Sulje

Ari Heinonen

Verkkopalkinnot kertovat muutoksesta

verkko

Vastikään ansiokkaita verkkojournalismin teoksia ja tekoja palkinnut Online News Association (ONA) on ottanut uudeksi arviointialueekseen tutkivan datajournalismin. Ensimmäiset jutut käsittelivät vastasyntyneiden lasten hoitoa Yhdysvalloissa ja katolisen kirkon yrityksiä peitellä seksiskandaalejaan. Milwaukee Journal Sentinel -lehden ja Minnesota Public Radion tekemät jutut tai pikemminkin juttukokonaisuudet ovat kunnianhimoista, vaateliasta datajournalismia, eivät lajityypin hupsutteluosastoa.

Milwaukee Journal Sentinelin juttu Deadly delays on runsas. On vuorovaikutteista karttaa, yksityiskohtaisia tietoja vastasyntyneiden hoidosta osavaltioittain, animaatiota, yksittäisten lasten tarinoita kuvineen ja osallistumismahdollisuuksia. Lukijalle tarjotaan myös linkkejä aiheeseen liittyviin ja aihetta seuraaviin juttuihin.

Minnesota Public Radion juttu Betrayed by Silence on edelleen päivittyvä kokonaisuus. Jutussa on interaktiivista aikajanaa, Twitter-pätkää, slide-esitystä, tekstiä – ja kun kyseessä on radio, toki myös audiojuttuja. Avoimen journalismin hengessä lukija voi itsekin tarkastella jutun aineistoina olleita kirkon sisäisiä dokumentteja.

Palkinnon arvoisia juttuja verkkoon tehtiin yhtä hyvin lehtitaloissa, radio- ja televisiotaloissa kuin puhtaissa verkkotaloissakin.

Datajournalismin ”virallistamisen” ohella ONA:n verkkojournalismikisassa oli merkille pantavaa se, että jälleen perinteisen valtamedian ulkopuolelta nousi kiitettyjä suorituksia.

Esimerkiksi nyt jo varsin vakiintunut mutta silti uudehko ProPublica sai meriittiä viidessä sarjassa, kun niitä oli nyt kilpailussa kaikkiaan 13. Se sai yleispalkinnon keskisuurten medioiden sarjassa. Suurten palkinnon otti Los Angeles Times. Kolmannen yleissarjan palkinnon, pienten medioiden sellaisen, saikin taas journalismin uudehko tekijä, Center for Public Integrity.

Verkko sekoittaa iloisesti tahmaisia ajatuksia laatujournalismin kiinnittymisestä johonkin instituutioon. ONA palkitsi niin USA Todayn ja New York Timesin kuin ProPublicankin. Palkinnon arvoisia juttuja verkkoon tehtiin yhtä hyvin lehtitaloissa, radio- ja televisiotaloissa kuin puhtaissa verkkotaloissakin.

Näiden kahden kilpailun perusteella Pohjoismaiden parasta verkkojournalismia tehdään Norjassa.

Verkkojournalismin irtautuminen alkuperäisestä välinetaustasta tuli esiin myös, kun WAN-IFRA vastikään jakoi ensimmäistä kertaa digitaalisen median palkintojaan. Vaikka kyseessä on sanomalehtialan järjestö, parhaasta verkkovideosta palkittiin BBC. Parhaana verkon uutisjulkaisuna sentään palkittiin sanomalehtitaustainen Guardian.

Näiden kahden kilpailun perusteella Pohjoismaiden parasta verkkojournalismia tehdään Norjassa. Verdens Gang sai WAN-IFRAn kilpailussa kaksikin kunniamainintaa. VG:n ruokaan keskittyvä julkaisu Godt palkittiin merkittävänä uutena tuotteena, ja sen juttu shakin maailmanmestaruusottelusta sai palkinnon lukijoiden osallistamisesta. Shakkijuttu sai myös ONA:n palkinnon sarjassa ”suunniteltu uutinen tai tapahtuma”. Muita pohjoismaisia verkkojulkaisuja ei kummassakaan kisassa palkittu.

 

Uutiskäyttäytyminen yhä perinteistä

Hollantilaistutkijoiden mukaan sosiaalinen media ja mobiilivälineet eivät sittenkään ole muuttaneet yleisön uutiskäyttäytymistä niin järisyttävästi kuin on arveltu. Uutisten jakamiseen, kommentointiin tai suositteluun suhtaudutaan edelleen varovasti. Uutisia jaetaan ja niistä keskustellaan pitkälti perinteiseen tapaan, kasvokkain. Siksi klikkaukset eivät pelkästään ole pätevä viite uutisen käyttöarvosta.

Samalla uutisten käyttötavat ovat monipuolistuneet ja uutisen käsite on laajentunut. Tätä nykyä uutisia luetaan, seurataan, silmäillään ja skannataan monista välineistä sekä keskittyneesti että pikaisesti muun toiminnan ohessa. Älypuhelimella katsastetaan ”uutiset” yhtä hyvin tiedotusvälineistä kuin tuttavapiirin sosiaalisen median päivityksistäkin.

 Älypuhelimella katsastetaan ”uutiset” yhtä hyvin tiedotusvälineistä kuin tuttavapiirin sosiaalisen median päivityksistäkin.

Digital Journalism -lehteen kirjoittaneet Irene Costera Meijer ja Tim Groot Karmelink ovat eritelleet 16 erilaista uutisten käyttötapaa. He korostavat, että käyttötavat eivät ole niinkään henkilösidonnaisia kuin käyttötilanneriippuvaisia: sama henkilö voi yhtenä hetkenä lukea keskittyneesti pitkää juttua ja toisena hetkenä taas monitoroida uutismaisemaa havaitakseen itseään koskettavaa tietoa.

  • Maksullinen artikkeli Checking, sharing, clicking and linking uutisten käyttötavoista Digital Journalism -julkaisussa

 

Datajournalisti avaa aineistonsa 

Datajournalismin edelläkävijä Simon Rogers muistuttaa, että hyvään datajournalistiseen tapaan kuuluu avata muillekin käytetyt tietovarannot. Datajournalismi tarvitsee avointa dataa, joten on johdonmukaista, että vastaavasti toimittajienkin käyttämät aineistot ovat avoimia. Rogersin mukaan avoin datajournalismi lisää yleisön luottamusta juttuun ja toisaalta avoimuuden myötä voi kertyä lisätietoa. Avoimuus vaikuttaa myös siihen, että mahdolliset virheet tulevat korjatuiksi.

Datajournalismi tarvitsee avointa dataa, joten on johdonmukaista, että vastaavasti toimittajienkin käyttämät aineistot ovat avoimia.

Rogers listaa blogissaan journalistisia datavarantoja, jotka noudattavat avoimuuden periaatetta. Mukana ovat perinteisistä medioista Guardianin, Huffington Postin ja argentiinalaisen La Naciónin datapankit. Mukana eivät ole siis likikään kaikki datajournalismia tekevät valtamediat, ja ylipäänsä tämä kiinnostava datapankkien lista on toistaiseksi lyhyt. Rogersin kaipaama hyvä käytäntö ”teet datajournalismia ja avaat tiedot muille” odottaa vakiintumistaan.

 

Työkalupakki datajournalismista kiinnostuneille

Data Viz Catalogue on oivallinen työkalupakki datajournalismista kiinnostuneille. Nimensä mukaisesti siellä on tarjolla datan visualisointiin työkaluja ja ideoita. Sisältötarjonta on melkoinen, vaikka palvelua pyörittää yksi henkilö, Lontoossa asuva graafinen suunnittelija Severino Ribecca. Työ on kesken, mutta jo nyt mukana on runsaat 30 visualisointikategoriaa.

Palvelu on esimerkillisen selkeästi jäsennetty.

Etusivulla on kategorialistaus, josta pääsee eri esitystapoihin. Kustakin ikonista avautuu sivu, jossa esitetään kyseisen visualisoinnin edut ja puutteet, näytetään malli ja tietenkin kerrotaan soveltuvista työkaluista.

Hyödyllistä on myös opastus vaihtoehtoisten visualisointien tarkasteluun. Jos tutkii vaikkapa piirakoita visualisointikeinona, tästä kategoriasta pääsee yhdellä klikkauksella vaihtoehtoisiin visualisointimenetelmiin.

Kommentit