Tilaa Uutiskirje!

Taiton automatisointi etenee toimituksissa: ”Hyvä sisältö syntyy lehtiin kyllä vähemmälläkin taittohiellä” 

HBL automatisoi taittonsa. Printtitiimin päällikön Maria Björkqvistin mukaan käsityö jäi historiaan ilman, että ulkoasu kärsi. Muutos on kuitenkin iso, sillä se vähentää työtä toimituksissa.

Hilla Groupin tuotantojohtaja Tomi Kurikkala toivoo, että taittamiseen käytettävä aika vähenisi nopeasti.
Ajankohtaiset

HBL luopui Indesignista ja siirtyi vuosi sitten toukokuussa käyttämään norjalaisen Aptoman järjestelmää, jossa taitto on automatisoitu. KSF Median lehdistä enää HBL Junior tehdään ennakoivan taiton mukaan Indesignilla.

– Huomasimme nopeasti, että automaatio on ainoastaan järkevää. Kaikki käsityö ja näpertely lehden parissa jäi historiaan ja hyvä niin. Nyt taittomme ovat selkeitä ja yhtenäisiä ja lehdet nopeita koota, printtitiimin päällikkö Maria Björkqvist sanoo. 

Björkqvist kuvaa taittoprosessia kevyeksi: jutulle valitaan pohja, johon sisältö skaalautuu ilman, että käsityötä tai asettelua tarvitaan. Sivusuunnittelija huolehtii, mitä juttuja ja missä laajuudessa lehdissä julkaistaan ja siirtää jutut sapluunoihin.

– Käytämme termiä puoliautomaattinen siksi, että kaikki kuvat eivät ihan kaikkiin muotoihin skaalaudu ja tekstin asettelu täytyy tarkistaa. Mutta niin meillä tarkistetaan sisältö ennen julkaisua muutoinkin.

– Ulkoasu ei ole kärsinyt. Jokaisen lehden logot ja värit ja oma henki on säilytetty. Jutun sisältö, aihe ja kuva tekevät vaikuttavuuden, ei lopulta yksittäinen taitto tai siihen käytetty aika, Björkqvist sanoo.

HBL:ssa taiton automatisointi on siirtänyt fokuksen digiin, ja samalla lukijamäärät ovat kasvaneet. Maria Björkqvistin mukaan muutos on sujunut hyvin, vaikka toimituksessa käytiin muutosneuvottelut ja tekijöitä vähennettiin. 

Hän korostaa kuitenkin, että kyseessä on iso muutos. Siksi jokaisen lehden tekijän kanssa täytyy käydä läpi, miksi ja mitä tehdään. 

–  Ei ole helppoa luopua työstä, joka on aina ollut arkea. Tällaisessa prosessissa on kyse muutoksen johtamisesta, mikä vaatii ymmärrystä kaikilta osapuolilta. 

”Jutun sisältö, aihe ja kuva tekevät vaikuttavuuden, ei lopulta yksittäinen taitto tai siihen käytetty aika.”

Sama haave yhdistää nyt monia suomalaisia uutismedioita: mahdollisimman pitkälle automatisoitu ja tehokkaasti organisoitu taitto. Harva on automaattitaitossa kuitenkaan pitkällä.

Kaleva Media on Journalisti-lehden mukaan ottamassa käyttöön automaattitaiton syksyllä, mikä vähentää työtä toimituksessa.

Sanoman uudessa Designkeskuksessa printtien taitto on ennakoivaa mutta ei automaattista. Hilla Group luo parasta aikaa uusia taittoa sujuvoittavia prosessejaan.

Sen sijaan esimerkiksi Turun Sanomat kertoo pitäytyneensä yhä käsitaitossa muun muassa broadsheet-koon vuoksi.

Sanoma perusti tänä vuonna uuden designkeskuksen, jossa taitetaan monipaikkaisesti Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti, Satakunnan Kansa, paikallislehdet sekä TV-lehti ja Urheilulehti.

Helsingin Sanomien toimituspäällikön Ari Kinnarin mukaan pääpaino on nyt digitaalisen kerronnan kehittämisessä.

– Automatisoitua taittoa lehdissä ei ole käytössä. Suhtaudun kuitenkin uteliaasti automaation mahdollisuuksiin taitossa. Parhaassa tapauksessa se voi aidosti vapauttaa aikaa luovalle taitolle ja kehittämiselle.

Designkeskuksen päällikön Mikko Lindroosin mielestä printtiprosessin sujuvuus vaatii jatkuvaa ylläpitoa, oli automatiikkaa tai ei. Sitä voi tehdä myös karsimalla päällekkäisiä työvaiheita.

– Esimerkiksi editointi tehdään aiempaa laajemmin jo ennen verkkojulkaisua.

– Totta kai on tärkeää kehittää myös täysin uusia esitystapoja ja formaatteja, mutta peruslaatu on se menestyneen biisin bassokulku, sen pitää rullata aina sujuvasti.

”Suhtaudun kuitenkin uteliaasti automaation mahdollisuuksiin taitossa. Parhaassa tapauksessa se voi aidosti vapauttaa aikaa luovalle taitolle ja kehittämiselle.”

Hilla Group aikoo siirtyä tänä vuonna yhteiseen, monipaikkaisesti toimivaan taittoon ja ulkoasuihin konsernin lehdissä. Muutosneuvotteluissa printin tuotannon eli taiton tiimi jonkin verran pieneni. 

Tuotantotiimin johtaja Tomi Kurikkala myöntää, että 26 erilaisen lehden yhtenäistäminen on iso työ. Yhtiö käyttää ulkoasujen suunnitteluun myös ulkopuolista apua. 

– Hyvä sisältö syntyy lehtiin kyllä vähemmälläkin taittohiellä. Uutislehdissä nimenomaan se uutinen on tärkein, eikä sen arvoa lisää se, kuinka paljon aikaa käytetään pilkkujen tai rivivälien viilaamiseen.

Hilla Groupissa automaatio ei ole toimituksellisessa taitossa arkea, mutta Kurikkala toivoo sitä kohti edettävän nopeasti.

– Toive on ilman muuta se, että meillä olisi käytettävissä myös pidemmälle vietyä tekoälyä esimerkiksi kielioppivirheiden korjaamiseen lehden sivuilla olevista jutuista ja mahdollisimman pitkälle vietyä automatiikkaa, Kurikkala pohtii.

Kirjoittaja on työskennellyt Hilla Groupin sisältöjohtajana ja ollut mukana suunnittelemassa tuotannon kehittämistä marraskuuhun 2022 saakka.

GALLUP
Miten taataan kiinnostava ulkoasu, kun taitto automatisoituu?

Anne Laitinen
Turun sanomien ulkoasupäällikkö

”Pitää valita oikeat paikat, joissa ulkoasuun satsataan erityisesti. Suurin osa ulkoasua syntyy moduulien mukaan jäsenneltynä, riippumatta taiton teknisestä tavasta. Olemme testanneet ennakoivaa taittoa, mutta se epäonnistui. Ymmärrän syitä, miksi näin kävi. Meillä printtiä tehdään kunnianhimoisesti, päivällä katsotaan miten verkon sisältö kootaan printtiin ja prosessi on hiottu. Viime ajat kehitystyössä on keskitytty verkon ja somen visuihin.”

Seija Finne-Saarento
Kaakon Viestinnän ulkoasupäällikkö

”On tärkeää pitää huolta siitä, että yleisö tunnistaa, minkä median parissa viettää aikaa. Tästä syystä ulkoasulla on merkitystä joka kanavassa ja niiden tulee aina tukea toisiaan. Kanavat toimivat myös eri tavoin. Visuaalisuus printissä on ennen kaikkea merkityksellisyyttä ja digissä vaikuttavuutta. Myös printissä visuaalisuuden merkitys on entistä suurempi. Meillä on luovuttu turhista aihekuvista. Käytämme vain kuvaa, jolla on merkitystä. Mieluummin vaikka tekstin taustalle kevyt sävy, joka lisää visuaalista hierarkiaa ja antaa tilaa pidemmille jutuille.”

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast