Uutismedia tekee usein käyttäjätutkimusta niin, että se kysyy mielipidettä nykyisiltä asiakkailtaan.

– Laitamme vaikka pienen pop up -kyselyn verkkosivulle, Agnes Stenbom sanoo.

– Me taas yritämme tavoittaa niitä, jotka eivät ikinä käytä meidän tuotteitamme.

Heille Stenbomilla on oma terminsä, uutissivulliset, news outsiders.

Stenbom vetää Pohjoismaiden suurimman mediakonsernin Schibstedin ja Tinius-säätiön rahoittamaa hanketta, jolla on kaksi päätavoitetta.

Schibsted In/Lab haluaa tavoittaa ja kuunnella uutisten kulutuksesta kokonaan ulos jääviä, heikosti palveltuja ryhmiä. Toiseksi tarkoitus on tutkia teknologisia ratkaisuja, joilla uutissivullisten käyttökokemus paranisi.

– Käytämme tietoisesti termiä uutissivulliset emmekä puhu uutisten välttelemisestä. Haluamme ottaa toimijuuden itsellemme emmekä syyttää kuluttajia, että he tekevät tyhmästi, kun välttelevät sisältöjämme, Stenbom kertoo.

– Riskihän on, että me emme luo tuotteita, jotka ovat hyödyllisiä, relevantteja ja mukaansatempaavia. Se on ongelma paitsi meidän bisneksellemme myös käyttäjälle, joka ei saa faktoja siitä, mitä maailmassa tapahtuu.

Tämä taas voi johtaa laajempaan ulkopuolisuuteen ja luoda kasvualustaa antidemokraattisille voimille.

Stenbomin mukaan on erilaisia uutissivullisten ryhmiä, jotka kokevat, etteivät heidän tiedontarpeensa tule mediassa kohdatuiksi.

Tutkimusten mukaan yhteistä näille ihmisille on, että heillä on usein vähän sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista pääomaa.

Tähän mennessä Shibsted In/Lab on työskennellyt nuorten, noin 15–25-vuotiaiden kanssa alueilla, jotka on Ruotsissa nimetty haavoittuviksi yhteisöiksi. Poliisin alkuun lanseeraama termi viittaa kaupungin­osiin, joilla on korostuneesti rikollisuutta, huono-osaisuutta ja tyytymättömyyttä yhteiskuntaan.

– Signaali on selkeä, että näillä alueilla asuvat nuoret luottavat uutisiin paljon vähemmän kuin muut ja se on erittäin huolestuttavaa, Agnes Stenbom sanoo.

Lisäksi muutosta parempaan ei ole tapahtunut: muualla kuin Ruotsissa syntyneiden lapset eivät luota ruotsalaisiin uutisiin.

Schibsted In/Lab yhdistää perinteisiä yleisötutkimuksen keinoja, kuten haastatteluja ja fokusryhmätyöskentelyä, sekä työtä eri yhteisöihin sisään pääsemiseksi.

– Yritämme esimerkiksi löytää paikallisen toimijan, jolla on ryhmän sisällä legitimiteettiä, jota meillä ei ole.

Merkittävin ponnistus tähän asti on ollut kymmenen viikon työrupeama, johon Schibsted In/Lab palkkasi kymmenen 16–18-vuotiasta nuorta Tukholman lähiöistä viime syksynä. Kaikki heistä suhtautuivat kriittisesti uutismediaan. Tarkoitus oli paitsi kuunnella nuoria myös kehitellä prototyyppejä ongelmien ratkaisemiseksi.

Stenbomin mukaan lähiöiden nuorten informaatiotarpeet eivät välttämättä eroa muiden samanikäisten tarpeista. He tahtovat faktat, jotta voivat muodostaa omat mielipiteensä. Lehdissä esiintyvät ennakkoluulot kuitenkin vaikuttavat heihin eri tavalla.

– Isoin ongelma oli koettu representaation ja eri perspektiivien puute. Nuoret kokivat, että näemme vain yhden puolen tarinasta, mikä johtuu siitä, että kaikki uutismediassa näyttävät samalta ja kaikkien nimet ovat samanlaisia.

Kuvaavaa on, että tutkimuksen mukaan Tukholman esikaupunkialueista kertovat uutiset käsittelevät 80-prosenttisesti rikollisuutta.

– Nuorten tuottamissa ratkaisuissa taas oli melkein aina mukana tekoälyä. Nuoret kuvittelevat erittäin teknologiavetoisia uutismediatuotteita, mikä on hyvin inspiroivaa. Teknologia voi auttaa ratkomaan näitä ongelmia.

Niin, mitä tekemistä tekoälyllä ja muulla teknologialla oikeastaan on monimuotoisemman journalismin kanssa?

