Turun Sanomien toimituksen yllä leijuu Gutenbergin henki. Kirjapainotaidon keksijän patsas vahtii Turun Artukaisissa sijaitsevan lehden toimituksen avokonttoria kuin paimen laumaansa. Liekö siinä syy sille, että Turun Sanomat ilmestyy edelleen broadsheet-koossa – ainoana seitsenpäiväisenä suomalaisena sanomalehtenä.
Hiljattain Gutenberg on saanut todistaa myös vallanvaihdosta toimituksessa. Lehteä vuodesta 2009 päätoimittanut Kari Vainio on jäämässä sivuun ja hänen tilalleen on noussut lehdessä pitkään työskennellyt, viimeksi kuutisen vuotta Lännen Median uutistoimintaa johtanut Jussi Orell.
Orellia voi pitää takuuvarmana valintana Vainion työn jatkajaksi. Hänet tiedetään rauhalliseksi ja päteväksi pomoksi, johon voi luottaa.
Hän itse sanoo, että talon sisällä oli ihmisiä, jotka rohkaisivat häntä hakemaan päätoimittajan paikkaa.
– Ajattelin, että jonkinnäköinen tuki on olemassa, ja minulla on hyvä historia talossa. Että hakemiseni ei aiheuta kapinaa.
Vainio ja Orell istuvat Turun Sanomien toimitalon ravintolan kabinetissa, syövät lounasta ja antavat haastattelua. Ikkunan takana aukeaa tyhjä painohalli. Lehden painaminen siirtyi keväällä 2020 Saloon konsernin toiseen painoon, ja tämä Artukaisissa pitkään palvellut paino jäi tyhjänpantiksi. Samalla lehti sai kokonaan värilliset sivut.
Turun Sanomat on Suomen suurimpia medioita, mutta kokoonsa ja historialliseen vaikutusvaltaansa nähden se ei ole ollut kovin paljon esillä alan innovaatioista intoilevissa keskusteluissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on saanut enemmän julkisuutta yt-kierteistään ja omistajilleen jakamistaan osingoista.
Orell sanoo, että lehti voisi pitää enemmänkin ääntä toimituksensa tekemisistä. Hän kuitenkin toteaa myös, että lehden linja ja tehtävä on palvella mahdollisimman hyvin varsinaissuomalaisia. Ei ole erityisiä tarpeita tai haluja kosiskella yleisöjä muualta.
”Itseään ei kannata pettää siinä, miten digi tuo rahaa, jos se ei tuo.”
Vainio puolestaan sanoo, että lehti kyllä kunnostautui takavuosina edistyksellisyydellään. Sillä oli aikanaan esimerkiksi oma paikallis-tv-kanava, Turku TV. Turun Sanomat oli myös ensimmäisen suomalainen sanomalehti, jolla oli verkkosivut.
Kenties takavuosien teknisestä kehityksestä jäi henkinen krapula, Vainio pohtii. Hän myöntää auliisti, että lehti on siirtynyt digitaaliseen julkaisemiseen maltillisesti.
– Olen vähän vierastanut digi first -ajattelua ja sanonut, että ennemmin money first, Vainio toteaa.
– Itseään ei kannata pettää siinä, miten digi tuo rahaa, jos se ei tuo.
Puhtaasti taloudellisin mittarein tarkasteltuna yhtiön strategia on tosiaan toiminut. Viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen mukaan Turun Sanomat Oy teki vuonna 2020 eli ensimmäisenä koronavuonna 35 miljoonan euron liikevaihdolla lähes kahdeksan miljoonan euron liikevoiton. Liikevoittoprosentti oli 22,5, mitä voi pitää erinomaisena. Tulos on ollut samansuuntainen aiempinakin vuosina.
– Tietynlainen turva on ollut se, että firma on ollut hyvässä kunnossa. Se on auttanut niissä vaikeuksissa, joita varsinkin 2010-luvun alkuvuosina on ollut, Vainio sanoo.
Vainion mukaan Turun Sanomilla on noin 70 000 tilaajaa, joista noin puolelle tulee vain painettu lehti. Lopuilla on joko puhdas digitilaus tai yhdistelmätilaus.
Eläkepäiviensä kynnyksellä hän sanoo katsovansa ”hyvällä fiiliksellä” tehtyjä päätöksiä eli sitä, että digiin ei menty liian aikaisin. Turun Sanomien ensimmäinen selkeä digistrategia otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa.
– Sen kanssa olemme ihan hyvässä vauhdissa.
Vainio arvioi, että Turun Sanomien strategia ei juuri eronne muista maakuntalehdistä: olennaista on rakentaa matalan kynnyksen polkuja asiakkuuteen ja sen jälkeen sitouttaa tilaajia pitemmäksi aikaa hyvillä paikallisilla sisällöillä. Yksittäiset hittijutut eivät ole niin tärkeitä kuin sisältökokonaisuuden laatu.
Vainion työtä päätoimittajana jatkava Orell sanoo, että toimituksessa on mahdollista toteuttaa omia ideoita ja myös kehittää ja uudistaa tekemistä.
– Ihmiset ovat hirveän sitoutuneita ja työmoraali on kova huolimatta siitä, että ajat ovat olleet haastavat viime vuosina.
Orellin mukaan julkaisukanavaa olennaisempaa on mennä aiheet ja journalismi edellä ja yrittää haarukoida, mikä ihmisiä alueella kiinnostaa.
Pääsääntöisesti Turun Sanomien jutut julkaistaan verkossa ennen printtilehden ilmestymistä. Tällä hetkellä toimituksessa pyritään kehittämään suunnittelua niin, että löydetään kullekin jutulle optimaalisin julkaisuaika.
Sisällöllisistä painotuksista Orell sanoo, että journalismissa on päästävä mahdollisimman lähelle ihmisten arkea.
– Lukijoiden pitää kokea, että jutut ovat heitä lähellä, eikä mistään norsunluutornista tehtyjä. Perinteisenä uutisihmisenä tämä on haastanut omaakin ajatteluani, mutta pelkkä uutinen ei verkkomaailmassa oikein riitä, Orell pohtii.
– Juttuihin pitää saada ihmisiä, ja sen lisäksi että kerrotaan jostakin epäkohdasta tai ongelmasta, pitää kertoa myös, miten se ratkaistaan.
Orellista on tärkeää, että päätoimittaja pystyy tartuttamaan innovatiivisuuden ja kokeilunhalun henkeä toimitukseen. Digitaalisuus mahdollistaa erilaisten juttutyyppien ja toteutustapojen kokeilemisen matalalla kynnyksellä.
– Jos olemme vain passiivisia, olemme koko ajan vähän myöhässä. Sen sijaan meidän pitäisi olla rohkeasti luomassa tarpeita.
Yhtenä linjauksena Orell näkee liikkuvan kuvan osuuden kasvattamisen verkossa. Aluevaalien alla lehti lähetti esimerkiksi vaalipaneeleja. Orell visioi, että jatkossa Turun Sanomilla voisi olla verkossa videohaastatteluja, joissa pureudutaan johonkin ajankohtaiseen, puhuttavaan aiheeseen. Tällaisia konsepteja kehitetään parhaillaan.
Urheilutoimittaja, toimituksen pääluottamushenkilö Harri Ahola istuu haastateltavaksi toimituksen värikkääseen tauko- ja haastattelutilaan.
Hän kuvailee lehden kirineen viime vuosina kiinni kuilua, joka digitekemisessä aiemmin pääsi syntymään. Hänestä iso tekijä kulttuurinmuutoksessa on se, että toimituksessa on paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita verkon kehittämisestä.
Hän itse on ajanut ja edistänyt Turun Sanomissa monien muiden maakuntalehtien mallin mukaisesti urheilun live-lähetyksiä. Ahola sanoo, että tutkimusten mukaan paikallis- ja aluemedian on tärkeää houkutella yleisöä myös ”juuri nyt” tapahtuvilla sisällöillä. Siihen live-lähetykset ovat hyvä keino.
