimitus päättää, mistä alasarjoista ja joukkueista robotti julkaisee uutisia. Julkaisemattomat tiedot jäävät robotin tietokantaan, ja se voi hyödyntää niitä myöhemmin. Datasta voidaan saada ideoita myös henkilöjuttuihin.
– Esimerkiksi jos vitosdivarin pelaaja on tehnyt 14 maalia neljässä pelissä, tieto löytyy Rosalindasta. Voimme haastatella maalitykkiä, josta monikaan ei tiedä mitään.
Niklas Nybergin vinkki: ”Kaikkea ei aina tarvitse rakentaa alusta asti itse. Me kehitimme robottia yhdessä United Robotsin ja muiden lehtitalojen kanssa. Se säästi paljon aikaa ja rahaa.”
5 Datalähtöisyys
Datalähtöisyys liittyy Noora Pinjamaan mukaan esimerkiksi hyperkohdentamiseen, tehokkaaseen markkinointiin ja asiakaslähtöisiin konsepteihin – sekä neljään muuhun teknologiatrendiin.
– Datalähtöisyys edellyttää, että tiedetään, miten ja miksi dataa kerätään.
A-lehdet kohdentaa mainontaa
A-lehdet on hyödyntänyt datalähtöisyyttä esimerkiksi Meillä kotona -sivustollaan. Puutarhasisältöjen yhteydessä ilmestyi keväällä Viherpeukalot-verkkokaupan kohdennettuja mainoksia. Koneoppiva järjestelmä sijoitti artikkelien yhteyteen mainoksia, jotka liittyivät juttujen sisältöön.
– Kävijä on voinut googlettaa tomaatintaimia ja tullut sitä kautta lukemaan juttua, jonka ohessa hän saa suosituksia tomaatintaimiin verkkokaupasta, kertoo asumisen liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen.
Uudella tavalla kohdennettuja mainoksia klikattiin yli kymmenkertaisesti tavallisiin mainoksiin verrattuna. Klikkausprosentti vaihteli kolmen ja neljän välillä. Tulokset ovat olleet niin hyviä, että järjestelmästä on jo tehty myytävä tuote.
Uudella tavalla kohdennettuja mainoksia klikattiin yli kymmenkertaisesti tavallisiin mainoksiin verrattuna.
Tuotteita suosittelevat mainokset ilmestyvät juttujen lomassa, mutta omilla mainospaikoilla, joiden yllä lukee, että kyseessä on mainos. Teknisesti juttujen ja mainosten yhdistäminen onnistuu tarkkojen kategorioiden ja asiasanojen avulla.
Datalähtöisyyden hyödyntämiselle on selvä syy.
– Olemme ajatelleet menestyä. Kun tuntee kohderyhmänsä datan, voi lukijaa palvella parhaalla mahdollisella yhdistelmällä journalismia ja muita sisältöjä.
Data on tarjonnut myös yllätyksiä.
– Usein ajatellaan, että mökkiasiat kiinnostavat vain keväällä ja kesällä. Dataa pöyhimällä saimme selville, että mökkijutuissa on kävijäpiikki myös lokakuussa. Ihmiset suunnittelevat seuraavaa kesää.
Anna Ruohosen vinkki: ”Palkatkaa toimitukseen analyytikko. Dataa kannattaa tarkastella myös journalistisen intuition kautta: mitä se kertoo ihmisten pohjimmaisista tarpeista? Pelkkä data ei auta ilman näppituntumaa elämästä.”
Mikä vaikuttaa sanomalehtiin viiden vuoden aikana?
Kuinka suuria vaikutuksia VR:llä, tekoälyllä ja roboteilla on sanomalehdille? Asiaa kysyttiin kuluvan vuoden alussa Sanomalehtien Liiton jäsenkyselyssä.
Uusien teknologioiden vaikutusten arvioitiin olevan viiden vuoden aikana vähemmän merkittäviä kuin esimerkiksi väestön ikääntymisen tai sisältöjen jakamisen Facebookissa ja Googlessa.
Medialiiton uuden kasvun toimialueen asiantuntija Noora Pinjamaa pitää sanomalehtien ennakointia loogisena. Uudet teknologiat ovat vielä monelle vieraita.
– On helpompi varautua sellaiseen, mikä on ymmärrettävissä. Moniin uusiin teknologioihin liittyy myös epävarmuutta siitä, kuinka laajalti ja nopeasti ne tulevat. Toteutuessaan muutokset ovat kuitenkin suuria, Pinjamaa sanoo.
”Ääni muuttaa koko systeemiä”
Mitä ajatuksia uudet teknologiat herättävät Mediatalo Keskisuomalaisessa? Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi innostuu erityisesti datalähtöisyydestä, jota mediatalossa jo hyödynnetään. Neljä muuta teknologiatrendiä ovat vieraampia.
– Osa on ehkä enemmän kuorrutetta, eikä niillä ole merkitystä, ennen kuin saadaan perusta kuntoon. Esimerkiksi VR ja AR tuntuvat tällaisilta.
Jos Hakaniemellä olisi enemmän aikaa, hän perehtyisi tekoälyyn sekä puheohjaukseen eli äänellä käytettäviin sisältöihin.
– Ääni tulee muuttamaan koko systeemiä. Äänipuolella on ihan uudet lainalaisuudet, miten optimoidaan ja kohdennetaan.
> Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Lehdistössä 5/2018.
