Viime kesänä päivälehti Keskipohjanmaan verkkopalveluun ilmestyi vain tilaajille suunnattuja juttuja.
Niitä tosin pääsevät lukemaan myös muut: rekisteröitymällä kuka tahansa saa lukea ilmaiseksi kolme tilaajille suunnattua juttua viikossa.
Viimeksi kuluneen puolen vuoden sisällä sama verkon maksumalli on otettu käyttöön myös Keski-Pohjanmaan Kirjapainon seitsemässä paikallislehdessä.
Kehityspäällikkö Heidi O’Gormanin mukaan sisällön jakamisessa rekisteröitymistä vastaan on etuja.
– Usein tehdään raaka jako tilaajiin ja ei-tilaajiin. On kuitenkin myös ryhmä, joka on hyvin sitoutunut meidän sisältöihin mutta ei maksa niistä.
– Se tulee meille nyt tutummaksi. Kun saamme tietoa, ketkä ei-tilaajista osoittavat mielenkiintoa meitä kohtaan, voimme lähestyä heitä kampanjoilla.
Potentiaalisille tilaajille on jatkuvasti erilaisia kampanjoita käynnissä.
Toistaiseksi vain digistä maksavien tilaajien osuus on lehdissä hyvin pieni mutta kasvaa.
”Olemme nähneet ison vaivan sen eteen, että julkaisuratkaisuihin voidaan tehdä muutoksia. Emme halua valaa linjaa sementtiin.”
Heidi O’Gormanin mukaan Keski-Pohjanmaan Kirjapainossa ei olekaan sitouduttu nykyiseen malliin. Digikehitys lähtee siitä, että maksumallia täytyy voida vaihtaa nopeasti: huokoisuuden astetta ja jo julkaistujenkin juttujen maksullisuutta voidaan säätää lennosta.
– Tämä on hyvin orgaaninen elin. Olemme nähneet ison vaivan sen eteen, että julkaisuratkaisuihin voidaan tehdä muutoksia. Emme halua valaa linjaa sementtiin.
O’Gormanin mukaan lehdissä on esimerkiksi mietitty, mitä voisivat olla Helsingin Sanomien timanttijuttujen kaltaiset sisällöt, joita pääsisi lukemaan maksua vastaan.
Pohdinnassa on ollut myös, pitäisikö konsernin lehtien digisisältöjä päästä lukemaan ristiin. Toistaiseksi kunkin lehden kestotilaaja saa vain oman lehtensä digisisällöt.
Konsernin tilattavilla lehdillä oli aiemmin verkossa maksun takana näköislehti ja selaimessa toimiva responsiivinen digilehti, joka yhdisti vapaan verkon tuoreita sisältöjä sekä printin sisältöjä myös rikastettuina esimerkiksi videoin.
Uuden mallin etu on, että tilaajat ja ei-tilaajat näkevät nyt verkossa selkeämmin, mistä sisällöistä he jäävät paitsi ilman rekisteröitymistä.
Kirjautuneiden määrä on saatu kasvuun. Keskipohjanmaan tilaajista noin 40 prosenttia ja paikallislehtien tilaajista 17–27 prosenttia on kirjautunut digisisältöjen käyttäjäksi.
– Paikallislehden lukutapa on ehkä vähän erilainen. Maakuntalehdeltä odotetaan enemmän hetkessä olevaa tietoa, O’Gorman selittää eroa luvuissa.
– Mutta digipalvelu mahdollistaa rytmityksen muutoksen myös paikallislehdissä. Lehtien pitää opettaa lukijoille, että sisällöt ovat myös digisisältöjä.
Tämän vuoden aikana kaikille Keski-Pohjanmaan Kirjapainon lehdille tulee myös oma mobiilisovellus. Niissäkin kaikki saavat ilmaista sisältöä, rekisteröitynyt vähän enemmän ja tilaaja kaiken.
O’Gormanin mukaan ensimmäisillä versioilla digipalveluista saatiin sitoutettua tilaaja-asiakasta. Digipalvelu toi kitkaa tilausperuutuksiin etenkin niille lukijoille, joiden ajankäytöstä kilpaili useampi media, sekä niille, joiden aamukahvipöytään printtiä on ollut vaikea toimittaa.
Nyt tavoitteena on kokonaislevikin pitäminen plusmerkkisenä, mikä vaatii myös uusien digitilaajien löytämistä, sekä toisaalta myös kokonaistavoittavuuden säilyttäminen.
– Sanomalehtien täytyy olla kaupallisesti toimivia ratkaisuja, mutta meillä ei väheksytä ei-tilaajia. On tärkeää, että heillekin voidaan tarjota journalistinen vaihtoehto omalla alueella.
