Sulje

 Jarno Hartikainen

Tatu ja uusi julkisuus

Tällä kertaa kissan nosti pöydälle Kauppalehden Brysselin-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.

Onnittelut Haaga-Helian toimittajaopiskelijoille! Tuima.fi-verkkolehden juttu yhteiskunnan tuilla tyytyväisenä elelevästä helsinkiläisestä Tatusta meni voimalla läpi iltapäivälehdissä ja lähti kulovalkean tavoin leviämään sosiaalisessa mediassa.

Tatu iski suomalaisia kipeään kohtaan ja käynnisti hyvin tunteikkaan keskustelun, jota myös poliitikot ehättivät kommentoimaan. Tapaus on kuitenkin kiinnostava myös journalismin ja viestinnän näkökulmasta. Se konkretisoi, kuinka verkkojournalismin ja sosiaalisen median aikakausi on mullistanut haastateltavan aseman.

 

Ilta-Sanomien verkkojutussa (8.10.) Haaga-Helian koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi kertoo, että alkuperäisen jutun kirjoittaja tuntee Tatun. Emme tiedä, kuinka haastatteluun päädyttiin ja millainen haastattelutilanne oli, mutta yhden asian voimme varmuudella sanoa. On eri asia antaa haastattelu ystävän tai tuttavan koulun harjoitusjulkaisuun kuin jollekin Suomen suurimmista uutisvälineistä.

Tatu antoi haastattelun ensimmäiselle ja päätyi jälkimmäisen sivuille.

Siellä hän oli, Suomen suurimman puheenaihemedian etusivulla, keräämässä sosiaalietuuksien väärinkäyttäjiin kohdistuvan raivon. Lynkkaus jatkui Facebookissa. Yhdellä hiiren klikkauksella lukija pääsi katsomaan Tatun kuvankin Tuiman verkkosivuilta.

Parin päivän ajan Tatu istui jalkapuissa kirkonmäellä.

 

Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.

Ohjeita ei rikottu iltapäivälehdissä tai Tuimassa, mutta silti tilanne oli Tatun kannalta kohtuuton.

Ennen verkkojournalismin ja sosiaalisen median aikakautta haastateltavalla oli jonkinlainen turva siitä, millaiselle yleisölle hänen kommenttinsa leviävät. Tatun tapaus osoittaa, ettei näin enää ole.

Online-maailmassa haastateltavalla on aiempaa vähemmän valtaa siihen, kuinka hänen sanomisensa leviävät.

Toisten medioiden uutisia siteerattiin toki aiemminkin, mutta verkkojournalismissa juttujen kierrättäminen on noussut aivan uuteen mittaluokkaan. Toimitusten omat voimat eivät riitä ruokkimaan ikuisesti nälkäistä verkkoa, ja juttuja haalitaan, mistä vain saadaan. Uutiskriteerit hipovat maanrajaa. Puheenaiheita etsivät toimittajat tarttuvat herkästi sosiaalisessa mediassa kiertäviin ilmiöihin ja teksteihin. Sosiaalisen median avustuksella taas marginaalijulkaisutkin saattavat saada poikkeuksellisen suuren yleisön.

Näissä olosuhteissa opiskelijoiden harjoitusjulkaisun lyhykäinen juttu yksittäisestä työnvälttelijästä kelpaa lainauutiseksi Suomen suurimmille medioille.

Online-maailmassa haastateltavalla on aiempaa vähemmän valtaa siihen, kuinka hänen sanomisensa leviävät. Mikä on verkossa, on kaikkien ulottuvilla ja käytettävissä. Tieto virtaa vapaammin, mutta samalla julkisuudesta tulee entistä kovempi ja arvaamattomampi paikka. Pr-ammattilaisten ympäröimille mediaketuille tämä ei ole ongelma, mutta voi yllättää kokemattoman haastateltavan.

 

Ensi kerralla kirjoittajana voit olla sinä: kerro aiheesi toimitukselle. Sähköposti: suomen.lehdisto@sanomalehdet.fi.

Kommentit