– Nyt kun meillä on nämä uudet muskelit, on tärkeää, ettemme käytä niitä vain lisämyyntiin olemassa oleville yleisöillemme, Stenbom sanoo.

Hänen mukaansa tekoäly tekee journalismista saavutettavampaa. Synteettisen äänen lukemat jutut palvelevat niitä, joille ääni sopii paremmin mutta myös niitä, joilla on lukihäiriö tai adhd. Tekoäly voi lukea juttuja millä tahansa kielellä tai vaikka selittää vaikeita sanoja.

Schibstedissä on jo toteutettu joitakin ratkaisuja.

Norjalainen lasten uutistuote Aftenposten Junior tuottaa Skole-sovelluksessaan jutuista automaattisesti käännöksiä esimerkiksi ukrainaksi, somaliksi ja urduksi. Idea on tarkoitus ottaa laajemmin käyttöön Schibstedin brändeissä.

Norjassa suosittu podcastaaja taas antoi äänensä Aftenpostenille kloonattavaksi, jotta varsinkin audiosta kiinnostuneet nuoret voivat kuunnella juttuja hänen äänellään.

Schibstedissä on myös tehty GPT-3-kielimalliin pohjautuen tiivistelmiä artikkeleista. Testeissä toimitus ei tunnistanut, mitkä tiivistelmät olivat ihmisen ja mitkä tekoälyn luomia. Tekoälyn tekemiä tiivistelmiä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu.

– On paljon tapoja, joilla voimme tehdä uutiskokemuksesta helpommin ymmärrettävän ja hauskemman.

Agnes Stenbom tekee Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa väitöskirjaa tavoista, joilla ihmisten ja tekoälyn osaaminen yhdistyvät journalismissa. Hän on myös yksi pohjoismaisen Nordic AI Journalism -yritysverkoston perustajista.

Ehkä hän on siis oikea ihminen tiivistämään, miten tekoäly muuttaa journalismia.

– Journalismi tulee kehittymään. Tämä on evoluutio, jossa rutiinityötä automatisoituu ja ihmiset tekevät sitä, mitä vain ihmiset pystyvät tekemään. Se ajaa meitä entistä luovemmiksi ja empaattisemmiksi sekä ratkomaan ongelmia. Kyse ei ole siitä, että koneet ottaisivat vallan alalla.

• Tällaisia ongelmia ja ratkaisuja Tukholman lähiöiden teinit tunnistivat uutisten käytössä
• Toisteisuus. Uutisissa toistuu sama (negatiivinen) juttu uudestaan ja uudestaan. Ratkaisu: Käyttäjä voi laittaa päälle Yllätä minut -personointialgoritmin, joka nostaa fiidiin ensimmäiseksi ja viimeiseksi positiivisia ja käyttäjälle täysin uusia uutisia.
• Näkökulmien kapeus. Etenkin ei-länsimaisista maahanmuuttajista, uskonnosta ja lähiöistä kirjoittaessaan uutismedia kertoo vain yhden puolen tarinasta ja tuottaa vastakkainasettelua. Ratkaisu: Alusta, jolle eri asuinalueiden tai aihepiirien tuntijat voivat ilmoittautua todentajiksi. Todentajat voivat rikastaa ja vahvistaa juttujen tietoja näkemyksillään, joita he voivat kirjoittaa millä tahansa kielellä. Ruotsiksi automaattisesti kääntyvät kommentit eivät vaikuta journalismiin, mutta yleisö näkee, onko juttu ”verifioitu” vai ei. Ratkaisu 2: Virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kokemus, joka mahdollistaa syventymisen uutistapahtuman vaikutuksiin eri yhteisöissä ja maissa.
• Luotaantyöntävät formaatit. Uutiset ovat pitkiä tekstejä täynnä vaikeita sanoja. Ratkaisu: Yhdistetään uutisten ja musiikin kulutus. Uutissaiteille integroidaan tekoälyä hyödyntävä ominaisuus, joka muuttaa uutistekstin musiikiksi valitun tempon, genren tai artistin tyylin mukaan.
• Kielteiset vaikutukset mielenterveyteen. Uutiset ovat negatiivisia ja usein ennakkoluuloisia vähemmistöjä kohtaan, mikä tekee olon vihaiseksi, surulliseksi ja huolestuneeksi. Ratkaisu: Käyttäjä saa hälytyksen, jos uutisten käyttö ylittää 7 tuntia viikossa, tunnin päivässä tai puoli tuntia yhteen putkeen. Ratkaisu 2: Avatarterapeutti, jonka käyttäjä voi aktivoida tai joka aktivoituu fyysisten stressireaktioiden perusteella. Terapeutti auttaa tuulettamaan tunteita, joita uutinen aiheuttaa.
• Lähde: whatifthenews.com