Sulje

Tekoäly ennakoi, onko juttu hitti vai huti

tekoäly

Aamulehden käyttämä botti arvioi etukäteen, paljonko tilaajia verkkojuttu tuo. Jos tekoäly ei usko artikkelin menestykseen, sille muokataan kiinnostavampi otsikko.

Aamulehden uutispäällikkö ja deskitoimittaja Jussi Saarinen pähkäilee usein verkkodeskissä kahden otsikon välillä ja miettii, kumpi houkuttaa paremmin lukijoita.

Viime keväästä asti Saarisella on ollut työtovereiden ohella apunaan koneälyyn perustuva työkalu, Edit-ennustaja. Aamulehden toimitusjärjestelmään liitetty työkalu antaa jutulle ennusteen siitä, miten paljon lukijoita se kerää ja miten hyvin se tuo tilauksia. Jos ennuste näyttää artikkelille huonoa menestystä, ensimmäisenä muokataan yleensä otsikkoa.

Näin tehtiin myös tapauksessa, jossa Saarinen kollegoineen oli julkaisemassa juttua paljon yhteisöveroa maksavasta yrityksestä.

Alun perin suunniteltu otsikko oli: Tamperelaisen bisnesenkelin Olli Pasasen yritys Hissipuhe maksoi yhteisöveroa 3,6 miljoonaa euroa – Kun hyvää syntyy, niin sitä myös jaetaan”.

Botti ei luottanut tämän otsikon tehoon. Sen sijaan se ennusti jutulle huomattavasti parempaa menestystä, kun Saarinen vaihtoi otsikkoon sitaatin siitä, kuinka yrittäjä oli itse siirtänyt merkittävän summan verottajalle: Tamperelaismies teki kotikoneeltaan 3,6 miljoonan tilisiirron verottajalle: ”Olihan se aika absurdi tunne painaa enteriä”.

Botti oli oikeassa. Juttua luettiin paljon, ja se toi tilauksia.

Aamulehdessä verkkodeski hyödyntää Edit-ennustajaa eniten, mutta se on käytössä koko toimituksessa. Ennuste syntyy automaattisesti jokaisesta artikkelista, ja myös kirjoittava toimittaja voi muokata omaa juttuaan sen antaman tiedon perusteella. Otsikon lisäksi botin ennusteen pohjalta hiotaan usein ingressiä ja jutun alkua.

Edit-ennustaja pohjautuu neuroverkkoihin, joissa tunnistetaan kielen rakenteita ja sanojen välisiä yhteyksiä. Varsinainen artikkelin menestyksen ennuste taas perustuu aiemmin julkaistuihin verkkojuttuihin ja niistä saatavilla olevaan käyttäjädataan.

Jos botti ennakoi jutulle menestystä tai toisinpäin, se osuu yleensä oikeaan. Ennustetarkkuus paranee koko ajan koneälyn oppiessa lisää ja aineiston kasvaessa.

– Dataa tilauksia tuoneista jutuista ei ole vielä kovin paljoa, sillä olemme julkaisseet tähtijuttuja eli verkon maksullisia sisältöjä vasta parisen vuotta, ja varsinkin aluksi juttumäärät olivat maltillisia, Aamulehden uutisten toimituspäällikkö Riina Nevalainen sanoo.

”Monenlaisissa artikkeleissa on tilauspotentiaalia.”

Nevalaisen mukaan botin tärkein anti on tällä hetkellä juuri ennakoida sitä, miten paljon jutulla saadaan uusia tilaajia ja miten paljon se kiinnostaa vanhoja uskollisia lukijoita. Botin arvio on avuksi paitsi jutun muokkaamisessa, myös siinä, kun toimituksessa tehdään päätöksiä, mitkä jutut laitetaan maksumuurin taakse ja mitkä jaetaan ilmaiseksi.

– Hyvinkin monenlaisissa artikkeleissa on aiheesta riippumatta tilauspotentiaalia. Lähes jokaisesta jutusta botti näyttäisi ennustavan joitain tilauksia. Se on aika rohkaisevaa, Nevalainen sanoo.

Bottia voidaan käyttää apuna myös, kun mietitään, toimisiko jonkin samaan konserniin kuuluvan paikallislehden juttu Aamulehden verkkosivuilla. Nevalaisen mukaan jatkossa Edit-ennustaja saattaa arvioida, minä ajankohtana juttu kannattaa julkaista tai millainen visuaalisuus siinä toimii parhaiten.

– Jossain vaiheessa pystymme ehkä ennustamaan, millainen lähtökuva herättää kiinnostuksen ja kannattaako jutussa olla esimerkiksi grafiikkaa.

Aamulehden Edit-ennustaja on osa Alma Median ennustavan analytiikan hanketta. Hanke sai alkunsa viime vuoden tammikuussa, kun työryhmässä alettiin miettiä, missä kaikissa journalistisen prosessin vaiheissa tekoälyä voisi hyödyntää.

– Pohdimme, miten voisimme parantaa juttuja koneen avulla jo ennen niiden julkaisua, kertoo Alma Consumerin digikehitysjohtajana joulukuuhun asti toiminut Inka Partanen.

Partanen arvioi, että ennakoivan analytiikan käyttö tulee yleistymään media-alalla nopeasti.

”Jossain vaiheessa pystynemme ennustamaan, millainen lähtökuva herättää kiinnostuksen.”

