Tilaa Uutiskirje!

Tutkimus: Uusi toimittajasukupolvi haluaa neutraalin sivustakatsomisen sijaan ajaa yhteiskunnallista muutosta

Aina on tehty juttuja epäkohdista, jotta ne muuttuisivat, sanoo Long Playn ympäristötoimituksen tuottaja Hanna Nikkanen. "Juttuprosessin pitää olla sellainen, että ihminen, joka ei pidä sen näkökulmasta, ei pysty kritisoimaan tekotapaa."

Näkökulmat

Kirjoittaja on journalistiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.

Nuorten toimittajien objektiivisuuskäsitys on muuttumassa aiempaa joustavammaksi. Siinä missä keski-ikäisen toimittajapolven mielestä objektiivisuus syntyy ulkopuolisuudesta ja asioiden riippumattomasta, neutraalista ja kriittisestä raportoinnista, korostuu nuorilla halu valistaa ja ajaa yhteiskunnallista muutosta. Kantaaottavuus sallitaan, kunhan se ei ole puoluepoliittista.

Toimittajien ammattikuvan muutokset käyvät ilmi kansainvälisen Worlds of Journalism Study -kyselytutkimuksen Suomen osuudesta, johon vastasi noin 450 suomalaistoimittajaa. WJS on maailman laajin journalistien ammattiarvoja selvittävä pitkittäistutkimus, jonka Suomen osuus on tehty kahdesti, kymmenen vuoden välein.

Vuosina 2021–2022 kerättyjen tulosten vertailu edellisiin tuloksiin osoittaa nuorten toimittajien ajattelun muuttuneen. Alle 10 vuotta toimittajina työskennelleistä 38 prosenttia pitää yhteiskunnallisten muutosten ajamista hyvin tai erittäin tärkeänä journalismin tehtävänä, mutta yli 30 vuotta alalla työskennelleistä vain 19 prosenttia ajattelee samoin.

Nuorista 51 prosenttia pitää tärkeänä puhua vähemmistöjen ja muiden marginalisoitujen ihmisten puolesta, mutta yli 30 vuotta alalla olleista samaa mieltä on vain 29 prosenttia.

Sukupolven lisäksi myös sukupuoli vaikuttaa aiempaa enemmän toimittajien ammattikäsityksiin ja tavoitteisiin. Naisilla korostuvat yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen liittyvät tavoitteet ja miehillä perinteinen etäisyyttä pitävän vallan vahtikoiran rooli.

Naisille miehiä tärkeämpiä ovat yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen liittyvät tavoitteet: rauhan ja suvaitsevaisuuden edistäminen, ratkaisujen osoittaminen ongelmiin, yleisön tunteiden koskettaminen tarinoilla, vinkkien tarjoaminen arkeen sekä puhuminen yhteiskunnallisen muutoksen ja vähemmistöjen puolesta.

Miehet uskovat naisia enemmän objektiivisen journalismin mahdollisuuteen ja totuuden vaistonvaraiseen saavuttamiseen. He myös kokevat yleisemmin, että journalismissa pitää antaa faktojen puhua puolestaan.

Toimittajien kasvava vaikuttamishalu on sukua seitsemänkymmentäluvun yhteiskunnallisen vaikuttamisen trendille, mutta keskeinen ero löytyy suhtautumisessa puolueisiin: Nuori toimittajapolvi haluaa toimia asiat edellä ja pitää selkeää etäisyyttä puoluepolitiikkaan, kun taas seitsemänkymmentäluvun yhteiskunnallinen vaikuttaminen kanavoitiin puolueiden kautta.

WJS-tutkimuksessa selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa, miten toimittajat asemoivat poliittisen kantansa oikeisto-vasemmisto-akselilla asteikolla 0–10. Kyselyyn vastanneista toimittajista 60 prosenttia sijoitti itsensä keskustasta vasemmalle.

Vasemmalle kallellaan oleminen oli yleisempää rivitoimittajien keskuudessa, kun taas toimitusten ylimmän johdon edustajat asemoivat itsensä todennäköisemmin poliittiseen oikeistoon tai keskustaan.

