Urheilu-uutiset ja liike-elämän uutiset, kuten tulosjulkistukset, ovat automatisoidun journalismin – tai algoritmeja hyödyntävän journalismin – toistaiseksi yleisimpiä sovellusalueita. Automaattisesti on tuotettu myös rikosuutisia, kouluvertailuja ja alueellisia tulovertailuja. Lisäksi automatiikkaa voidaan hyödyntää juttujen tunnistetietojen luomisessa. Mikään näistä ei kuitenkaan onnistu ilman ammattinsa osaavan toimittajan journalistista harkintaa.
Nieman-säätiön raportin laaja katsaus ”automaattiseen” jutuntekoon osoittaa yksiselitteisesti, ettei automaattijournalismi synny automaattisesti. Periaatteessa edellytykset algoritmeja hyödyntävään juttujen koostamiseen ovat paremmat kuin aikaisemmin, koska tietoa on tätä nykyä yhä enemmän digitaalisessa muodossa ja julkisesti saatavana.
Data pitää kuitenkin ensin tarkistaa ja muokata jutunteko-ohjelmille soveltuvaksi. Sen jälkeen on mietittävä halutut jutturakenteet, erilaiset versiot ja muut journalistista harkintaa vaativat seikat. Sitten opetetaan ohjelmat tuottamaan datasta haluttuja juttuja. Ja kaikki tämä tehdään uudelleen ja uudelleen, kunnes niin inhimilliset kuin ohjelmallisetkin virheet on saatu kuriin. Vasta sen jälkeen juttuja voi alkaa julkaista. Niemanin artikkelissa havainnollistetaan konkreettisesti esimerkkijuttujen ja animaation avulla algoritmijournalismin moninaiset työvaiheet.
Käyttöä algoritmien avulla tehtäville jutuille kuitenkin tuntuu löytyvän kaiken aikaa lisää. Niemanin jutussa esitellään Associated Pressin talousuutistuotantoa, jossa tuotetaan automaattisesti yli 10 000 juttua vuodessa. Määrää halutaan kasvattaa roimasti.
Automatiikasta voi olla apua toimitukselle myös sisällönhallinnassa.
AP käyttää automaattijuttuja lähinnä yritysten tulosjulkistuksista uutisointiin. Tämä on luonteva aihepiiri, koska sekä jutuissa käytettävä data että juttujen rakenteet ovat suhteellisen selväpiirteisiä. Sama pätee urheilutulosten uutisointiin.
ProPublica on kuitenkin hyödyntänyt automatiikkaa siten, että 52 000 koulua sisältäneestä tietokannasta tuotettiin jokaikistä yksittäistä koulua koskeva esittely ja vertailu. Jotta jutuista saatiin järjellisiä, sopivan vertailukohteen tunnistamiseen tarvittiin journalistista ammattitaitoa.
New York Times puolestaan tuotti automatiikan avulla lukijoille personoituja juttuja eri alueiden tulotasoista. Kunkin lukijan juttu rakentui algoritmien avulla sen mukaan, mistä IP-osoitteesta juttua luettiin. Eri lukijoille oli siten tarjolla periaatteessa aina eri juttuversio samasta tietokannasta.
Automatiikasta voi olla apua toimitukselle myös sisällönhallinnassa. Ainakin BBC on kehittänyt ohjelmaa, joka auttaa toimittajia kiinnittämään juttuihin oikeat tunnisteet. Metadatan lisääminen juttuihin ja muihin sisältöihin tahtoo usein jäädä tekemättä, mutta se olisi entistäkin tarpeellisempaa muun muassa toisiinsa liittyvien sisältöjen yhdistämiseksi. New York Timesin tutkimusosastolla taas on suunniteltu ohjelmaa, joka hälyttää toimittajan, jos tämän jutusta on syntynyt pöhinää sosiaalisessa mediassa.
New York Timesin R & D Labin luova johtaja Alexis Lloyd korostaa, ettei algoritmijournalismia pidä ajatella joko ihmiset tai koneet -asenteella. Ohjelmat kannattaa ymmärtää ihmisen avustajina, ei korvaajina. Samaa kertovat myös AP:n kokemukset.