– Uskon, että olemme tulossa uuteen vaiheeseen toimituksellisten päätösten teossa. Aiemmin aihevalinnat ja julkaisupäätökset on tehty ihmisten ammattitaidon ja intuition perusteella ja lisäksi on hyödynnetty lukijatutkimuksia ja verkon kävijädataa. Kaikki tämä on kuitenkin ollut jälkikäteistä.

Tekoälyn etuna on, että ihminen ei pysty käsittelemään läheskään yhtä isoja tietomassoja. Editin perustana olevaa kielimallia on koulutettu nyt miljoonalla Aamulehden ja Iltalehden artikkelilla.

– Botti on silti vain työkalu ja keskustelukumppani muiden joukossa, Partanen sanoo.

Hankkeen teknisestä toteutuksesta on vastannut tekoälyyn erikoistunut Fourkind Oy, ja siihen on saatu rahoitusta Media-alan tutkimussäätiöltä. Työpajoissa on ollut mukana uutispäälliköitä ja toimittajia Alman eri toimituksista sekä teknisiä asiantuntijoita Fourkindilta ja oman talon sisältä.

– Olemme samalla kasvattaneet myös omaa teknistä valmiuttamme tekoälyyn liittyen, Partanen kertoo.

Pisimmällä ennustavan analytiikan käyttö on Aamulehdessä, mutta se on tulossa muihinkin konsernin lehtiin.

Iltalehden päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan työkalulla tullaan ensivaiheessa ennustamaan, onko juttu hitti vai huti. Tarkoitus on hyödyntää sitä myös sen selvittämisessä, minä ajankohtana juttu kannattaa julkaista ja millaiset artikkelit houkuttavat mitäkin kohderyhmää.

– Erityisesti meitä kiinnostaa kohderyhmänä alle 40-vuotiaat naiset, Kauppinen sanoo.

Kun toimituksissa aletaan tehdä sisältöpäätöksiä ennakoivaa analytiikkaa hyödyntäen, herää herkästi ajatus, että sisällöt kaventuvat ja juttuja kirjoitetaan vain niistä aiheista, jotka ovat ennenkin kiinnostaneet ihmisiä. Inka Partanen arvelee kuitenkin aihevalikoiman pikemminkin laajentuvan. Ennakoiva analytiikka on opettanut, että suurempi osa jutuista kuin on aiemmin ajateltu voi tuottaa tilauksia.

– Olemme muutenkin menossa siihen suuntaan, että isompi osa sisällöistämme on maksullisia. Ennustaja on tuonut tukea tälle ratkaisulle.

Perttu Kauppinen sanoo, että Iltalehdessä nähdään jatkossakin tärkeäksi tehdä juttuja myös vähemmän kiinnostavista aiheista, jos niillä on toimituksen mielestä yhteiskunnallista merkitystä.

– Datan hyödyntäminen auttaa meitä lähinnä miettimään, millä tavalla mistäkin aiheesta kannattaa kirjoittaa, jotta juttuja luetaan.

Samaa mieltä on Aamulehden Riina Nevalainen.

– Jos ajattelemme, että asia on merkittävä, mutta botti sanoo, ettei se kiinnosta lukijoita, voimme muokata kärkeä kiinnostavammaksi, hän sanoo.

Koska botin ennusteet perustuvat aiemmin julkaistuun aineistoon, sen on vaikea arvioida juttua, jolle ei ole olemassa vertailukohtia.

– Voimme hyvinkin keksiä aiheita, joita kone ei tunnista hiteiksi, vaikka ne sellaisia olisivat, Kauppinen sanoo.

Botti ei myöskään osaa yhdistää kovin hyvin erilaisia konteksteja, kuten sitä, että vappuaiheinen juttu on kerännyt lukijoita juuri vapun aikaan. Muutenkin on asioita, jotka toimittaja älyää heti, mutta tekoäly ei, kuten sen, että jos otsikossa on sana ruumis, se kiinnostaa lukijoita aivan varmasti.

Partasen mukaan on ylipäätään tärkeää pohtia, onko artikkelissa oikeasti vikaa, jos botti niin väittää.

– Toimittaja tai uutispäällikkö voi todeta, että tämä on kiinnostava juttu, vaikkei ennustaja olekaan sitä mieltä. Silloin sisältö on joko huonosti tarjoiltu tai kone on väärässä, ja silloin joko muutetaan otsikointia tai uskotaan, että nyt kone ei vain ymmärrä viisauttani.

 

Näin botti kannustaa otsikoimaan verkkojutun

1. Kiemurat pois
Mitä suoraviivaisempi otsikko, sitä tehokkaampi se yleensä on.

2. Herätä kiinnostus
Yritä saada otsikkoon draamaa, ristiriitaa tai tarinallinen koukku, jos jutussa on aineksia.

3. Mene lähelle lukijaa
Jos otsikkoon saa lukijan omaa elämää koskettavan näkökulman, se on yleensä tehokas.

4. Nosta hyvä lausahdus
Sitaatti otsikossa toimii, jos se on tunteikas tai muuten oho-osastoa.

4. Jätä osa kertomatta
Älä selitä kaikkea kiinnostavinta auki.

Lähde: Jussi Saarinen, Aamulehti.

 

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

 

Korjaus 3.2. klo 14:44: Inka Partanen on siirtynyt pois tehtävästään Alma Consumerin digikehitysjohtajana jutun teon jälkeen.

Kommentit