Toimittajien poliittisen kannan yleistettävyyttä rajoittaa se, että kyselyyn vastasi noin 3 prosenttia suomalaistoimittajista.

Verkkojulkaisu Long Playn ympäristötoimituksen tuottaja Hanna Nikkanen, 41, onko nuoren toimittajasukupolven objektiivisuuskäsityksessä tapahtunut mielestäsi merkittävä muutos?

– Uskon, että kyseessä on oikea muutos, eikä kyse ole vain siitä ikiaikaisesta ilmiöstä, että nuorista radikaaleista tulee vanhoja konservatiiveja. Enää ei ajatella, että objektiivisuus toteutuu pelkästään valkoisen keski-ikäisen miehen ajatuksia kertomalla.

  • FAKTA
  • Tekijä: Hanna Nikkanen
  • Kokemus: Yksi Long Playn perustajista ja sen ympäristötoimituksen tuottaja. Nikkanen on työskennellyt muun muassa Long Playn päätoimittajana ja hallituksen puheenjohtajana, Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina ja Voiman verkkolehden Fifin päätoimittajana. Nikkanen on kirjoittanut useita tietokirjoja ja saanut journalistipalkintoja, kuten Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kolmesti.

Olet opettanut ja mentoroinut nuoria toimittajia muun muassa journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa. Mitä syitä näet muutoksen takana?

– Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aina ollut journalismissa mukana ja aina on tehty juttuja epäkohdista, jotta ne muuttuisivat. Jokainen sukupolvi määrittelee journalismin yhteiskunnallisuuden eri tavalla.

– 1970-luvulla oli voimakas halu muuttaa maailmaa ja tuoda journalismiin yhteiskunnallisuutta. Nykyiset kuusikymppiset toimittajat tulivat 80- ja 90-luvulla alalle ja tympääntyivät yhteiskunnallisuuteen. He saivat ilmapiiristä yhteiskunnallisuusallergian ja pyrkivät etäiseen ja neutraaliin raportointiin. Nykyiset 25-vuotiaat toimittajat saattavat olla aivan kuutamolla siitä, miksi kuusikymppisillä on kielteisiä näkemyksiä yhteiskunnallisesta osallistumisesta.

Tutkimus kertoo, mitä toimittajat ajattelevat omasta objektiivisuudestaan. Se on kuitenkin eri asia kuin objektiivisuuden toteutuminen jutuissa. Uskotko, että niissä on eroa?

– Voi olla tyypillistä, että koettu objektiivisuus ja toteutunut objektiivisuus menevät jopa ristiin. Se on vaarallinen toimittaja, joka luottaa vankasti omaan objektiivisuuteensa ja ajattelee, että tämä asia on minulla jo käsitelty eikä minun tarvitse miettiä sitä enää. Omaa objektiivisuuttaan kuuluu reflektoida koko ajan. On normaalia, että osa aiheista tulee itseä lähelle.

– Nuoret miettivät objektiivisuutta paljon, että missä siinä on liikkumavaraa ja mitkä säännöt ovat ehdottomia. Nuoret, jotka kirjoittavat ympäristöliikkeestä ja samaan aikaan haluavat olla osa sitä, käyvät tätä keskustelua. Heidän kanssaan keskustelu on helpompaa kuin henkilön, joka ajattelee olevansa saavuttanut objektiivisuuden tilan esimerkiksi sillä, että ei ikinä mene mielenosoitukseen tai anna rahaa järjestöille.

Mistä tekijöistä syntyy mielestäsi jutun objektiivisuus?

– Hyvä ja luotettava journalismi syntyy siitä, että toimittaja pystyy olemaan rehellinen omista motivaatioistaan, sidonnaisuuksistaan, sokeista pisteistään ja niistä kokemuksista, mitä itsellä on ja ei ole. Haluaisin suomalaisten toimittajien oppivan positioimaan itsensä luontevasti jutuissa. 

– Objektiivisessa jutussa kuullaan samanaikaisesti vastapuolta ja otetaan huomioon näkökulmat, jotka eivät tue juttuun valittua kulmaa. Juttuprosessin pitää olla sellainen, että ihminen, joka ei pidä sen näkökulmasta, ei pysty kritisoimaan tekotapaa.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast