Vain hetki Venäjän Krimin valloituksen jälkeen, huhtikuussa 2014, Yle järjesti Venäjä-aiheisen keskusteluillan. Paikalle kutsuttiin joukko ihmisiä, jotka senhetkisen journalistisen tavan mukaisesti aseteltiin studioon vastakkain istumaan. Toisella puolella oli Venäjän sodanlietsontaan kriittisemmin suhtautuvaa väkeä, toisella taas dosentti Bäckmanin johdolla sakea joukko Venäjä-mielisiä ihmisiä, jotka saivat parasta mahdollista prime time -aikaa puolustellakseen itänaapurin tekoja.
Tällaista journalistista keskustelua ei valtamediassa enää järjestettäisi, ja hyvä niin.
Krimin valloituksen jälkimainingeissa Venäjän mahdollisesta uhasta Suomelle ei kuitenkaan vielä puhuttu kovin vapaasti ja analyyttisesti. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo tässä lehdessä, että nyt puhutaan, ja se on pitkälti median ansiota.
”Tieteeseen samoin kuin journalismiin kuuluu sisäänrakennettu ajatus siitä, että ne korjaavat itse itseään.”
Kun Venäjän Ukrainassa tekemät raakuudet ovat paljastuneet, journalismikin on katsonut peruutuspeiliin.
On pohdittu ja selvitetty, miten esimerkiksi poliitikkojen suhtautuminen Venäjään on muuttunut Krimin tapahtumien jälkeen. Kuka julisti jo vuosia sitten, että Venäjän hyökkäyssodille ei näy loppua? Kuka taas jatkoi uskomista siihen, että keskinäisriippuvuutta ja taloudellista yhteistyötä lisäämällä Putin voitaisiin halata osaksi läntistä arvoyhteisöä?
Tieteeseen samoin kuin journalismiin kuuluu sisäänrakennettu ajatus siitä, että ne korjaavat itse itseään. Uudet tiedot asettuvat osaksi aiemmin julkaistua, ja jos evidenssi on riittävän painavaa, ne saattavat myös muodostua uudeksi ”totuudeksi”.
Journalistin ohjeissakin sanotaan, että uutisen voi julkaista rajallisten tietojen perusteella, mutta raportointia on syytä täydentää ja tarkentaa, kun uutta tietoa on saatavilla.
Kun toimitukset nyt varautuvat Venäjän informaatio- ja kyberhyökkäyksiin, ne ovat valmiina. STT:n päätoimittaja Minna Holopainen sanoo haastattelussamme, että valeuutisia ja disinformaatiota tunnistetaan aivan eri tavalla kuin aiemmin.
On ollut kahdeksan vuotta aikaa harjoitella.
