Tilaa Uutiskirje!
Olav Østremin mukaan Faktisk.no valitsee tarkistettavakseen polttavia ja yleisöä kerääviä väitteitä. Vuosia sitten juttujen totuudellisuus arvioitiin viisiportaisella väriasteikolla. Siitä luovuttiin, sillä värit veivät huomiota itse asialta. Kuva: Tom Henning Bratlie, kuvankäsittely: Elina Kuismin

Faktan­tarkistuksen Norjan malli

Suurimmat mediatalot Norjassa rahoittavat seitsenhenkistä faktantarkistustoimitusta, joka tarkistaa myös rahoittajiensa julkaisujen väitteitä. Miksi ne tekevät niin?

Hitaat

Sopivan haastatteluajan löytäminen Olav Østremin kanssa on hieman hankalaa. Østrem on norjalaisen faktantarkistuspalvelu Faktisk.no:n vastaava toimittaja ja juuri nyt kiireinen Hamasin ja Israelin välisen konfliktin vuoksi.

Perusteilla on deski, jossa tarkistetaan sotaan liittyvää kuva- ja videomateriaalia eri medioiden käyttöön. Deskiä johtaa Faktisk, mutta työntekijät tulevat eri medioista. Samanlainen deski perustettiin viime vuonna todentamaan Venäjän hyökkäyssodasta kertyvää materiaalia. Tuloksena on mediapankki todennetusta materiaalista.

Ja tietysti kiirettä on uutisoinnissakin. Faktisk on julkaissut useita juttuja Hamasin iskusta ja Gazan sodasta.

Suomalaismedian tapaan myös useat norjalaiset uutisvälineet raportoivat ensitietoja, joiden mukaan Gazan sairaalaiskun takana olisi ollut Israel, vaikka asiasta ei ole selvyyttä. Osa medioista, kuten maan tavoittavimmat VG ja yleisradioyhtiö NRK, julkaisi myöhemmin myös Faktiskin artikkelin, jossa virhe tuodaan esiin ja kerrotaan, mitä iskusta tiedetään.

– Kun jotain isoa tapahtuu, on äärimäisiä sääoloja, vaalit tai sotaa, on erittäin helppoa nähdä meidän paikkamme mediamaisemassa, Østrem sanoo.

Faktiskin toimitus seuraa julkista keskustelua ja valikoi tarkistettavakseen kiistanalaisia väitteitä. Østremin mukaan tarkistettavan väitteen on oltava polttava ja relevantti norjalaisyleisölle, tai sen esittäjän merkittävä toimija. On myös turha nostaa esiin disinformaatiota, joka ei muuten keräisi yleisöä.

Varsinaisen faktantarkistuksen lisäksi toimitus julkaisee artikkeleita, joissa voi käsitellä yksittäisiä väitteitä laajempia, kiistanalaisia asiakokonaisuuksia päätymättä yksiselitteisiin johtopäätöksiin.

”Kun jotain isoa tapahtuu, on äärimäisiä sääoloja, vaalit tai sotaa, on erittäin helppoa nähdä meidän paikkamme mediamaisemassa.”

Faktisk.no on käytännössä yhtä kuin kansainvälistäkin huomiota kerännyt faktantarkistuksen Norjan malli , jonka soveltamisesta myös Suomeen on käyty keskusteluja pitkälti kotimaisen Faktabaarin aloitteesta. Faktisk on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö ja riippumaton toimitus, joka tekee faktantarkistusta norjalaisen yhteiskunnan tarpeisiin.

Sen perustivat vuonna 2017 kaksi keskenään kilpailevaa iltapäivälehteä, Schibstedin VG ja Allerin Dagbladet, jotka eivät olleet aiemmin tehneet yhteistyötä keskenään. Tällä hetkellä Faktiskilla on kuusi omistajaa: mainittujen lisäksi yleisradioyhtiö NRK, yksityinen TV 2 sekä mediakonsernit Polaris Media ja Amedia.

Faktiskin aiempi vastaava toimittaja Kristoffer Egeberg arvioi Faktabaarin haastattelussa, että mitään ei olisi koskaan tapahtunut, jos olisi jääty odottamaan, että kaikki isot mediat ovat heti mukana.

Motivaationa perustajilla oli halu taistella valeuutisia ja disinformaatiota vastaan.

