Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen iPad-lehtensä joulukuussa 2010. Jo silloin puheissa oli ajatus tablettilehden päivitetystä iltapäiväversiosta.
Ensimmäinen HS Ilta ilmestyi lehden mobiilisovelluksiin elokuun lopussa – osuvasti töistäpaluuliikenteen ruuhkahuippuun kello 16.30.
Hufvudstadsbladet aloitti HBL Kvällin tammikuussa, ja Aamulehti suunnittelee omaa palveluaan. Viime vuosina sanomalehdet ovat perustaneet digitaalisia iltapäiväpainoksiaan lisäksi ainakin Belgiassa ja Ranskassa.
Onko ”painoksille” todella käyttöä jatkuvasti päivittyvässä verkossa?
Helsingin Sanomat tutki ensin tablettilukijoidensa kantaa asiaan.
– Ihmiset kokevat, että tällainen tuote tarvitaan, toimituspäällikkö Perttu Kauppinen kertoo.
– Eniten tästä hyötyy ihminen, joka ei päivän aikana roiku internetin uutisten äärellä.
Eniten tästä hyötyy ihminen, joka ei päivän aikana roiku internetin uutisten äärellä.
HS Illan lukijamäärää hän ei kerro, mutta se on ”odotusten mukainen”. Lukijakunta on hyvin samankaltainen kuin printtilehden.
Kauppinen uskoo, että äärettömässä verkossa rajallisuus on kultaa: HS Illassa on myös pitkiä juttuja mutta päivän uutisanti näkyy yhdeksän lyhyen jutun koosteena. Myös feature-aineisto on nopeasti hahmotettavissa.
Toki lukijoiden tarpeet pirstaloituvat: osa elää uutisvirrassa, osa tahtoo sisältönsä sosiaalisen median seurattavien kuratoimana ja osa personoituna.
– Näiden rinnalla on varmasti isokin joukko, joka haluaa, että myös sisältöjen valinta on toimitettu. Mutta iltapäiväpainos ei ole muusta pois. Kehitämme edelleen myös personointia ja uutisvirtaa, Kauppinen sanoo.
HS Illan yksi esikuva on belgialaisen päivälehden De Standaardin iltapäiväversio dS Avond.
Viime vuoden keväällä aloittaneen dS Avondin avaa päivittäin noin 12 000 lukijaa. Lehden 90 000 tilaajasta noin 55 000 on aktivoinut digitunnuksensa.
Lähes poikkeuksetta iltapäiväpainokset ovat osa yhdistelmätilausta, johon kuuluu vähintään lehden digitaalinen tarjonta. Siksi niiden menestystä on vaikea arvioida irrallaan.
Jos haluamme tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön, myös iltapäiväpainoksen myyminen erikseen on vaihtoehto.
Belgialaislehden digitilaajien määrä on kuitenkin kasvanut lähes 100 prosenttia dS Avondin julkaisemisen jälkeen.
– Emme pysty osoittamaan, mikä osa kasvusta on iltapäiväpainoksen ansiota. Käytämme sitä tietenkin myyntiargumenttina, De Standaardin brändijohtaja Emmanuel Naert kertoo.
– Jos haluamme tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön, myös iltapäiväpainoksen myyminen erikseen on vaihtoehto.
Naert on tyytyväinen uuteen tuotteeseen. Se lupaa olla nopeaa, helppoa ja humoristista luettavaa, joka vie vain vartin lukijan arvokasta aikaa.
Vähemmän on nyt enemmän: myös ranskalaisen maakuntalehden Sud Ouestin syyskuussa lanseeraama iltapäivän verkko- ja mobiililehti tiivistää päivän noin 15 artikkeliin.
Pari viikkoa aloituksensa jälkeen se on kerännyt 3000–4000 päivittäistä lukijaa. Määrä on pieni verrattuna 150 000:n printtilevikkiin, mutta uusia maksavia digitilaajia on tullut ensiviikkoina sata päivässä.
HBL Kväll on alun ryntäyksen jälkeen löytänyt vakaan lukijakuntansa. Se kerää noin 7 000–10 000 silmäparia viikoittain.
Iltapäiväpainos kuuluu printtitilaukseen, joten lukijakunta on lähes kopio paperilehden vastaavasta, vain hieman nuorempi.
