Norjalainen mediayhtiö Schibsted julkaisi äskettäin 100-sivuisen tulevaisuusraporttinsa. Siinä puhutaan paljon teknologisista mahdollisuuksista: tekoälystä, ääniohjautuvuudesta, datan hyödyntämisestä, robotiikasta…
Schibstediin kuuluvan iltapäivälehden Aftonbladetin toimituspäällikkö Michael Poromaa kuvailee raportissa, että robotiikasta on tulossa yksi isoimmista vallankumouksista yhtiön historiassa. Automaation avulla ruotsalaisessa Aftonbladetissa pystytään nyt tuottamaan satoja juttuja päivässä. Ne ovat lähinnä liikenne-, sää- ja urheilu-uutisia.
”Uusi palvelu täydentää perinteistä journalistista työtä ja luo sisältöä ennennäkemättömän määrän. Automatiikka tarkoittaa, että ei ole enää mitään rajaa sille, paljonko juttuja voimme päivässä julkaista”, Poromaa sanoo.
Yhteistyötä robotiikassa Aftonbladetin kanssa tekee United Robots, joka on ollut myös suomalaisen HSS Median kumppani Rosalinda-robotin kehittämisessä. Rosalinda kirjoittaa lähinnä jalkapallosta ja jääkiekosta.
”On mielenkiintoista nähdä, kuinka suuren osan vaaliuutisista tekee ensi keväänä ihmisen sijaan robotti.”
Lisäksi meillä Yle, Helsingin Sanomat ja monet muut mediatalot kehittävät robotiikkaa.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka ison osan vaaliuutisista tekee ensi keväänä ihmisen sijaan robotti. Jo viime vaaleissa ohjelmistot suolsivat tuhansia vaalijuttuja. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Latoja-robotti tuotti viiden minuutin välein tulosuutisen jokaisen Suomen kunnan senhetkisestä äänestystilanteesta.
Robotiikka voi vapauttaa toimittajia vaativampiin journalistisiin suorituksiin ja mahdollistaa laajemman juttukirjon ja -määrän kuin aiemmin.
Se tuo kuitenkin mukanaan myös uutta pohdintaa vastuullisuudesta. Julkisen sanan neuvosto linjasi viime kokouksessaan ensi kertaa uutisautomatiikkaan liittyviä asioita. ”Tämä aihe tulee varmasti näkymään neuvostossa tulevina vuosina useasti”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström toteaa.
Lukiessa Poromaan hehkutusta juttumäärästä herää helposti kysymys myös siitä, haluavatko kuluttajat lisää tekstitulvaa. Uusimmassa Suomen Lehdistössä Jani Halme kuvaa osuvasti, miten maailma täyttyy tekstistä. Hän ehdottaa, että lehdet vastaisivatkin siihen niukkuudella – ja laadulla.
