Tilaa Uutiskirje!

Rikollisryhmä, joka näyttää meiltä

Järjestäytynyttä rikollisuutta ja jengejä rahoittaa ryhmä, joka ei tunnu kiinnostavan mediaa sen enempää kuin poliitikkojakaan – hyväosaiset huumeiden bilekäyttäjät.

Näkökulmat

Kirjoittaja on STT:n rikos- ja oikeustoimittaja, joka kirjoittaa Suomen Lehdistössä uutistyöstä ja rikosjournalismista.

Elokuun alussa, noin viikko ennen Flow-festivaalia olin mukana keskustelussa, jossa yksi osallistuja ilmoitti, ettei pärjää festaria ilman huumeita. Jollain on pakko päihtyä, mutta alkoholista tuleva krapula pilaa seuraavat festaripäivät. Näin vaihtoehtona ovat laittomat piristeet. Ilmoituksen jälkeen keskustelu jatkui siihen, mitä keikkoja kukakin aikoi nähdä ja millainenkohan sää on tulossa.

Keskustelu kuvastaa hyvin sitä, mikä on nähtävissä esimerkiksi jätevesitutkimuksista. Huumeidenkäyttö on lisääntynyt, ja se on Helsingissä ja etelän muissa isoissa kaupungeissa yhä useammalle arkipäiväinen puheenaihe. Erityisen voimakkaasti on kasvanut kokaiinin käyttö. Kokaiini oli pitkään korkeamman hintansa takia eliitin huume, mutta nykyään sitä käyttää yhtä lailla keskiluokka – ihan tavalliset ihmiset.

Julkinen keskustelu huumeista on vinoutunut. Siinä huumeita maahantuovat ja myyvät ihmiset ovat rikollisia, jotka aiheuttavat huumeongelman yhteiskunnallemme. Huumeita virtaa viattomaan maahamme, ja diilerit pilaavat pahuuttaan puhtoiset naapurustomme. Päihdesairaisiin ihmisiin suhtaudutaan yhä usein ongelmana, joka pitää siivota pois silmistä.

”Hyväosaisten huumerikollisuus ei juuri herätä reaktioita eikä nouse aiheeksi mediassa tai politiikassa, mikä johtuu osin siitä, että heidän käyttönsä tapahtuu yksityisissä tiloissa.”

Sitten ovat huumeiden bilekäyttäjät; tavalliset, keskiluokkaiset, työssäkäyvät ihmiset, jotka piristävät festareitaan ja juhliaan amfetamiinilla, kokaiinilla tai ekstaasilla. Hyväosaisten huumerikollisuus ei juuri herätä reaktioita eikä nouse aiheeksi mediassa tai politiikassa, mikä johtuu osin siitä, että heidän käyttönsä tapahtuu yksityisissä tiloissa. Bilekäyttöä pidetään yksityisasiana. Ajatellaan, ettei käyttö vahingoita kuin enintään käyttäjää itseään. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Järjestäytyneen rikollisuuden pyörittämä huumekauppa on verinen bisnes. Siinä työoikeuden korvaa koko ajan läsnä oleva väkivallan uhka. Kun sääntöjä ei ole, väkivalta velvoittaa.

Bilekäyttöä puolustetaan argumentilla, että aikuisen ihmisen pitäisi saada päättää, mitä kemikaaleja kehoonsa laittaa. Jokainen voi kysyä itseltään, ostaisiko Alkosta viinipullon, jos sen tuottajan toiminnassa olisi paljastunut työntekijöihin kohdistuvaa alistamista, riistoa ja väkivaltaa.

Uudenlainen jengiytyminen ja katujen väkivalta, joita nykyinen hallitus haluaa kaikin keinoin torjua, eivät nekään ole irrallisia huumekaupasta. Tavallisten suomalaisten huumeidenkäyttö on valtava markkina, jolle riittää tulijoita.

Tämä on jollain tasolla ymmärretty länsinaapurissa, jossa jengiväkivallan seurauksia lasketaan jo ruumiissa. Loppuvuodesta 2021 Ruotsin silloinen väistyvä pääministeri Stefan Löfven nosti esille, että huumeita käyttävä keskiluokka on osaltaan vastuussa rikollisjengien voimis­tumisesta.

Myös Suomessa rikollisuutta koskevaan keskusteluun pitää nostaa ne ihan tavalliset suomalaiset, jotka rahoittavat jengejä ja järjestäytynyttä rikollisuutta juhlimisellaan. Se vaan taitaa olla poliitikoille ja toimittajille kiusallista, koska tällä kertaa syyllinen on liian lähellä ja heidänlaisensa.

Lisää aiheesta

Kuuntele Virhe – Suomen lehdistön podcast journalismin epätäydellisyydestä

Uusin lehti

Tilaa uutiskirje

Varmista, että pysyt kärryillä, ja tilaa Suomen Lehdistön uutiskirje. Viikoittaisessa kirjeessä kerromme media-alan uusista kokeiluista, hyvistä käytännöistä, ilmiöistä ja sen, missä nyt mennään.

Podcast