Mainosten puolesta
Mainosalan julkaisu Advertising Age kertoo, kuinka diginatiivit julkaisut yrittävät käydä kamppailuun mainoksia estäviä ohjelmia vastaan. Taustalla on median huoli siitä, että yhä useampi verkonkäyttäjä haluaa jättää ilmoitukset sikseen ja turvautuu tämän mahdollistaviin ohjelmiin. Erään selvityksen mukaan viitisen prosenttia internetin käyttäjistä maailmassa käyttää mainosten esto-ohjelmaa. Prosenttimäärä on pieni, mutta se kasvoi vuodessa 70 prosenttia. Euroopassa luvut ovat suuremmat kuin maailmalla keskimäärin. Ja etenkin median tavoittelemat nuoret suosivat esto-ohjelmia; niitä käytetään yleisimmin ikäryhmässä 18–29 vuotta.
Erään selvityksen mukaan viitisen prosenttia internetin käyttäjistä maailmassa käyttää mainosten esto-ohjelmaa. Prosenttimäärä on pieni, mutta se kasvoi vuodessa 70 prosenttia.
Saksassa julkaisijat haastoivat esto-ohjelma Adblock Plusin oikeuteen katsoen, ettei se saisi estää ilmoitusten näkymistä heidän sivuillaan. Julkaisijat hävisivät. Niinpä media etsii uutterasti muita keinoja. Lisää päänsärkyä tulee siitä, että esto-ohjelmista on tulossa versioita myös mobiilivälineille, joissa ne toistaiseksi ovat toimineet korkeintaan kehnosti.
Pilapiirroksetkin verkkoon
Pilapiirroksilla on ollut tärkeä sijansa sanomalehdissä, mutta tämäkin ilmaisumuoto kaipaa päivittämistä digiaikaan. Tätä mieltä on Editor & Publisher -julkaisuun haastateltu New Yorkerin pilapiirtäjä Chris Weyant. Hänen mukaansa pilapiirrokset voisivat olla verkossa kävijämäärien lisääjä ja myös lukijasuhteen rakentaja.
Useampikin verkkolehti on pyrkinyt tekemään pilapiirtäjiä yleisölle näkyvimmiksi. Pilapiirtäjien työskentelystä on esimerkiksi julkaistu videoita, piirtäjät ovat jalkautuneet kaduille tai ottaneet aiheekseen paikallisia teemoja, ja piirroksissa on hyödynnetty animaatioita.
Sopimuksia jättien kanssa
Monet mediat ovat tehneet Facebookin kanssa sopimuksia läsnäolosta sosiaalisessa mediassa. Apple taas on saanut News-sovellukseensa mukaan niin Timen kuin CNN:n ja monet muut, ja nyt Euroopassa Springer ja Samsung ovat lyöttäytyneet yhteen uutissovelluksen merkeissä. Sovellus nimeltään Upday tulee käyttöön älypuhelimilla ensi vuoden aikana. Sovellus tarjoaa sekä toimitettuja että personoituja sisältöjä. Tarjolla on muidenkin kuin Springerin medioiden aineistoja.
Samaan aikaan Samsung on tehnyt sopimuksen CNN:n kanssa siitä, että Samsungin tabletilla ja älykellolla on oletusarvoisesti mukana CNN:n uutissovellus.
Somen käyttö kasvanut
Sosiaalinen media on vähentänyt netin perinteisempää viihdekäyttöä Britanniassa. Britit ovat verkossa keskimäärin 2 tuntia 51 minuuttia päivässä, mistä lähes viidennes (17 %) vietetään somessa. Sen käyttöaika on kasvanut vuodessa runsaat kymmenen prosenttia. Samaan aikaan televisio-ohjelmien tai YouTube-videoiden katselu, musiikin kuuntelu ja muu viihdekäyttö on puoliintunut runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Syyksi arvellaan sitä, että nettiä käytetään aiempaa enemmän mobiililaitteilta.
