Missä video on kuvattu? Milloin kuva on otettu?

Näiden asioiden varmistaminen kuuluu perustaitoihin sosiaalisen median konfliktimateriaalia läpi käydessä, sanoo Bellingcatin perustaja ja luova johtaja Eliot Higgins. 

– Jos sijaintia ei voi varmistaa, aineistolla ei ole lainkaan todistusarvoa, Higgins sanoo.

Bellingcat tunnetaan selvityksistään, joita se on tehnyt sosiaalisesta mediasta löytyvien kuva- ja videolähteiden pohjalta. Metodia kutsutaan usein englanninkielisellä nimellä open source intelligence sekä sen lyhenteellä OSINT, avointen lähteiden tiedustelu.

Muun muassa sotia ja ihmisoikeusloukkauksia tutkiva Bellingcat on paljastanut Itä-Ukrainan yläpuolella pudotettuun malesialaiseen MH17-matkustajakoneeseen käytetyn BUK-ohjuksen olleen peräisin Venäjältä. Bellingcat selvitti myös entisen venäläisen kaksoisagentti Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julia Skripalin myrkyttäjien taustat Venäjän tiedustelupalvelussa.

– Perinteisten journalististen julkaisujen pitäisi huolehtia, että niiden jokainen toimittaja ymmärtää, mitä avointen lähteiden tiedustelu tarkoittaa, vaikka he eivät tekisikään sitä itse, Higgins sanoo.

Higginsin mukaan moni suuri toimitus angloamerikkalaisessa mediassa on jo alkanut tehdä avoimia lähteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Hän kehuu esimerkiksi New York Timesin, BBC:n ja CNN:n selvityksiä. Higginsin mukaan paras tapa oppia avointen lähteiden tutkimustyötä on lukea toisten tekemiä tutkimuksia ja seurata OSINT-yhteisön jäseniä Twitterissä.

– Jos avointen lähteiden selvitystyötä haluaa tehdä kunnolla, se on kokopäiväistä työtä. Pienemmissä organisaatioissa se ei ehkä ole mahdollista, mutta ne voivat etsiä yhteistyökumppaneita.

Myös suomalainen media on alkanut herätä avointen lähteiden merkitykseen Ukrainasta uutisoitaessa. 

Helsingin Sanomat kertoi maaliskuussa palkanneensa avointa dataa harrastavan opiskelijan John Helinin tarkistamaan ja arvioimaan sosiaalisen median sotakuvien aitoutta. Ilta-Sanomat on jo aiemmin käyttänyt Ukrainan sodan rintamalinjojen kuvaamiseen suomalaisten harrastajien kokoamaa karttaa, jonka tekemisessä Helin on ollut mukana.

”Perinteisten journalististen julkaisujen pitäisi huolehtia, että niiden jokainen toimittaja ymmärtää, mitä avointen lähteiden tiedustelu tarkoittaa, vaikka he eivät tekisikään sitä itse.

Eliot Higgins määrittelee Bellingcatin avoimia lähteitä käyttävien tutkijoiden kollektiiviksi. Organisaatio tekee yhteistyötä laajasti niin asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen kuin median kanssa.

– Me emme ole mediaorganisaatio, vaikka teemme välillä myös journalismia, emmekä ole myöskään kansalaisjärjestö, vaikka teemmekin välillä ihmisoikeustyötä. Teemme paljon erilaisia asioita erilaisten ihmisten kanssa erilaisin keinoin, Higgins sanoo.

Bellingcat on tehnyt yhteistyötä myös useiden mediaorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi vuonna 2020 se tarkasteli EU:n rajaviranomaisen laittomia operaatioita siirtolaisten Eurooppaan pääsyn estämiseksi Välimerellä. Yhteistyössä olivat mukana alankomaalainen tutkivan journalismin toimitus Lighthouse Reports, saksalaislehti Der Spiegel, japanilainen TV Asahi sekä Saksan alueellinen julkisen palvelun media ARD.

Bloggaajana aloittanut Eliot Higgins perusti Bellingcatin vuonna 2014. Pieni organisaatio alkoi ammattimaistua 2018.

– Olemme tuon jälkeen kasvattaneet henkilöstöämme joka vuosi, Higgins sanoo.

