Sulje

Maija Töyry

Tartu tabuihin

Tällä kertaa kissan nosti pöydälle aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta.

Uuden rakentaminen vanhaa muuntamalla tarkoittaa sitä, että muutetaan lehden kokoa, vaihdetaan sisällön järjestystä, kehitetään juttutyyppejä tai visuaalisuutta. Tämän jo tiedämmekin samoin kuin sen, että eri julkaisumuotojen yhteispeliä pitäisi kehittää.

Uudistamisen ideointia vaikeampaa on kuitenkin tunnistaa entistä toimintaa ylläpitävät vanhat rakenteet ja muuttaa niitä.

Tässä muistilistaa totutuista tavoista, joihin perusteellisessa uudistamisessa joudutaan tarttumaan – tai saadaan vihdoin puuttua.

 

Pinta-alan käytön konventiot

…ovat pysty ja vaaka. Muitakin vaihtoehtoja on, mutta niiden kustannustehokas käyttö edellyttää siirtymistä jälkitaitosta ennakkosuunnitteluun. Muutosta on puskettu läpi aikakauslehdistössä, jossa toimituspäälliköt ovat joutuneet luovuttamaan visualisteille päätösvaltaa tekstin ja kuvan suhteiden järjestämisessä.

 

Juttutyyppejä

… on yksi ja se on nimeltään “juttu”. Todellisuudessa toimituksen tärkein arkinen työkalu, jolla kaikki muodon ja sisällön variaatiot toteutetaan, onkin nimeltään juttutyyppi. Juttutyyppejä pitää olla useita, ja niiden tavoitteista ja säännöistä voidaan sopia. Parhaat toimitukset tunnistaa siitä, että ne luovat omia juttutyyppejä toisten kopioitaviksi.

 

Julkaisuvälineet

… ovat olleet tiukasti omia saarekkeitaan isoissakin mediataloissa. Digitalisoitumisesta ei saada hyötyjä irti niin kauan, kun poteroituminen jatkuu. Sanomalehdillä on omat esimiehensä, aikakauslehdillä omansa ja kun on tullut uusia välineitä, on niillekin palkattu uudet omat johtajat. Mediakonvergenssin etuja on vaikea hyödyntää, ellei päästä julkaisujen raja-aitojen yli.

Tämä vaatii välineperustaisten linjaorganisaatioiden muokkaamista. Kun yhteistyö yli rajojen toimii, voidaan sama yleisö tavoittaa tai teema kuljettaa sanomalehdestä televisioon, sanomalehden ja aikakauslehden raja voi madaltua, aikakauslehti voi olla kirja tai päiväkirjamuotoinen lehti. Kaikkia painetunkin median genrejä voi ottaa osaksi samaa brändiä.

 

Tabloidit eivät yleisty

… koska broadsheet isoine pintoineen on sopinut hyvin ilmoitustilan myyntiin. Ketteriin pieniin netti-, tabletti- ja mobiileihin julkaisualustoihin tottuvat lukijat voivat alkaa hinkua pieniä sivukokoja. Isoillakin painokoneilla voi painaa myös pientä ja erilaista.

 

Osastojärjestystä ei voi muuttaa

… koska arvostetuimmat osastot ovat lehden alussa? Koska lukija on tottunut lukemaan kotimaan uutiset ennen kulttuuria? Tyhmimmät kysymykset johtavat arvokeskusteluun. Vasta jos sellaista tohditaan käydä, uskalletaan lukijatkin kohdata jollakin erilaisella, silti lukijoiden arvomaailmaa kunnioittavalla tavalla.

 

Kehittäminen

…on ollut rahojen tärväämistä. Pitkällä aikavälillä kehittämisen, erityisesti työnjaon ja työprosessien uudelleenarviointi sekä kirjoittajataitojen kehittäminen koulutuksella maksavat itsensä takaisin. Kalliit uudistukset voivat johtaa omistajien omaisuuden ja koko lehden säilymiseen.

 

Näkökulmaistaminen

… on subjektiivisuutta, jota varotaan. Kun on selvitetty miten aiheita lähestytään, tekstiä voi näkökulmaistaa sekä aiheen että lukijoiden kiinnostuksen mukaan. Näinhän usein aiotaankin, mutta ei osata. Kompetenssin puute, jolla joskus on käänteinen suhde egon kokoon, on tabu. Ja tabujen purkamiseen vaaditaan taitoa.

Kommentit