Tilaa Lehti!

Vaikuttajista uutisoidaan kuin huonekaluista: yhteiskunnallinen keskustelu naisvaltaisella some-alustalla ei kelpaa uutismediaan

Näkökulmat

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja yksi Öyhökratia-teoksen kirjoittajista. Hän on työskennellyt aiemmin Yle Kioskissa.

Vaikuttaja Maiju Voutilainen kertoi Instagramissa 175 000:lle seuraajalleen, että Ilta-Sanomat oli kirjoittanut, että hän oli ollut koditon vuoden ajan. Voutilaisen mukaan näin ei ollut. Hän huomautti myös, että jutut vaikuttajista syntyvät usein postausten perusteella, siis ilman että toimittaja on vaikuttajaan yhteydessä.

Instagramin käyttö on selvästi yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla. Vaikka iltapäivälehtien verkkoversioita lukevat monenikäiset, somea käsittelevät jutut suunnataan enemmän yli kuin alle 35-vuotiaille. Vaikuttajien postauksia nostetaan iltapäivälehtien kaikukammioon kumisemaan yleisölle, joka ei käytä Instagramia. 

”Viihdetoimittajalle vaikuttajan sisältö kelpaa vain osoiteltavaksi. Politiikan toimittajat pysyttelevät vieläkin kauempana.”

Suosiosta sosiaalisessa mediassa on tullut itsessään uutiskriteeri. Usein juttujen lukuohje on, että somesisältö on suosittua mutta tyhmää. Harva toimittaja vaivautuu analysoimaan somen keskusteluja tai vallankäyttäjiä. Se vaatisi jonkinlaista osallistumista, jopa kontaktia.

Viihdetoimittajalle vaikuttajan sisältö kelpaa vain osoiteltavaksi. Politiikan toimittajat pysyttelevät vieläkin kauempana.

Instagramissa hoitajien lakko sai näkyvyyttä vaikuttajilta. Esimerkiksi Natalia Salmela (yleisöä 52 000), Jenni Rotonen (46 000), Emmi Nuorgam (30 000), Kirsikka Simberg (30 000) ja Maria Veitola (192 000) kannattivat hoitajille palkankorotuksia. Keskustelu yhteiskunnan rahanjaosta sosiaalisessa mediassa ei kuitenkaan kelpaa uutismedian huomion kohteeksi samalla tavalla kuin vaikuttajan kuulumiset. Ei, vaikka se olisi suosittua.

Toimittajat mieluummin selittävät yleisölle, että somessa huudellaan kaikenlaista. Kun vaikuttajat vaativat poliitikoilta lisää rahaa, se osoittaa toimittajan mielestä vain, etteivät he ymmärrä työmarkkinajärjestelmää. 

Uutismediassa puhutaan politiikasta. Sen sijaan naisvaltaisen media-alustan keskustelut on uutismediassa tuomittu kehnoiksi identiteettipoliittisiksi yrityksiksi leikkiä jotakin yhteiskunnallista.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.