Viime vuosi oli uutismedialle jälleen vaikea. Lehtiryhmistä yksikään ei päässyt edes nollatulokseen, vaan nettomyynnit putosivat kautta linjan.
Syitä myynnin pudotukseen olivat muun muassa korkealla pysynyt inflaatio, laskenut kysyntä ja kansantalouden taantuma, listaa Medialiiton ekonomisti Olli-Pekka Paasivirta.
Erityisen paljon laskua oli ilmoitustuotoissa siitäkin huolimatta, että keväiset eduskuntavaalit piristivät mainosmyyntiä hetkeksi selvästi. Esimerkiksi päivälehtien ilmoitustuotot vähenivät lähes 10 prosentilla edellisvuodesta.
– Mainonnan luvut olisivat olleet vielä synkemmät ilman vaaleja, Paasivirta sanoo.
Paikallislehtien luvuissa voi nähdä pienen pilkahduksen, sillä levikkituotot olivat niukasti plussalla ja ilmoitusten miinuskin oli maltillinen.
”Ilman uusia yllätyksiä on kuitenkin mahdollista, että taantuman pohja on jo takanapäin.”
– Voi olla niin, että kun ihmiset pohtivat, mitä kuluja karsivat, paikallislehti nähdään tärkeänä tuotteena, jonka avulla saa tietää, mitä omassa kunnassa tapahtuu.
Viime vuoden myyntiluvuista näkyy myös, että sähköinen nettomyynti eli digitaaliset tilaukset ja mainonta jatkoivat kasvuaan, tosin melko maltillisesti. Esimerkiksi päivälehtien digitaaliset tilaustulot kasvoivat reilut 7 prosenttia, samoin digitaalinen mainonta.
Paasivirta muistuttaa, että ilman taantumaa kasvulukemat olisivat todennäköisesti kovemmat. Hän iloitsee kuitenkin siitä, että jälleen aiempaa useammalla pienemmälläkin lehdellä ylipäätään on digituloja.
Tänä vuonna talouden taantuma ja kustannustason nousu näyttäisivät helpottavan, mikä vaikuttaa myös lehtien tilanteeseen.
Alkuvuonna esimerkiksi ilmoitustuotot ovat kuitenkin vielä jatkaneet laskuaan, joten kovin suuria elpymisen merkkejä ei vielä näy, Paasivirta toteaa.
– Ilman uusia yllätyksiä on kuitenkin mahdollista, että taantuman pohja on jo takanapäin. Kesän jälkeen pitää katsoa tilannetta uudestaan.
