Raumalainen Länsi-Suomi on kasvattanut tavoittavuuttaan verkossa kovaa vauhtia. Lehden kokonaistavoittavuus printissä ja digikanavissa oli viime vuonna 78 000 lukijaa, selviää tuoreimmista Kansallisen Mediatutkimuksen luvuista. Kasvua edelliseen vuoteen oli 22 prosenttia ja vuoteen 2015 nähden peräti 66 prosenttia.
Kasvu on tullut ennen kaikkea lehden Kiekkoareena-sivustolta. Se on jääkiekkoon keskittyvä sivusto, joka havittelee lukijoita kaikkialta Suomesta.
Länsi-Suomen päätoimittajan Janne Rantasen mukaan Kiekkoareenan osuus koko Länsi-Suomen verkkoliikenteestä on merkittävä.
– Lukijamäärät ovat aika lailla koko ajan kasvaneet, Rantanen sanoo.
Kiekkoareena aloitti jokunen vuosi sitten seuraamalla verkossa lähinnä Rauman Lukon edesottamuksia jääkiekon Liigassa. Sitten sivustoa laajennettin kattamaan myös naapurikaupunkien Turun ja Porin kiekkoseurat.
Nyt sivustolla seurataan jääkiekkoliigan lisäksi säännöllisesti myös muita suuria jääkiekkosarjoja sekä maajoukkuetta.
Rantasen mukaan yksi Kiekkoareenan tavoitteista on ollut katsoa, voiko alueellinen sanomalehti kehittää verkkoon tuotteen, jolla on mahdollisuus saada tuloja myös oman alueen ulkopuolelta.
Vaikka lukijamäärät ja mainosmyynti ovat olleet kasvussa, ainakaan vielä Kiekkoareena ei ole taloudellisesti kannattava. Sivuston seuranta-alueen laajentuessa myös kulut ovat kasvaneet. Kiekkoareenalla on päätoimisen tuottajan lisäksi lukuisia avustajia eri puolilla Suomea.
Rantanen muistuttaa myös realiteeteista. Lehden tuloista yli 90 prosenttia tulee edelleen printistä, jonka tavoittavuus on laskussa.
– Vaikka tulevaisuutta rakennetaan, ei pidä harhautua näkemään sellaista, mikä ei välttämättä toteudu, Rantanen sanoo viitaten vaikeuksiin saada merkittäviä tuloja verkosta.
Maksumuuri karkottaisi Kiekkoareenan kävijöitä muualle ilmaisen sisällön pariin. Toisaalta lahtelaiset tai kuopiolaiset lukijat eivät lisää lehden tärkeimpien ilmoittaja-asiakkaiden myyntiä.
Eniten sekä printin lukijamäärää että kokonaistavoittavuuttaan vuodesta 2016 vuoteen 2017 lisäsi Demokraatti, jonka teeseistä Suomen Lehdistö kertoi jo viime syksynä.
KMT-luvut toivat positiivisia signaaleja myös HSS Median Vasabladetista ja Österbottens Tidningistä, jotka molemmat kasvattivat printtitavoittavuuttaan joillakin tuhansilla lukijoilla.
HSS Median toimitusjohtajan Anna-Mari Karhusen mukaan kyse on lehtien sisällön kehittämisen tuomista tuloksista.
Yhtiön lehdissä on päästy datan avulla entistä paremmin esimerkiksi sen jäljille, millaiset uutiset paikallisesti lukijoita kiinnostavat.
Tavoittavuus sinällään ei ole HSS Median lehdille prioriteetti, vaan hyvien sisältöjen kautta syntyvä sitoutuminen brändiin.
– Meillä on pitkäaikaisia, lojaaleja asiakkaita, jotka haluavat laadukasta journalismia, Karhunen sanoo.
Kaikkiaan sanoma- ja kaupunkilehtien printtiversioiden tavoittavuus on edelleen selvässä laskussa. Vuosien 2016 ja 2017 välillä lasku oli keskimäärin viisi prosenttia. Kokonaistavoittavuus eli verkon ja digikanavien yhdistelmä sen sijaan laski samana aikana keskimäärin noin puoli prosenttia.
> Lue myös: KMT-luvut julki: 15 sanoma- ja kaupunkilehteä kasvatti tavoittavuuttaan printissä