Joka toisen suuren sanomalehden vastaava päätoimittaja on vaihtunut tänä tai viime vuonna.
Suomen Lehdistön selvityksen mukaan päätoimittaja vaihtui tai sen vaihtumisesta ilmoitettiin vuosina 2013 ja 2014 kahdessakymmenessä maakuntalehdessä tai valtakunnallisessa sanomalehdessä. Ryhmään kuuluu kaikkiaan 41 sanomalehteä.
Eläköityminen selittää vaihdoksista noin puolet. Kahdessa tapauksessa on yhdistetty useamman lehden päätoimittajavakanssit.
Usein vastaava päätoimittaja on kuitenkin lähtenyt kustantajan toiveesta tai omasta tahdostaan.
Tämä aika edellyttää johdolta voimakkaitakin muutoksia. Päätoimittajan työpanos on jatkuvan kriittisen arvioinnin kohteena.
Päätoimittajakierto on kiihtynyt, sillä 2010-luvun ensimmäisinä vuosina vaihdoksia oli vain kolmesta neljään vuosittain.
Haastatellut päätoimittajat selittävät vaihtotahtia mediankulutuksen muutoksen ja taantuman yhdistelmällä. Päätoimittajan tehtävästä on tullut entistä tuulisempi.
– Tämä aika edellyttää johdolta voimakkaitakin muutoksia. Päätoimittajan työpanos on jatkuvan kriittisen arvioinnin kohteena, Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi sanoo.
Päätoimittajavaihdoksesta on päätetty tänä tai viime vuonna esimerkiksi Helsingin Sanomissa, Etelä-Suomen Sanomissa, Länsi-Suomessa, Kalevassa ja monessa poliittisessa lehdessä.
Sanomalehti Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola näkee ilmiössä pitkään jatkuneen kehityksen, jossa päätoimittajan asema on heikentynyt.
Suurissa konserneissa toimitusjohtaja on hierarkiassa päätoimittajan yläpuolella. Päätoimittaja ei esimerkiksi enää usein istu lehteä julkaisevan yhtiön hallituksessa.
Mervolan mukaan päätoimittajista onkin tullut tuotevastaavia tai toimituspäälliköitä, jotka eivät käytä tehtävään perinteisesti kuulunutta vaikutusvaltaa.
– Tuntuu, että hallituksetkin ovat mieltäneet päätoimittajan roolin osittain väärin, Mervola kritisoi.