Sulje

Rakentava ja rohkea palkittiin

kilpailut

Opiskelijat tuomaroivat lähes 120 paikallis- ja kaupunkilehteä Sanomalehtien Liiton kilpailussa. Laatu yllätti.

Journalismin laatua on vaikea määritellä, mutta kyllä sen tunnistaa.

– Turussa asuvana opiskelijana minua eivät kiinnosta Rovaniemen asiat. Mutta jos ne myydään hyvin, unohdan välittömästi, että tämä ei koske minua, Jesse Mäntysalo sanoo.

Hän viittaa Uuteen Rovaniemeen, joka voitti tänä vuonna Sanomalehtien Liiton Kaupunkilehtikilpailun kuudetta kertaa.

Mäntysalo on yksi yhdeksästä Turun ammattikorkeakoulun journalismin opiskelijasta, jotka analysoivat kilpailun 30 painettua kaupunkilehteä. Mukana raadissa oli myös kaksi saman oppilaitoksen mainonnan suunnittelun opiskelijaa.

Ehkä se on tietynlaista vapautta kokeilla. Parhaissa lehdissä oli jotain persoonallista ja yllätyksellistä.

Päällimmäinen havainto oli hämmästys, miten hyvää jälkeä vähällä väellä tehdään.

– Ehkä se on tietynlaista vapautta kokeilla. Parhaissa lehdissä oli jotain persoonallista ja yllätyksellistä.

Raati arvosti muun muassa selkeää ja raikasta yleisilmettä, hyvää otsikointia ja juttujen taustoitusta.

Kaupunkilehdissä oli hyviä tarinoita. Niissä vedottiin laajalti tunteisiin ja puhuttiin ihmisten kautta.

Raatia ohjasi tuntiopettaja ja toimittaja-kirjailija Tuomas Mustikainen. Mustikaisen mukaan opiskelijoiden näkemys poikkesi perinteisestä ajatuksesta, jossa uutiset ovat journalismin ydin.

– Tavallaan olen siitä samaa mieltä. Mikä on parasta, mitä kaupunkilehti voi tarjota? En ole ihan varma, voivatko lehdet kilpailla uutisilla maakuntalehtien tai muiden toimijoiden kanssa.

Mikä on parasta, mitä kaupunkilehti voi tarjota? En ole ihan varma, voivatko lehdet kilpailla uutisilla.

Opiskelijat olivat vaativia lukijoita. Huollettu kieli on heille uskottavuustekijä, samoin visuaalisuus, joka ei ole vain mekaaninen asia vaan journalismia itsessään.

Uusi Rovaniemi oli ylivertainen muun muassa siinä, miten kuvat tukivat juttua. Kuvakerronta oli muuten lehdissä Mäntysalon mukaan selkein kehityskohde.

Mustikaisen mukaan lehtiä voitaisiin parantaa pienillä asioilla: lukemalla juttuja ristiin tai ottamalla kursseja valokuvauksen perusteista. Välillä voisi tehdä vähemmän mutta huolella.

– Lauttasaari-lehti oli esimerkki pienen yhteisön pyörittämästä julkaisusta, jossa laatu korvasi määrän. Lukija ei hengästynyt eikä tylsistynyt.

Paikallislehtikilpailun 88 lehteä analysoi ryhmä, joka koostui 19 Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalistiopiskelijasta ja kahdesta Metropolia Ammattikorkeakoulun graafisen suunnittelun opiskelijasta.

Toimittajaopiskelija Marjo Linnasalmi yllättyi, miten voimakkaasti lehti vaikutti levikkialueestaan syntyvään mielikuvaan.

– Joidenkin paikkakuntien kohdalla ajattelin, että tuolla on hyvä meininki.

Myös paikallislehtiraati arvosti runsasta lähteiden käyttöä, niin sanotun tavallisen ihmisen tuomista uutisiin ja rohkeutta kokeilla omaleimaisia juttuja ja taittoratkaisuja.

Rakentavasta eli ratkaisuja hakevasta otteesta tuli plussaa.

Joidenkin paikkakuntien kohdalla ajattelin, että tuolla on hyvä meininki.

– Aika moni lehti esimerkiksi rakensi siltoja turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välille, toimittajaopiskelija Janne Puumalainen sanoo.

Lehtien valtti oli ehkä yllätyksettömästi paikallistuntemus. Yhteistyö ei ole tuonut lehtiin yleisiä sisältöjä tai valtakunnan uutisten kommentointia: lehdet olivat erittäin paikallisia.

Moni lehti oli myös hyvin keskusteleva ja osallisti yleisöään.

Kehittämiskohteeksi Marjo Linnasalmi näkee lehtien oman mielipideaineiston.

– Toimitukset voisivat ottaa enemmän kantaa. Se tekisi monessa tapauksessa lehdestä persoonallisemman ja rohkeamman.

Puumalaisen mukaan nuoret jäivät sisällöissä paitsioon, vaikka lapsista ja vanhuksista kirjoitettiin. Yksi tapa huomioida vaikea kohderyhmä olisi näkyä Instagramissa: kuviahan lehdillä on.

Opiskelijat analysoivat myös jutuissa käytettyjä lähteitä.

– Oli yllättävää, että vaikka lehtien toimitukset ovat aika naispainotteisia, suurin osa haastatelluista oli miehiä, Janne Puumalainen sanoo.

Oli yllättävää, että vaikka lehtien toimitukset ovat aika naispainotteisia, suurin osa haastatelluista oli miehiä.

Entä miten lehdet sitten pärjäsivät verkossa?

Paikallislehdistä verkkosarjaan osallistui 33 lehteä. Opiskelijoiden raadin mukaan moni lehti huomioi verkossa lukijansa hyvin ja näkyi sosiaalisessa mediassa. Sisällöistä löytyi ilahduttavasti myös videoita.

Kehityskohteeksi raati nosti niin ikään videot: niiden journalistista sisältöä voisi miettiä tarkemmin ja editoida pätkien pituuksia. Myös sosiaalisessa mediassa kannattaisi päivittää aktiivisemmin.

Kaupunkilehdissä verkkosarjan anti oli lehtiä analysoineen Jesse Mäntysalon mukaan kaksijakoinen. Kaikissa kymmenessä sarjaan osallistuneessa verkkolehdessä journalismi oli laadukasta ja päivitystiheys riittävä. Verkko oli kuitenkin toissijainen kanava, johon päivitetään viiveellä printin sisältöjä.

 

> Paikallislehtikilpailun tulokset

> Vuoden kaupunkilehti -kilpailun tulokset, Vuoden kaupunkilehtijuttu -kilpailun tulokset ja Vuoden kaupunkilehtikuva -kilpailun tulokset.

> Lue Uuden Rovaniemen päätoimittajan Leena Talvensaaren haastattelu ensi viikolla ilmestyvästä Suomen Lehdistöstä.

Kommentit