Sulje

HS:n tablettimainokset: Tyyliä ja lukijan omia valintoja

Omegan mainoskampanja (vas.) hyödyntää rich media -ominaisuuksia. Helsingin Sanomien iPad-lehti (oik.) on ladattu noin 12 000 laitteeseen.

Helsingin Sanomia on voinut lukea iPadilla nyt reilun kuukauden ajan.

Mainonnassa halutaan ottaa huomioon ennen kaikkea rauhallinen ja miellyttävä lukukokemus.

Printissä mainoksista tykätään, verkossa ne usein ärsyttävät.

Siinä oli yksi lähtökohta, kun Helsingin Sanomissa alettiin viime keväänä miettiä, millaista mainontaa lehden tablettiversioon halutaan. Printti- ja verkkopuolen edustajista koottu työryhmä linjasi, että tablettiin ei tule bannereita, lukijan tahtomatta esiin pomppaavaa ja vilkkuvaa ilmoittelua tai printtimainonnasta suoraan siirrettyjä pikkuilmoituksia.

– Päädyimme siihen, että ne eivät tuo mainostajalle lisäarvoa eivätkä meille rahaa. Päätimme, että Hesarin iPad-lehdessä yhdistetään sekä lukijan että mainostajan näkökulmasta printin ja verkon parhaat puolet, kertoo kehityspäällikkö Kaisa Aalto.

– Tavoitteemme on, että mainonta on visuaalisesti hyvännäköistä ja esimerkiksi rich media -ominaisuudet tulevat esiin vain silloin, kun kuluttaja itse koskettaa näyttöä saadakseen ne käyttöön.

Laitteiden hinta tulee äkkiä alas ja veikkaan, että vuoden päästä Suomessa on käytössä jo 180 000 lukulaitetta. (Jukka Kohonen, Helsingin Sanomien mediamyyntijohtaja)

Paperilehteen verrattuna tabletin yksi lisäarvo on se, että ihmisten on helppo lähteä mainoksen kautta hakemaan tietoja. Mainonnan monimediaa hyödyntävissä ratkaisuissa esimerkiksi ohjataan ihminen siirtymään yrityksen sivuille ja samalla mainostava yritys voi kerätä asiakastietoja.

– Lukijoille tärkeä ominaisuus on myös se, että mainoksiin voi palata. Paperilehdessä se on itsestäänselvyys, mutta verkossa mainosta ei välttämättä enää myöhemmin haluamanaan aikana löydä, sanoo Aalto.

HS:n iPad-versio käyttää HTML5-mainosmuotoa. Valinnan taustalla on ennakointi eli se, että muoto sopii myös muihin kuin Applen tabletteihin ja uudet internetselaimet tukevat sitä jo.

– Laitteiden hinta tulee äkkiä alas ja veikkaan, että vuoden päästä Suomessa on käytössä jo 180 000 lukulaitetta. Silloin puhutaan jo merkittävästä jakelukanavasta, sanoo Helsingin Sanomien mediamyyntijohtaja Jukka Kohonen.

Tuotanto pullonkaulana

Hesarin tablettimainonnassa on vakioidut ehdot ja mallit. Kaisa Aallon mukaan mainokset tulevat pääasiassa mainostoimistojen toteuttamina.

Parhaillaan käynnissä olevan pilottijakson aikana niitä jatkokehitetään yhdessä muutaman mukana olevan asiakkaan kanssa. Yhteistyö näkyy hinnoissa:

– Pilotti-ilmoittelussa hinnat ovat alhaalla, kuukauden näkyminen maksaa 5 000 euroa. Jatkossa puhutaan erilaisista summista, kertoo Kohonen.

Kokemuksia kerätään ilmoittelun toimivuudesta, seurataan muun muassa klikkausten määrää ja erilaisia mainospaikkoja. Testissä on mukana räätälöityjä ja muualta suoraan siirrettyjä ilmoituksia.

– Ensimmäiset tulokset mainosanalytiikasta niin meillä kuin muualla maailmassa ovat hyvin rohkaisevia. Saattaa tietenkin olla, että kun laitteet arkipäiväistyvät, niin kiinnostus vähenee, mutta nyt ainakin näyttää hyvälle, sanoo Aalto.

Aallon mukaan Hesarin asiakkaat tietävät uudet laitteet todella hyvin. Isoilla brändeillä on kertynyt kokemusta jo ulkomailta.

Kaikki mainostajat eivät vielä tiedä, mitä tableteissa voi tehdä, mikä on mahdollista ja mitä se käytännössä vaatii. Myös tuotantokustannukset ovat monelle epäselviä ja se, että tablettiin ei välttämättä käykään se sama mainos kuin verkkoon.

– Monet pienemmätkin ovat kiinnostuneita, mutta silti odottavalla kannalla. Kyse on edelläkävijyydestä ja silloin kannattaa tietenkin miettiä, onko uudesta kanavasta brändille etua ja kuuluvatko tuotteen kohderyhmän ihmiset edelläkävijöihin, sanoo Kaisa Aalto.

– Tuotanto on selvä pullonkaula, osaaminen vähissä ja hinnat pilvissä, summaa tuotantotilanteen mediamyyntijohtaja Jukka Kohonen.

– Tässä joutuu miettimään, pitäisikö meillä olla oma tuotantoyksikkö.


Lue myös: Hasan & Partnersin Eka Ruola: Tablettimainonnan WOW odotuttaa itseään

Kommentit