Sulje

Syöksy on ohi, myllerrys jatkuu

talous

USA:n sanomalehdet oppivat elämään muuttuneessa maailmassa.

Wall Streetilla menee taas lujaa, mutta Wall Street Journalilla on vaikeampaa. Kesäkuun lopulla maineikas talouslehti ilmoitti panevansa uutistoimituksensa uuteen uskoon ja irtisanovansa kymmeniä toimittajia.

WSJ:n ilmoitus ei yllättänyt ketään, sillä samanlaisia uutisia on saatu viime aikoina lukuisista sanomalehdistä. Vaikka sanomalehtien syöksykierre on ohi, myllerrykset jatkuvat, kun suuret sanomalehdet hakevat toisistaan yliotetta armottomassa digikilpailussa.

Jättiläisten jalkojen juuressa omia selviytymisstrategioitaan miettivät pienet paikallislehdet ja osavaltioiden ykköslehdet. Pienillä lehdillä menee yllättävän hyvin, mutta keskikokoisilla on vitsit vähissä.

Julkisesti tuloksestaan ilmoittavien sanomalehtien mainosmyynti putosi viime vuonna neljä prosenttia. Se oli pettymys, sillä edellisenä vuonna lehtitalot olivat pitkästä aikaa päässeet kertomaan plusmerkkisestä kehityksestä.

”Parhaiten pärjäävät ne lehdet, joiden levikki on alle 35 000, mutta yli 100 000:n lehdillä on vaikeaa.”

Levikkitulojen yhden prosentin kasvu ei riittänyt korvaamaan kadonneita mainosdollareita, joiden määrä on nyt kymmenessä vuodessa pudonnut puoleen.

Suurten lehtien vaikeudet näyttävät jatkuvan tänäkin vuonna. Seitsemän suurta kustantajaa Gannett, McClatchky, The New York Times, A.H. Belo, Scripps, Tribune ja New Media Investment kituuttivat kaikki tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen nollatuloksen molemmin puolin.

Eniten jäi viivan alle Gannettilla: 18,3 miljoonaa dollaria. Kaikista kehnoimmin sujui The New York Timesilla, jonka alkuvuosi meni 11,1 miljoonaa pakkaselle.

Tilanne ei ole kuitenkaan niin synkkä kuin päältä näyttää, kertoo mediatalouden tutkija Robert Picard. Hänen mukaansa mainosmyynnin alamäki on selvästi loiventunut. Parhaiten selviytyvät nyt pienet paikallislehdet, joista osa on pystynyt jopa kasvattamaan ilmoitteluaan.

– Suurkaupungeissa tilanne on synkempi, lukuun ottamatta paria suurinta metropolia. Parhaiten pärjäävät ne lehdet, joiden levikki on alle 35 000, mutta yli 100 000:n lehdillä on vaikeaa.

– Useimmat lehdet ovat sopeutuneet laman ja tulojen pudotuksen jälkeen niin, että ne tekevät plusmerkkistä tulosta, Picard sanoo.

 

> Jatkuu, lue koko pitkä analyysi Suomen Lehdistöstä 5/2015, digitaalinen irtonumero Lehtiluukusta

 

Kommentit