Tilaa Uutiskirje!

Uudet elvikset ovat jo talossa

Näkökulmat

Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Yhdysvalloissa asuva toimittaja ja yrittäjä Taneli Heikka, joka tekee väitöskirjaa digitaalisesta demokratiasta.|Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Yhdysvalloissa asuva toimittaja ja yrittäjä Taneli Heikka, joka tekee väitöskirjaa digitaalisesta demokratiasta.|Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Yhdysvalloissa asuva toimittaja ja yrittäjä Taneli Heikka, joka tekee väitöskirjaa digitaalisesta demokratiasta.

Maaliskuun 18. päivänä antropologi Rebecca Forrest jätti Yhdysvaltain puolustusministeriölle tietopyynnön Elvis Presleyn armeijavuosien asiakirjoista. Forrest nakutti pyynnön Foia Machine -verkkosivustolle, jolla se on helppoa. Sivustolla tiedonhakijat voivat myös lukea toistensa asiakirjapyyntöjä ja tsempata toisiaan avoimuustyössä.

Asiakirjapyyntöjä Suomessa tehneenä tiedän, että edes ammattitoimittajilla ei kovin usein ole siihen byrokratiaan aikaa. Yhdysvalloissa voi pian olla toisin.

Foia-kone (nimi tulee asiakirjojen avoimuutta säätelevästä Freedom of Information Act -laista) on vasta kehitysvaiheessa, mutta sai vuonna 2013 sijoitusruiskeen journalismin innovaatioita rahoittavalta Knight Foundation -säätiöltä. Lisäksi tuhannet ihmiset rahoittivat sitä 39 000 eurolla joukkorahoituspalvelu Kickstarterissa.

Foia-kone on osa ilmiötä, jota Yhdysvalloissa kutsutaan nimellä civic technology – suomeksi ehkä ”yhteiskunnalliset teknologiat”. Ilmiö on iso. Noin 250 civic tech -organisaatioon on investoitu parin vuoden sisällä puolisen miljardia euroa.

Rahallisen tuoton ei ehkä täydy jatkuvasti olla niin kova kuin mihin suomalaiset mediayhtiöiden omistajat vuosikymmenien varrella tottuivat.

Monet rahaa saaneista hankkeista ovat journalistisia. Eivät toki aina sanan ahtaassa merkityksessä, eli uutismedioita. Yhteiskunnalliset teknologiat auttavat asioissa, joissa journalistit ennen olivat korvaamattomia. Ne keräävät ja jalostavat tietoa. Ilmiöön lasketaan naapurustojen tiedotus- ja keskustelufoorumeita ja tavaroiden ja palveluiden vaihtosivustoja. Näin yhteiskunnalliset teknologiat liikkuvat kansallisten uutismedioiden, paikallislehdistön ja ilmoittajien tonteilla.

Suomalaisen mediakentän mielestä kansan pitää maksaa median toimeentulo – ellei tilausten kautta, niin pakolla veroina. Amerikkalaiset liikkuvat toiseen suuntaan.

Tiedonvälityksen rahoittamisessa häärivät nyt uudet elvikset. Washington Postin ostanut Amazon-miljonääri Jeff Bezos ei ole yksin. Uuteen viestintään laittavat rahojaan niin sanotut vaikuttavuussijoittajat. Tällaisia ovat esimerkiksi suursijoittaja Georg Soroksen ja verkkohuutokauppa eBay:n perustajan Pierre Omidyarin säätiöt.

Niiden tavoitteena on muuttaa yhteiskuntaa. Avata hallinnon tietoja, käräyttää rötösherroja ja auttaa kansalaisia osallistumaan yhteisön asioihin.

Uusi raha pakottaa journalismin tutkimaan rooliaan. Onko sillä aatteellinen tehtävä maailmassa? Entä ovatko mediataloilla arvot kohdallaan? Vaikuttavuussijoittajatkin odottavat usein investointikohteiltaan voittoa. Mutta rahan lisäksi heitä kiinnostavat yhteiskunnalliset tulokset. Paraniko maailma himpun verran?

Jos vastaus on myönteinen, rahallisen tuoton ei ehkä täydy jatkuvasti olla niin kova kuin mihin suomalaiset mediayhtiöiden omistajat vuosikymmenien varrella tottuivat.

Entä saiko tutkija Forrest tietoja Elviksestä? Tätä kirjoittaessani vastausta ei vielä näy sivustolla. Seuratkaa tilanteen kehittymistä osoitteessa www.foiamachine.org.

Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Sähköposti: [email protected].

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast