Ukrainasta kuuluu uutisia. Ja se ärsyttää kovasti Venäjän tämänhetkistä sotaisaa hallintoa. Aseet käännetään vieraalla maalla kohti press-merkkejä kantavia kuvaajia, toimittajia ja paikallisia avustajia.
Palkittu yhdysvaltalaisjournalisti ammuttiin Irpinissä. Ukrainan Live-televisiokanavan kameramies kuoli Kiovan tv-torniin suunnatussa iskussa. Brittiläisen Sky Newsin kirjeenvaihtaja haavoittui, ja kuvaaja sai osumia luotiliiviinsä. Tanskalaisen Ekstra Bladetin toimittaja ja kuvaaja loukkaantuivat vakavasti. Sveitsiläistä kuvajournalistia kohden ammuttiin ja hänet ryöstettiin. Venäläiset sotilaat tulittivat Al Arabyn toimittajaa ja kameramiestä. Tsekkiläiset journalistit joutuivat pakenemaan tulituksia ukrainalaisten journalistien rinnalla.
Venäjällä tuli 5. maaliskuuta voimaan laki, joka käytännössä kieltää journalistiset kriteerit täyttävän uutisoinnin Venäjän armeijan toimista. Sen myötä maassa tapahtuva uutistyö voi käydä mahdottomaksi. Tavallinen toimittaja voi joutua maksamaan hyvin tehdystä työstä sakkoja, tai hän voi joutua vankilaan jopa 15 vuodeksi.
Venäjän propagandakanavat ovat jo pitkään syöneet ilmatilaa uutisilta. Propaganda vahvisti yliotettaan maaliskuun alussa, kun maan syyttäjäviranomaiset määräsivät viimeisetkin radion ja tv:n uutiskanavat Dozhdin ja Eho Moskvyn lakkautettaviksi. Jäljelle ei jäänyt oikeita uutiskanavia. Toimea tehostettiin pidättämällä sotaa vastustavista mielenosoituksista raportoineita kotimaisia ja ulkomaisia toimittajia.
”Välillä huipulla tulee, valta vaihtuu ja huonot johtajat saavat kenkää. Valheella on lyhyet jäljet.”
Venäjän tilanne vaikuttaa myös suomalaisten uutisten tuotantoon. Venäjän ja Ukrainan tilanteesta kertominen vaikeutuu, lehtitalojen painomateriaalin saatavuus heikkenee ja julkaisutoiminnan kulut kasvavat.
Infrastruktuuria pidetään rauhallisina aikoina itsestäänselvyytenä. Median muodostamassa infrastruktuurissa toimitukset kaivavat uutisia, kännykät, televisio ja radio toimivat moitteetta ja painokoneet puskevat ulos uutista uutisen perään. Onnellisessa maassa ihmiset ovat hyvin informoituja ja kykeneviä järkevään toimintaan, koska he saavat jatkuvasti useista kanavista median tuottamaa luotettavaa tietoa. Välillä huipulla tulee, valta vaihtuu ja huonot johtajat saavat kenkää. Valheella on lyhyet jäljet.
Venäjä vaati helmikuussa Suomellekin lähettämässään kirjeessä turvatakuita. Ne olisivat tarkoittaneet, ettei Nato saa laajeta itään. Natossa puolestaan turvatakuut tarkoittavat, että sen jäsenmaat ovat velvollisia puolustamaan muita jäsenmaita.
Mutta millaiset ovat vapaan lehdistön ja luotettavien uutisten suomalaisille antamat turvatakuut?
Mielestäni uutisten tuomat turvatakuut ovat Naton turvatakuitakin vahvemmat. Onnettomissa maissa ei ole uutisia. Päinvastoin, siellä uutisten kertoma totuus voi olla tekaistuihin tietoihin perustavaa sotaa käyvän hallinnon pahin vihollinen. Meille muille faktoihin perustuvat uutiset antavat turvan, joka suojaa meitä tiukassakin paikassa.
Tieto on panssareitakin kestävämpi puolustusase. Suomessa on vahva lehdistönvapaus, ja se on tärkeä osa tiedon huoltovarmuuttamme. Ukrainassa Venäjän joukot ovat viime viikkojen aikana pidättäneet kymmeniä toimittajia ja yrittäneet pakottaa heitä tuottamaan Venäjä-mielistä propagandaa. Sitä ennen Venäjän hallinto oli jo vuodesta 2014 lähtien onnistunut lietsomaan levottomuutta Itä-Ukrainan kaupungeissa. Suomessa uutisten kertoma tieto turvaa myös pikkukaupunkeja.
Vahva lehdistö antaakin meille hyvän turvan valheista tai väärinymmärryksistä versoavia konflikteja ja informaatiosotaa vastaan.
