Sulje

 Ari Heinonen

Telegraphin tablettioppi: ensin tutkitaan

Brittiläinen The Daily Telegraph julkaisi syksyllä 2010 iPad-lehden kerätäkseen tietoa lukijoiden käyttötottumuksista. Kävi ilmi muun muassa, että keskimääräinen lukija käy yhdellä lukukerralla 40:llä Telegraphin sivulla

Daily Telegraph mainostaa tätä nykyä lukulaitejulkaisuaan journalismilla ja multimedialla sekä ristisanoilla ja sudokuilla. TabTimes-julkaisun juttu avaa muillekin prosessia, jonka myötä tällaiseen on päädytty.

Brittiläisen sanomalehdistön ei-niin-edistyksellisenä pidetty Telegraph tuumaili hyvän tovin ennen kuin ryhtyi tekemään varsinaista lukulaitelehteä. Vaikka se sai Applelta yhtenä valituista lehdistä etumatkaa sovellukseen, Telegraph lähti liikkeelle tutkimusvetoisesti eikä kiirehtinyt ensimmäiseksi. Syys­kuussa 2010 julkaistu iPad-versio oli tarkoitettu keräämään tietoa lukijoiden käyttäytymisestä ja mieltymyksistä.

Ari Heinonen, dosentti, tiedotusopin lehtori Tampereen yliopistossa

Ja tietoa tulikin. Puolet ensimmäisen version käyttäjistä eli noin 60 000 ihmistä kertoi lehdelle esimerkiksi ikätietonsa – puolet edusti ikäryhmää 35–54 vuotta. Melkein 2000 käyttäjää antoi myös sanallista palautetta. Seurantaohjelmat kertoivat esimerkiksi sen, että melkein kaikki käyttivät lukulaitetta langattoman verkkoyhteyden avulla.
Lisäksi ensimmäinen kierros osoitti, etteivät kaikki käyttäjät välitä lukulaitelehdestä alkuinnostuksen jälkeen. Melkein puolet syyskuussa 2010 ladatuista sovelluksista nukkui huhtikuussa 2011. Keskimääräinen lukija käytti Telegraphin iPad-sovellusta 7–10 kertaa kuukaudessa, erityisen vilkkaasti viikonloppuisin. Käyttöhuiput olivat aamuisin seitsemän maissa ja iltaisin yhdeksän jälkeen. Tätä pidettiin osoituksena siitä, että myös lukulaitelehdissä pitää olla päivittyvää sisältöä.

Huomionarvoinen havainto oli sekin, että lukulaitelehden käyttäjä paneutui julkaisuun melko hyvin. Lehden parissa viivyttiin parinkymmenen minuutin verran, ja käyttökerralla käytiin noin 40 sivulla.
Vieläkään Telegraph ei julkistanut ”oikeaa” lukulaitelehteä, vaan teetti laajahkon kyselytutkimuksen käyttäjien keskuudessa (tosin vain kolmannes vastasi), järjesti useita fokusryhmätutkimuksia ja tietenkin arvioi kilpailutilannetta.
Tässä vaiheessa saatiin selville, etteivät käyttäjät ole halukkaita maksamaan lukulaitelehdestä. Siitä huolimatta Telegraph julkaisi toukokuussa 2011 maksullisen lukulaitelehden. Sen hinta on kuitenkin jo puolittunut alkuperäisestä vajaaseen 80 senttiin numerolta. Lisäksi tablettijulkaisu on ilmainen printin tilaajille.

Vaikka Telegraph on yrittänyt huolellisesti valmistella uusimman jakelutien strategiaansa, pulmia on yhä. Pikaisen koekäytön perusteella Tele­graphin lukulaitelehti on vahvasti paperilehden makuinen. Esimerkiksi uutisvirtaa ei lopultakaan ole tarjolla, vaikka sitä käyttäjät halusivat. Vanhoille lukijoille paperilehtikonsepti ehkä kelpaa, mutta tuskin tuo uusia.
Telegraphissa koetaan yhdeksi isoimmaksi ongelmaksi se, että sisällön tuottaminen uudelle välineelle on se varsinainen päänsärky. Siihen verrattuna itse sovelluksen tekeminen on helppo homma. Kokemukset kertovat, että lukulaitepalvelun ylläpito on moninkertaisesti kalliimpaa kuin sen pystyttäminen. 1)

> Daily Telegraphin lukulaitetarina TabTimesissa

 

Opettavainen tarina erään sanomalehden uusmediataivalluksesta on myös tuore väitöstutkimus Göteborgs Pos­tenin mobiilitoimintojen kehittämisestä. Tutkimus osoitti, että uuden välineen edellyttämien uusien toimintamallien tuloksellinen istuttaminen sanomalehden käytäntöihin edellyttää organisaatiota, joka mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun toimituksellisen, teknisen ja bisnespuolen henkilöstön kesken.
Kolmen vuoden seurantajakson aikana viime vuosikymmenen vaihteessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin vanhojen toimintatapojen olleen uusien tiellä esimerkiksi siten, että myyntipuolen palkkiojärjestelmä ohjasi keskittymään vanhempiin medioihin.

> Oscar Westlundin tutkimus Göteborgs Postenin mobiilitoimintojen alkuvaiheista

 

Ajankohtaiset aiheet, kysymysten esittäminen ja sopivat vitsit tuottavat journalisteille lukijoita Facebookissa. Näin neuvoo Facebook itse artikkelissaan, jossa kerrotaan tilausominaisuuden käytöstä toimittajien keskuudessa. Jonkun Facebook-juttujen tilaaminenhan ei edellytä kaveruutta. Pelkkä jutun tuuppaaminen luettavaksi ei kuitenkaan toimi yhtä hyvin kuin lukijan aktivoiminen kysymyksillä, linkeillä tai toimittajan omilla kommenteilla.

> Facebookin neuvoja journalisteille tilausominaisuuden käytöstä

 

Televisiouutistenkin käsite on muuttumassa nettiaikana. Vastikään sekä Huffington Post että uutistoimisto Reuters ovat kertoneet alkavansa tuottaa  ajankohtaisjuttuja liikkuvan kuvan avulla verkossa. Huff Postin konseptina on vuorokaudet läpeensä toimiva live-kanava, jonka mallina on kaapeliuutiskanava. Reuters puolestaan on käynnistänyt YouTubessa Reuters TV -kanavansa, josta tullee ”tuubin” raskaan sarjan uutispalvelu.

> Uutinen Huffington Postin netti-tv-suunnitelmista Forbesissa

> Reutersin YouTube-kanavasta Techcrunchissa

Kommentit