Olennaista mallissa on tarkistusten leviäminen. Jotta tarkistettu tieto voisi voittaa viraalit valheet, sisällön pitää levitä laajalle ja ilmaiseksi. Niinpä Norjan kansallinen uutistoimisto Norsk Telegrambyrå välittää Faktiskin sisällöt kaikille asiakasmedioilleen. Jutut ovat myös kenen tahansa vapaasti upotettavissa sivulleen.

Olav Østremin mukaan tavoittavuus riippuu täysin siitä, miten paljon mediat julkaisevat Faktiskin sisältöjä. Tänä vuonna paras Faktiskin artikkeli on kerännyt 600 000 käyttäjää. Aktiivisimpia julkaisijoita ovat isoimmat mediat.

Jokainen omistajamedia rahoittaa Faktiskia vuosittain miljoonalla Norjan kruunulla eli noin 85 000 eurolla, mikä vastaa noin yhtä henkilötyövuotta. Toimituksen vahvuus on tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Rahoitusta eri projekteihin tulee myös muualta. Yhteensä Faktisk työllistää 15 henkilöä, joista osa toimii yhtiön mediakasvatusyksikössä Tenkissä tai tuottaa tietoa disinformaatiosta. Tenkin rahoitus tulee kuitenkin muilta toimijoilta, kuten valtion budjetista.

”Näinhän skeptisesti meihin suhtautuvat perustelevat, että on paras tehdä tämä työ itse. Hyvä on, mutta milloin teette sen?”

Alusta asti Faktisk on tarkistanut myös sen rahoittajamedioiden julkaisemia väitteitä. Tarkistetuista organisaatioiden esittämistä väitteistä esimerkiksi kolme prosenttia on ollut NRK:n ja reilu prosentti VG:n julkaisemia.

Mutta eikö faktantarkistuksen pitäisi olla keskeinen osa jokaisen median työprosessia? Voiko lähdekritiikin näin ulkoistaa erilliselle toimitukselle? Tämän kysymyksen Østrem on kuullut ennenkin.

– Totta kai se on osa medioiden sisäisiä käytäntöjä, hän aloittaa.

– Näinhän skeptisesti meihin suhtautuvat perustelevat, että on paras tehdä tämä työ itse. Hyvä on, mutta milloin teette sen? Kun on kiire ja asiat tapahtuvat nopeasti, on hyvä olla tarkistukseen erikoistunut julkaisu, jolla on tarvittavat taidot ja riittävästi henkilöstöä.

Faktisk.no laskee faktantarkistuksen tutkivan journalismin alalajiksi, tosin nopeaksi sellaiseksi. Työ vaatii erikoisosaamista. Toimituksessa on tilastojen, avointen lähteiden tiedustelun ja sosiaalisen median erikoisosaajia. Østrem harmittelee, että tällä hetkellä palapelistä puuttuu datajournalismin taitaja.

Østrem arvioi, että omistajat ovat hyvin sitoutuneita Faktisk.no:n toimintaan.

Faktiskin yksi rooli on kehittää uusia ilmaisutapoja ja työkaluja, mikä tietenkin hyödyttää rahoittajia. Se myös kouluttaa journalisteja ja journalistiopiskelijoita faktantarkistuksesta.

Entä voiko edes seitsenhenkinen, kohtalaisen hyvin resursoitu joukko taistella tehokkaasti disinformaatiota vastaan? Østremin mukaan ehdottomasti voi. Hänen mukaansa Faktisk.no on esimerkiksi paljastanut valeuutisten lähteitä.

– Paljon on tapahtunut vuosien aikana. Poliitikkojen väitteiden tarkistaminen on ollut erittäin tärkeää. Nyt poliitikot ainakin yrittävät saada faktansa oikein, kun lähtevät väittelyihin. Myös journalismi muuttuu. Faktojen tärkeys tunnistetaan entistä paremmin, Østrem sanoo.

– Totta kai on myös ihmisiä, jotka pitävät toimintaamme typeränä ja kieltävät, että on olemassa väärää tietoa tai faktoja. En usko, että voitamme heitä puolellemme, mutta ainakin debatoimme heidän kanssaan. Ehkä se on jotain.

Lisää aiheesta

Lehtiarkisto

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast