Tilaa Lehti!

Somesaasta on medialle häpeäksi: Lehtien omista somekanavista voi lukea kommentteja, joita yksikään julkaisu ei päästäisi läpi omalla keskustelupalstallaan

Alustoja aihe ei tunnu kiinnostavan, mutta median on pyrittävä vaikuttamaan niiden käytäntöihin yhdessä.

Näkökulmat

Kirjoittaja on sisältöjen ja toimituksen työprosessien kehittämiseen erikoistunut journalisti, joka työskentelee asiantuntijana sovellus- ja ohjelmistoyritys Anygraafissa.

Julkista riemua urheilijan kuolemasta. Arvailuja haastateltavan seksuaalisesta suuntautumisesta tämän ulkonäön perusteella. Avointa maahanmuuttajavihaa. Toimittajien julkista panettelua.

Ei. Kyse ei ole pimeästä verkosta vaan lehtien omien sosiaalisen median kanavien kommenteista.

Ne tulvivat edelleen palautetta, jota yksikään julkaisija ei ole enää vuosiin halunnut omalle verkkoalustalleen.

Annamme trollien riehua lehtien brändin alla ja sallimme lukijoiden käyttää somesivuillamme kieltä, jota itse paheksumme, kun kirjoitamme verkon naisvihasta, kärjistyneestä keskustelukulttuurista tai tutkijoiden maalittamisesta.

Näin siitäkin huolimatta, että julkaisijat ovat vastuussa lehden somekanavien kommenteista.

Miksi? Syy on sekä kommentoijien, alustojen että kustantajien.

Toisin kuin moni meistä kuvitteli, omalla nimellä, kuvalla ja yhteystiedoilla luodut tilit eivät siistineet keskustelua verkossa.

”Luokattomat kommentit näkyvät sekä niille lukijoille, jotka pitävät huonoa käytöstä vastenmielisenä, että niille, joita se innostaa samanlaiseen kielenkäyttöön.”

Alustat ja alkuperäisen sisällön julkaisijat asettavat keskustelun rajat. Alustoja aihe ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan.

Sosiaalisen median algoritmit suosivat postauksia, joissa on paljon reaktioita, jakoja ja ennen kaikkea kommentteja. Kommentoinnin laatu ei algoritmeihin vaikuta. Malli ruokkii kierrettä, jossa eniten kommentoidut julkaisut saavat eniten näkyvyyttä ja sitä kautta taas lisää kommentteja ja näkyvyyttä.

Alustayhtiöt ovat olleet haluttomia kehittämään julkaisijoille työkaluja, joiden avulla mediat voisivat itse moderoida somesivujensa kommentteja nykyistä helpommin.

Esimerkiksi suurimmilla somealustoilla, Facebookissa ja sen omistamassa Instagramissa, kommenttien ennakkomoderointi ei toimi vieläkään ja jälkimoderointi on työlästä.

Näin siitä huolimatta, että alustat kyllä voivat pahimmillaan rangaista julkaisijaa liian pitkään esillä olleista asiattomuuksista. Median sometili voidaan jäädyttää, vaikka alusta itse ei ole antanut tilin ylläpitäjälle välineitä tehdä työtään.

Alatyylisestä kommentoinnista aiheutuvat mainehaitat kustantajalle voivat kuitenkin olla pitkäkestoisia.

Luokattomat kommentit näkyvät sekä niille lukijoille, jotka pitävät huonoa käytöstä vastenmielisenä, että niille, joita se innostaa samanlaiseen kielenkäyttöön. Silloin öyhötys muuttuu osaksi median somebrändiä – eikä rohkaise järkevämpään keskusteluun.

Julkaisijoille jää kolme vaihtoehtoa: 1) hyväksyä nykytilanne, 2) jättää julkaisematta sosiaalisessa mediassa sisältöjä, jotka voivat herättää (luokatonta) keskustelua tai 3) poistaa julkaisuista kommentointimahdollisuus.

Yksikään vaihtoehto ei ole optimaalinen.

Jos jätämme osan aiheista julkaisematta kommenttien pelossa, teemme karhunpalveluksen journalismille.

Jos taas suljemme kommentoinnin, saatamme menettää myös ne keskustelijat, joilla olisi asiallista asiaa. Tätä testiä tekee parhaillaan esimerkiksi kanadalainen mediayhtiö CBC News.

Nykyisellään meno ei voi kuitenkaan jatkua.

Siksi on oltava myös neljäs vaihtoehto: medioiden on painostettava somealustoja yhdessä myös tässä asiassa. Jos kukaan ei puutu, mikään ei muutu.

Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Lisää aiheesta

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.