Olet työskennellyt viime vuoden aikana fikserinä eli ulkomaisen median paikallisena avustajana yli kymmenelle toimeksiantajalle. Kuinka kiinnostava Suomi on nyt ulkomaisen median näkökulmasta?
Venäjän uhka ja Natoon liittyminen aiheuttavat sen, että Suomeen kohdistuu jatkuvaa kiinnostusta. Ulkomaisia toimittajia ovat tuoneet tänne tietyt käännekohdat: kun Venäjältä alkoi virrata tänne ihmisiä Allegro-junilla sodan alettua, kun itäraja suljettiin ja kun Suomi päätti liittyä Natoon. Jos täällä alkavat keskustelut siitä, että Suomeen tulisi Naton rakenteita, tänne saapuu toimittajia jälleen.
Lisäksi suomalaiset huippupoliitikot, kuten Sanna Marin, Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto, ovat nousseet erittäin kiinnostaviksi haastateltaviksi maailmalla.
Minkälaisia juttuja asiakkaasi tulevat useimmiten tekemään?
Suurin osa uutisjutuista on liittynyt Suomen turvallisuustilanteeseen ja kansainväliseen asemaan. Usein käy niin, että kun jokin merkittävä ulkomainen media tekee Suomesta jutun, tänne saapuu laumoittain toimittajia, jotka haluavat tehdä tismalleen saman jutun uudelleen. Kun japanilainen Fuji TV pyysi vuosi sitten järjestämään luvan kuvata väestönsuojaa Helsingissä, siellä oli vieraillut jo yli 50 ulkomaista kuvausryhmää. Myös Varustelekan myymälä on kiinnostanut, ja olen käynyt siellä kahdesti eri medioiden kanssa.
Mitä fikserin työ käytännössä sisältää?
Osaksi työ on matkatoimistovirkailijan ja autokuskin hommaa, jossa esimerkiksi varaan tiimeille kulkuvälineitä ja annan vinkkejä hotelleista. Pääasiassa työ on kuitenkin haastateltavien ja kuvauspaikkojen järjestämistä sekä taustatietojen keräämistä. Jos haastateltava ei puhu kuin suomea, saatan joutua tekemään haastattelun ja kääntämään siitä mehevimmät palat.
”En tiedä, oliko tämä vallankäyttöä, mutta minusta se oli asiakaspalvelua.”
Miten ulkomaisen median tapa katsoa Suomea eroaa suomalaisesta mediasta?
Se riippuu siitä, mistä päin maailmaa tulijat ovat. Järjestin yhdysvaltalaisen CBS-kanavan 60 minutes -ohjelmalle Sanna Marinin haastattelun. Kuvasimme myös Marinin puheen SDP:n vaalistartissa. CBS:n toimittaja sanoi ihmetellen, että Marinin puhe hyvinvointivaltion palveluista kuulostaa amerikkalaisen korviin vallankumoukselliselta. Hätkähdin, että onko ero oikeasti niin suuri, mutta on se.
Mitä on fikserin etiikka ja miten se eroaa journalistin etiikasta?
Mielestäni se ei saa erota yhtään journalistin etiikasta. Katson tekeväni journalistista työtä. Jokin aika sitten Kiinan valtiontelevision kirjeenvaihtaja pyysi minua avukseen keikalle. Hän oli saapumassa Suomeen seurattuaan Xi Jingpingin vierailua Moskovassa. Täällä jutun aiheena olisi ollut itärajan aidan rakentamishanke. Kieltäydyin kohteliaasti vedoten kiireisiini, joita minulla kyllä oli. En olisi ollut valmis lähtemään itärajalle seikkailemaan hänen kanssaan, koska Kiina veljeilee rikollista hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa.
Minkälainen valta fikserillä on Suomi-kuvan määrittämisessä maailmalla?
Pitää olla tarkkana, että ei lähde keulimaan ja manipuloi toimittajaa. Medioilla on oikeus tehdä jutut omalla tavallaan. Fikseri voi toki antaa ajattelun aiheita asiakkaalleen.
Kun teimme eduskuntavaaleista ennakkojuttua norjalaisen tv-toimittajan kanssa, kaivoin hänelle kartan kunnanvaltuustojen ykköspuolueista. Näin norjalainen osasi kertoa ennakkoon, että vaaleissa kiinnostavaa on se, kuinka käy keskustan vallalle maakunnissa. En tiedä, oliko tämä vallankäyttöä, mutta minusta se oli asiakaspalvelua, koska toimittaja ei itse olisi voinut tietää asiaa.