Esimerkiksi haastattelua seuraavana viikonloppuna TS:n sivuilla on tarkoitus näyttää paikallisen jalkapallon liigaseura Interin harjoituspeli, joka on samalla uuden päävalmentajan ensimmäinen. (Sittemmin peli peruttiin vastustajajoukkueessa ilmenneiden koronatapausten vuoksi.)
– Harjoituspelistä tehty juttu ei ole hirveän kiinnostava, mutta suora lähetys asiantuntijakommentaattoreilla tekee
siitä kiinnostavamman, Ahola sanoo.
Aholan mukaan live-lähetykset ovat tuoneet lehdelle todella paljon näytetilauksia, koska pelit ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olleet maksumuurin takana. Hän sanoo, että koko lehden eniten näytetilauksia keräävien juttujen joukossa on huomattavan paljon nimenomaan live-striimejä.
– Se tiedetään, että tilausten pitoprosentti on niissä alhaisempi kuin keskimääräisissä jutuissa. Striimien näytetilausmäärät ovat kuitenkin niin isoja, että ne tuovat myös sellaisia uusia tilaajia, jotka jatkavat näytetilauksen jälkeenkin.
Verkkotoimituksen päällikkö Sari Sarelius kertoo, että tavoitteena on kehittää videohaastatteluita entistä suunnitelmallisemmaksi ja säännöllisemmäksi osaksi verkkotoimitusta. Striimejä puolestaan tehdään urheilun lisäksi kulttuurin ja politiikan aiheista.
– Lisäksi madallamme entisestään raja-aitaa verkkotoimittajien ja printtipuolen välillä, ikään kuin ajatuksella, että verkko kuuluu kaikille toimituksessa, hän toteaa.
– Oma näkemykseni on, että TS:llä on ensinnäkin erittäin osaava verkkotoimitus, joka taipuu monenlaisiin yllättäviin tilanteisiin. Ja koko TS:n toimitus on niin ammattitaitoinen, ettei meillä ole digimaailmassakaan mitään hätää.
Helsingin Sanomat kertoi hiljattain perustavansa Turkuun taustoittavaan sisältöön ja “paikallisfeatureen” keskittyvän aluetoimituksen johon palkataan uusia toimittajia ja valokuvaaja. Ei ole yllättävää, että maan päälehti havittelee erityisesti digitaalisia tilaajia kasvavalta ja elinvoimaiselta alueelta. Aikeet on luonnollisesti pantu merkille myös Artukaisissa.
– Heti ne iskevät, kun Jussista tuli päätoimittaja, Vainio heittää.
Orell sanoo, ettei tunne Hesarin strategiaa tarkkaan, mutta selvää on, ettei lehden tarkoituksena ole seurata esimerkiksi kunnallista päätöksentekoa samalla tarkkuudella kuin Turun Sanomat tekee.
– Uskon, että se kirittää meitä terveellä tavalla ja saa freesaamaan omaakin ajatteluamme, Orell toteaa.
Vielä joitakin viikkoja Vainio ja Orell istuvat vierekkäisten työpöytien ääressä toimituksen nurkassa. Mitään erityistä hiljaista tietoa Vainio ei sano Orellille siirtävänsä, vaan lähinnä päätoimittajan rooliin kuuluvaa byrokratiaa, kuten budjetin tekemistä ja erilaisten järjestelmien käyttöä.
Tällaisessa vallanvaihtohenkisessä haastattelussa on kuitenkin tapana myös kysyä, mikä muuttuu, kun päätoimittaja vaihtuu? Miten Orell ja Vainio eroavat toisistaan journalisteina?
– Jussi on minua paljon fiksumpi ja ahkerampi, sanoo Vainio.
– En usko, että linja mitään häränpyllyä heittää. Uudistetaan mutta ennakoitavasti, Orell jatkaa.
– Toivoisin, että Jussi voisi olla vähän jämäkämpi kuin minä, Vainio sanoo.
– Kari on ollut todella pidetty, ja monelle tulee häntä ikävä. Kari on ollut toimituksen puolustaja ja toimittajien selkänoja. Siihen toivon itsekin kykeneväni, Orell jatkaa.