Noin 90 prosenttia lukee HBL Kvälliä muualla kuin koneen ääressä: liikenteessä tai illalla sängyssä.
Käyttötilanne eroaa printistä. Noin 90 prosenttia lukee HBL Kvälliä mobiilisti: liikenteessä tai illalla sängyssä.
Digitaalisen median johtajan Fredrik Narsin mukaan lukijat ovat erittäin tyytyväisiä.
HBL Kväll on tutkitusti lehden suosituin digituote, vaikka muistuttaa printtilehdestä tehtyä näköisversiota.
Iltapäiväpainokselle asetettiin HBL:ssä kaksi tavoitetta, joista toisen se on ylittänyt kirkkaasti: printtitilaajista jo yli puolet on aktivoinut digitunnuksensa. Lähes puolet myös käyttää verkkopalveluita aktiivisesti.
Toinen tavoite oli lisätä HBL:n parissa vietettyä aikaa muulloin kuin aamuisin.
– Mitä nuorempi ihminen on, sitä enemmän hän käyttää mediaa pitkin päivää. Vanhemmilla kuluttajilla käyttö keskittyy aamuun ja prime time -iltaan, Nars viittaa kesällä julkaistuun Reuters-instituutin selvitykseen.
– Meidän täytyy luoda eri tuotteita eri kohderyhmille. Ehkä nuorille meidän netti- ja mobiilisaittimme on oikeampi tuote.
Uusia rutiineja opettelevat muutkin kuin lukijat.
Verkon sanotaan tehneen deadlinesta jatkuvan, silti Helsingin Sanomien uusi ilmestymisaika kello 16.30 hieman kirpaisee. Jotta jutut ehditään käsitellä, valmista pitää olla alkuiltapäivästä.
– Kyllä siinä kirjoittava toimittaja saa ihan painaa, jos aamulla tulee tehtäväksi juttu HS Iltaan, uutta tuotetta editoiva toimitussihteeri Kirsti Karttunen sanoo.
– Haluamme kuitenkin, että tämä on viimeistelty, harkittu tuote.
Kyllä siinä kirjoittava toimittaja saa ihan painaa, jos aamulla tulee tehtäväksi juttu HS Iltaan.
Teknisesti HS Ilta oli melko kevyt rakentaa valmiisiin mobiilisovelluksiin. Sitä tekemään on irrotettu kaksi lehden editoriportaan työntekijää jokaisessa vuorossa.
Aiheita pohditaan aamupalaverissa tai jo edellisenä iltapäivänä. Toimitussihteerit ja editoivat toimittajat laativat uutis- ja videokoosteet ja pallottelevat yhdessä päivän uutispäällikön kanssa, miten aiheita käsitellään.
Suuri osa HS Illan sisällöstä tehdään sitä varten. Juttuja kuitenkin julkaistaan viiveellä verkossa, ja koosteet kasataan Hs.fi:hin päivän aikana tehdystä materiaalista.
Iltapäiväpainos on osa jutun kuljetusta pitkin päivää.
– Monista aiheista pystyy kääntämään useamman kulman. Samasta hankitusta tiedosta voi jalostua juttu myös seuraavan aamun printtilehteen, Karttunen sanoo.
Iltapäivän digipainoksia Euroopasta
- Belgiassa ranskankielinen päivälehti Le Soir julkisti iltapäiväpainoksensa tammikuussa 2013 ja De Standaard omansa huhtikuussa 2013.
- Ranskassa maakuntalehdistä Ouest France julkisti iltapäiväpainoksensa heinäkuussa 2014 ja sen kilpailija Sud Ouestseurasi syyskuussa 2014 (demoversio).
- Aamun ja illan printtipainoksenakin ilmestyvä hollantilainen sanomalehti NRC Handelsblad puolestaan perusti aamun digipainoksen, tablettilehti NRC Readerin, helmikuussa 2013. Kahdeksan taustoittavaa artikkelia kokoavaa tuotetta myydään erikseen muista tuotteista.
- Yleensä painokset on suunniteltu sekä mobiililaitteilla että verkkoselaimella. Useita niistä voi kokeilla eurolla vuorokauden tai jopa kuukauden ajan.
