Pörssin sanomalehtiyhtiöiden viime vuosi sujui talouslukujen valossa jälleen kerran kaksijakoisissa tunnelmissa.
Sekä Sanoman että Alma Median liiketoiminta oli viime vuonna hyvin kannattavaa. Keskisuomalainen puolestaan onnistui Kaakon Viestintä -kaupan myötä kasvattamaan paitsi liikevaihtoaan myös liikevoittoaan selvästi edellisestä vuodesta.
Pörssin pienemmillä mediayhtiöillä sen sijaan oli vaikeampaa. Sekä sanomalehti Karjalaista kustantava PunaMusta Media että Ilkka-Yhtymä ylsivät hädin tuskin voitollisiin tuloksiin.
Viime aikojen suurimman huomion media-alalla on kerännyt kuitenkin vasta tämän vuoden puolella helmikuussa julkistettu kauppa, jossa Sanoma ostaa Alma Medialta 15 sanomalehteä sekä lehtipainon Tampereella.
Media-alaa seuraava OP:n analyytikko Joonas Häyhä näkee lehtien myymisen Sanomalle Alman kannalta strategisesti järkevänä. Alma pääsee näin irtautumaan laskusuunnassa olevista offline-liiketoiminnoista ja sijoittamaan kaupasta saamiaan rahoja muihin kohteisiin, erityisesti digitaaliseen kasvuun.
”Alma pääsee irtautumaan laskusuunnassa olevista offline-liiketoiminnoista ja sijoittamaan kaupasta saamiaan rahoja muihin kohteisiin, erityisesti digitaalisen kasvuun.”
Viime vuonnakin Alman kannattavin liiketoimintayksikkö oli totutusti Alma Markets, johon kuuluu digitaalisia asumis-, rekrytointi- ja liikkumispalveluita Suomessa ja itäisessä Euroopassa. Häyhä arvioi, että Alma haluaa kasvattaa Markets-yksikköään yritysostoilla, ja sitä varten kassassa on lehtikauppojen jälkeen myös rahaa, jos siis kauppa menee läpi kilpailuviranomaisten seulasta.
Journalistisissakin tuotteissa Almalla on positiivinen suunta. Esimerkiksi Alma Talentiin kuuluvien talous- ja ammattimedioiden digisisältötuotot kasvoivat loka–joulukuussa lähes 30 prosenttia ja yhtiön mukaan kompensoivat painetun median sisältötuottojen laskun.
Sanoma puolestaan kertoi hakevansa lehtikaupalla erityisesti digitaalisten tilausten määrän kasvattamista.
Häyhän mukaan kauppa on myös Sanoman näkökulmasta järkevä. Digi-investoinneille on isommassa skaalassa mahdollista saada parempaa tuottoa. Kasvava skaala mahdollistaa juuri digitilausten määrän kasvattamisen, mikä puolestaan tukee yhtiön kannattavuutta, kun paino- ja jakelukustannuksia ei ole.
– Ja kuten usein yrityskaupoissa, tässäkin oli kookkaita synergioita tarjolla, Häyhä toteaa.
Sanoma kertoi löytäneensä toimintojen yhdistämisistä ja toiminnan tehostamisesta noin 13 miljoonan euron synergiaedut. 115 miljoonan euron kauppahinta onkin Häyhän mukaan Sanoman näkökulmasta houkutteleva, kun investoinnin takaisinmaksuaika jää lyhyeksi.
Ilouutinen Sanomalle oli myös se, että Helsingin Sanomien tilaajamäärä kasvoi viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin, ja yhtiön mukaan tilausmyynti oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Helsingin Sanomien tilauksista puhtaita digitilauksia on jo noin 27 prosenttia.
Esimerkiksi Keskisuomalainen-konsernin liikevaihdosta noin 20 miljoonaa euroa eli vajaat yhdeksän prosenttia tuli viime vuonna digitaalisesta liiketoiminnasta. Yhtiön digituotot toki kasvoivat 50 prosenttia. Yhtiö aikoo tänä vuonna panostaa erityisesti digitaalisen ansainnan kehittämiseen.
Tilinpäätöstiedotteessaan Keskisuomalainen ilmoitti myös, että ”väestön keskittyminen kasvukeskuksiin voi johtaa siihen, että tulemme uudelleen strukturoimaan alueellista tuoteportfoliotamme”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että isoa joukkoa paikallislehtiä kustantava Keskisuomalainen varautuu 5–10 vuoden tähtäimellä lehtien yhdistämisiin tai jopa lakkauttamisiin paikkakunnilla, joissa väki vähenee. Mitään konkreettisia suunnitelmia ei kuitenkaan yhtiön mukaan ole vielä olemassa.
Ilkka-Yhtymän merkittävin tapahtuma viime vuodelta oli päätös yhdistää maakuntalehdet Ilkka ja Pohjalainen Ilkka-Pohjalaiseksi. Yhdistymisen myötä konsernin henkilömäärä väheni vajaalla 30 henkilötyövuodella. Lehtien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset näkyvät kuitenkin paremmin vasta tämän vuoden aikana, sillä uusi maakuntalehti ilemstyi ensimmäisen kerran tammikuun lopussa.
