Sulje

Hanna Puro

Somea pitää pomottaa

some

Sosiaalinen media herättää yhä enemmän kielteisiä tunteita, myös toimittajissa. Eniten somen mainetta ovat heikentäneet viimeaikaiset ilmiöt, kuten vihapuhe, valeuutiset sekä käyttäjistä kerättyjen tietojen väärinkäyttö.

Somen vetovoima onkin alkanut hieman hiipua, kun katsotaan käyttäjämääriä. Tuore Sanomalehtien Liiton tilaama tutkimus kertoo, että Facebookin käyttäjäjoukko Suomessa on laskenut noin kahdeksalla prosentilla huippuvuosista ja lähes puolet suomalaisista kertoo olevansa kyllästynyt someen.

Mutta suuri yleisö tavoitetaan kuitenkin yhä edelleen sosiaalisessa mediassa, mukaan lukien nuoret. Myös sanomalehden täytyy olla ja toimia siellä missä sen lukijat ovat. Some on toimittajalle hyödyllisin keskustelukanava oman yleisön kanssa, puhumattakaan sen muista eduista journalistin työssä.

Itse haluaisin laittaa pisteen nyt vellovalle hyvä-paha-tyhmä-some-ajattelulle ja sen sijaan kehottaa sanomalehtien johtoa ja toimittajia miettimään, miten somesta saataisiin hyöty irti? Miten lehti voi parhaiten valjastaa somen omaan käyttöönsä? Ja miten kannustetaan ja innostetaan toimittajia hyödyntämään monipuolisesti somea osana omaa työtään?

Somea täytyy pomottaa eli johtaa ja se täytyy sitoa osaksi sanomalehden liiketoiminnan tavoitteita sekä osaksi toimittajien jokapäiväistä rutiinia. Somen hyötykäyttö ja tuloksellisuus onnistuvat hyvän strategian avulla. Lähes kaikki sanomalehdet ovat somessa, vähintäänkin Facebookissa, mutta vain osalla lehdistä on someen liittyvä strategia, ilmeni Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin reilu vuosi sitten.

”Sanomalehdellä pitää olla selkeä somestrategia. Se on parhaimmillaan käytännönläheinen manuaali, jota päivitetään aina tarpeen mukaan.”

Sanomalehdellä pitää olla selkeä somestrategia. Se on parhaimmillaan käytännönläheinen manuaali, jota päivitetään aina tarpeen mukaan. Hyvässä strategiassa määritellään avainasiat, jotka tekevät someviestinnästä tuloksellista ja pitävät yllä lehden luotettavaa mainetta. Avainasioita ovat tavoitteet, kohderyhmät, kanavat, sisältöjen tuotanto ja koordinointi sekä tulosten mittaaminen.

Tavoitteena sanomalehden strategiassa voisi olla esimerkiksi saada pienten lasten vanhemmat digilehden tilaajiksi. Sopivat kanavat voisivat olla Facebook ja Instagram. Strategiassa määritellään, mitkä ovat lapsiperheiden tärkeimmät tarpeet ja ongelmat. Tämän pohjalta tuotetaan ja julkaistaan sisältöjä, joilla autetaan lapsiperheitä ratkaisemaan ongelmiaan.

Edellä mainitussa Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin myös, että reilusti alle puolella lehdistä on kirjalliset ohjeet, miten toimittajien odotetaan toimivan somessa. Someohje on tärkeä siksi, että se antaa turvalliset raamit toimittajan ammatilliselle someviestinnälle, myös hänen henkilökohtaisilla tileillään.

Ohjeistus helpottaa toimittajan arkea, sillä hänen ei tarvitse käyttää arvokasta työaikaansa sen pohtimiseen, mikä on työnantajan näkökulmasta sallittua, epätoivottavaa tai kiellettyä. Ja pieni vinkki työnantajille: jättäkää ohjeesta pois kieltolauseet ja keskittykää rohkaisemaan ja innostamaan toimittajia hyödyntämään somea monipuolisesti työssään.

Hyvällä johtamisella ja toimivalla, usein päivitettävällä strategialla some tuottaa tulosta, kirkastaa sanomalehden mainetta ja lisää luotettavuutta. Hyvän strategian ja ohjeistuksen arvo näkyy myös siinä, että toimittajat mieltävät someviestinnän tärkeäksi, jokapäiväiseksi osaksi omaa työtään.

> Tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Tilaa Suomen Lehdistö.

Kommentit