Nykyään Bellingcatissa on töissä 30 palkattua työntekijää, ja määrä kasvaa edelleen. Työntekijöistä valtaosa, yli kahdenkymmenen hengen joukko, tekee tutkimustyötä. Loput työskentelevät organisaation varainhankinnan, tietotekniikan ja talouden parissa.

– Bellingcat on eräänlainen solmukohta internetin kaaoksen ja järjestelmällisemmän tiedon välillä. Toimimme sosiaalisen median yhteisöjen ja vakavasti otettavien organisaatioiden välissä. Me annamme vahvistamillemme tiedoille eräänlaisen Bellingcat-takuun, Higgins sanoo.

Omien selvitystensä ohella Bellingcat on viime vuosina kehittänyt mallia, jolla se voi kerätä todistusaineistoa konfliktien myöhempää selvittelyä varten, esimerkiksi sotarikosoikeudenkäyntien tueksi.

Organisaatio on kouluttanut useita kymmeniä vapaaehtoisiaan käymään läpi sosiaalisen median kuvamateriaalia Ukrainan kriisin aikana. Samalla tietoa arkistoidaan tulevaa käyttöä varten. Bellingcatin suunnitelmana on toistaa aineistonkeruu myös tulevaisuuden konflikteissa – ja opettaa metodia myös muille.

– Vapaaehtoiset eivät ainoastaan lataa materiaalia talteen, vaan he tekevät siitä käyttökelpoista. He esimerkiksi vahvistavat Twitterissä jaetun materiaalin sijainteja ja lisäävät aineiston kylkeen tietoa siitä, mitä videossa näkyy – esimerkiksi tiedon siitä, onko kuvassa tietyntyyppinen rypälease, Higgins sanoo.

Higgins huomauttaa, että raa’an aineiston läpikäynti muodostaa traumariskejä. Tämän ehkäisemiseksi Bellingcat tarjoaa vapaaehtoisilleen jo etukäteen koulutusta aiheesta ja huolehtii mahdollisuuksista päästä purkamaan nähtyä psykologin kanssa.

”Osa selvityksistämme on niin outoja, että niissä on elokuvallista arvoa.”

Bellingcat on voittoa tavoittelematon organisaatio. Viime aikoina se on perustanut toimintaa varten säätiön Alankomaihin, jossa organisaatiolla on myös toimisto ja valtaosa työntekijöistä. Etätöitä tekeviä on Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa.

Higgins arvioi, että organisaation rahoituksesta 60 prosenttia tulee säätiöiltä, 30 prosenttia koulutuksista ja 10 prosenttia yksittäisiltä lahjoittajilta. 

– Suuri osa työstämme menee rahoituksen monipuolistamiseen. Emme ole koskaan olettaneet saavamme isoa yleisöä verkkosivustollemme, joten mainostaminen ei sovi meille rahoitusmallina.

Säätiö omistaa myös voittoa tavoittelevan tuotantoyhtiön, jonka on tarkoitus tehdä Bellingcatin tutkimuksista elokuvia.

– Osa selvityksistämme on niin outoja, että niissä on elokuvallista arvoa. Työssämme ei ole kyse vain vakavien artikkelien tekemisestä vaan siitä, että saamme yleisön kiinnostumaan aiheistamme, Higgins sanoo. 

• Bellingcatin lähteille: Näin pääset alkuun avointen lähteiden hyödyntämisessä
• Listaa aiheet, joiden tutkimisesta olet kiinnostunut. Tätä kautta voit rajata, minkä aihepiirin asiantuntijoita alat etsiä ja seurata sosiaalisessa mediassa. Avointen lähteiden käyttäjiä voi löytää esimerkiksi hakusanoilla ”OSINT” ja ”open source”.
• Mene Twitteriin. Valtaosa avointen lähteiden tutkimuksista käytävistä keskusteluista käydään alustalla. Voit luoda myös tilin, jolla ainoastaan seuraat muita, mutta jätät osallistumatta keskusteluihin.
• Harjoittele. Esimerkiksi Twitterin @Quiztime-tili-jakaa säännöllisesti harjoituksia, ja voit keskustella vastauksista ja ratkaisumenetelmistä muiden kanssa.
• Lähde: Bellingcat: First Steps to Getting Started in Open Source Research